Varastaako joku aseen?

Justiin viikko sitten joku foorumin reservilaisveli lertoi nain kayneen, enka uskonut... kaikki on mahdollista ilmeisesti, itse paasin kerran ampumasuunnistuskilpailussa vilistamaan maastoon yksin rk:n kanssa, kolme kovaa mukana... siihen se jai. Aika super-harvinaista oli ainakin jo 1993-94 etta varusmies paasee valvonnan alaisuudesta palvelusaseen kanssa yhtaan mihinkaan, varsinkaan puolustusvoimain alueen ulkopuolelle. Kylla piti olla joku kilpailu tai jotain, maanomistajan luvalla, kasittaakseni...
[/QUOTE

Aika kuluu ja tavat muuttuvat. Olen istunut Helsingin rautatieasemalla kahvilla rynnäkkökivääri polvien päällä ja suoritin vielä junamatkankin. Onneksi matka oli lyhyt, niin ei tarvinnut vessassa hypätä.
Ase oli kylläkin pussissa ja eräs sotiemme veteraani kysyi , että onko siellä nyt sellainen rynnäkkökivääri ja voiskos sitä tsiigata kun en ole aikaisemmin nähnyt. Kunnioitukseni veteraaneja kohtaan on suuri ja mielelläni olisin pienet irroita ja kiinnitä-zempalot hänelle suonut, jos paikka olisi ollut rauhallisempi.
Kieltäydyin kohteliaasti ja parin pöydän päässä olevat nappiherrat myhäilivät hyväksyvästi. En siis ollut Firman miesten kanssa liikkeellä, vaan yksin. Tuntuihan se vähän oudolta alle kaksikymppisestä poikasesta. Mennäänpä tästä vähän etelään, niin jo on rynkkymiehiä baarin pöydässä ja mitä etelämmäksi mennään, niin kalusto lisääntyy.
 
Vähän vanhaa ketjua, mutta kysynpä kuitenkin:

Miten ihmeessä pystyy esim. puhdistamaan aseen jos ei saa asetelineestä pois? Meillä II/96 aikana asetelineiden avain oli päivystäjän pöydällä kaikkien käytettävissä. Niinä harvoina kertoina kun koko kasarmi tyhjeni viikonlopuksi roudattiin aseet varastoon, mutta muutoin olivat telineissä - ja avain päivystäjän pöydällä kaikkien käytettävissä.

Itsekin muistan päivystäneeni yksin kasarmilla ja olin vissiin melkolailla yksin koko varuskunnassa. Edes muonituskeskus ei ollut auki, ja meidän ruokailut oli ostettu läheiseltä Shelliltä. Ja pöydällä tietysti avain noin 70 rynnäkkökivääriin.
 
Vähän vanhaa ketjua, mutta kysynpä kuitenkin:

Miten ihmeessä pystyy esim. puhdistamaan aseen jos ei saa asetelineestä pois? Meillä II/96 aikana asetelineiden avain oli päivystäjän pöydällä kaikkien käytettävissä. Niinä harvoina kertoina kun koko kasarmi tyhjeni viikonlopuksi roudattiin aseet varastoon, mutta muutoin olivat telineissä - ja avain päivystäjän pöydällä kaikkien käytettävissä.

Itsekin muistan päivystäneeni yksin kasarmilla ja olin vissiin melkolailla yksin koko varuskunnassa. Edes muonituskeskus ei ollut auki, ja meidän ruokailut oli ostettu läheiseltä Shelliltä. Ja pöydällä tietysti avain noin 70 rynnäkkökivääriin.
Asetelineeseen ne meillä lukittiin puhdistettuina. Aina radalta tai harkoista tullessa yleinen aseputsaus tykkihallissa, pihalla tai käytävällä, asetarkastus toimivien johtajien toimesta ja päivystäjä-alikki kiersi lukitsemassa. Tarpeen mukaan, puolikuu-alikki kävi aukomassa telineet. Ja auki vain käsketysti.

EDIT: ja aina telineessä. Ei koskaan roudattu varastoon.
 
Asetelineeseen ne meillä lukittiin puhdistettuina. Aina radalta tai harkoista tullessa yleinen aseputsaus tykkihallissa, pihalla tai käytävällä, asetarkastus toimivien johtajien toimesta ja päivystäjä-alikki kiersi lukitsemassa. Tarpeen mukaan, puolikuu-alikki kävi aukomassa telineet. Ja auki vain käsketysti.

EK:ssa taistelijoita meni ja tuli jatkuvasti kun tehtäviä oli mitä kelläkin.

Esim. kuskeja heräsi monesti ennen herätystä ja siitä heitä lähti ase mukana ties minne. Ei mitään mahdollisuutta valvoa kuka lähti ajotehtävään ja kuka puntikselle ase selässä jne.
 
Itse olen sen verran ikäloppu että meillä oli rynkyt omassa kaapissa, jonne ne lukittiin kun poistuttiin tuvasta joko palvelukseen joka ei edellyttänyt asetta, tai lomille. Joskus alokkaina keskusteltiin tuosta rynkky urheilukassiin skenariosta, mutta en muista että kukaan olisi toteuttanut.

Jos poistuminen olisi ollut portin kautta olisi se pitänyt tehdä heti isossa joukossa lomatarkastuksen jälkeen, jos taas muuta tietä olisi yrittänyt olisi iso pitkä kassi saattanut herättää huomiota varuskunnan alueella, kun syrjäiseen paikkaan aidan yli heittoon olisi yrittänyt. En oikein muista jos muut tiet olivat avoinna normaalisti vai oliko muiden teiden portti kiinni jossain varuskunnan perukoilla. Luultavasti kiinni.

Se jäi kyllä spekulaatioiden asteelle, syystä. Ja hyvä niin. Eikä ollut esillä alokasajan jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen sen verran ikäloppu että meillä oli rynkyt omassa kaapissa, jonne ne lukittiin kun poistuttiin tuvasta joko palvelukseen joka ei edellyttänyt asetta, tai lomille. Joskus alokkaina keskusteltiin tuosta rynkky urheilukassiin skenariosta, mutta en muista että kukaan olisi toteuttanut.

Jos poistuminen olisi ollut portin kautta olisi se pitänyt tehdä heti isossa joukossa lomatarkastuksen jälkeen, jos taas muuta tietä olisi yrittänyt olisi iso pitkä kassi saattanut herättää huomiota varuskunnan alueella, kun syrjäiseen paikkaan aidan yli heittoon olisi yrittänyt. En oi

Se jäi kyllä spekulaatioiden asteelle, syystä. Ja hyvä niin. Eikä ollut esillä alokasajan jälkeen.
Samoin meillä 70-luvun lopussa Sandiksessa oli aseet omissa kaapeissa. Käytävällä oli kyllä astelineet, mutta ei niitä käytetty. En muista miksi ei. Vähän olisi ollut vaikea viedä rynkkyä urheilukassissa mukanaan, koska jos jollain oli erikoisempi kassi/reppu tms, niin skapparit tsekkas sen lomatarkastuksessa. Ja tarkastus oli käytävällä, eli siitä lähdettiin sitten suoraan lomille. Siis, jos läpäisi tarkaastuksen...
 
Minulla oli kokelaana ollessa kertaalleen oma RK tilapäisesti käytössäni olleessa kaapissani viikonlopun ihan luvalla, kun tulin jostakin perjantaina vahvuuteen jostain harjoituksesta ja olin maanantaina jatkamassa takaisin saareen. Maanantaina oli kyytiä tarjoamassa ollut tuttu spolkessu mukana kun kävin tilapäisestä kaapistani hakemassa kamani mukaan RK:n kera ja nauroi katketakseen kun vedin aseen sieltä ja sanoin että näin on sovittu komentajakapteenin kera. Oli kuulemma "kohtalaisen harvinainen herrasmiessopimus joka hivenen taivutti about kaikkia säilytyssääntöjä mitä heille käsketty vahtia". :)
 
Hieman OT, mutta voi siirtää tai poistaa jos häiritsee.

RVL files, 80 -luvun puoliväli:

Aseita säilytettiin tupien ulkopuolella käytävällä lukittuina telineessä. Putkiperäisten morsmaikkujen peräkolmion läpi laitettiin terästanko, joka meni läpi myös molemmista päistä telineen runkoa. Tanko lukittiin munalukolla. Lukitsematonta asetta telineessä ei voinut olla huomaamatta.

Matkustin puistosissien kodista (ROI) rajavartiokoulutukseen Ivaloon reittiliikenteen bussilla päivää myöhemmin kuin oma kuljetus ja muu porukka oli mennyt. Aseelle annettiin asepussi ja ei kun rensselit völjyyn ja menoksi. Vaatetus matkalle oli tietysti lomapuku, eihän ihmisten ilmoilla voinut muuten oleilla. Minut vietiin postiautolle hyvissä ajoin eikä muita matkustajia ollut vielä paikalla. Laitoin repun tavaratilaan ja menin istumaan peräpenkkiin laittaen asepussin aseineen poikittain piiloon takimmaisten penkkien taakse.

Matkaa taitettiin viitisen tuntia ja sen aikana pysähdyttiin muutamaan otteeseen. Kaikki jaloittelivat mielellään kun matka oli pitkä. Kyytiläisiä ei ollut kovin paljon ja pysähdyttäessä tuli käytyä nortilla kun tuolloin vielä nortti maistui. First in ja last out - kuljettajaa lukuun ottamatta.

Juttelin parin kyydissä olleen n. 25v israelilaisen nuoren miehen kanssa, jotka kertoivat olevansa matkalla Nordkappiin. Porinoita jatkettiin autossa ja aika vierähti mukavasti. Kun jäin bussista Ivalossa pois, huomasin, että rajan maastoauto oli odottamassa asemalla. Nappasin asepussin mukaan, kävelin bussista ulos muina miehinä ja koppasin tavaratilasta repun coolisti pykälään. Kun iippopojat huomasivat asepussin, laajenivat silmät teevadin kokoisiksi ja alkoi melkoinen pulina kielellä, joka oli heille tuttu mutta meille muille vieras. Ilmeet olivat näkemisen arvoiset kun kurvasimme rajamiehen kanssa autolla bussin vierestä matkoihimme.

Tyypilliseen suomalaiseen tapaan tuli mietittyä, että mitähän ne minusta ajattelivat? :D
 
Merkityksetön pikkuvirhe on ettei muinaisesta Päällystöopistosta nimestään huolimatta valmistunut opistoupseereita.

Paitsi että PO:lta valmistuneet ovat olleet ja viimeiset ovat edelleen opistoupseerin viroissa ja tehtävissä, joten virhe tosiaan on pilkkuvirhettäkin pienempi tässä kohtaa.
 
Mitähän ne Israelilaiset hämmästelivät? Onhan siellä varusväki käsittääkseni kulkenut lomilla aseistettuna vuodesta-73. Tarkoitatko, että hämmästelivät jemmaasi.
 
90-luvun alussa palvelleena, meillä laskettiin joka ikinen ilta aseet
Meillä se oli päivystäjän tehtävä. AuK: ssa sitä vastoin olisi ollut pyssyjä helposti saatavilla; alakerran tykkihallissa olivat ns. joukkuekaapit, joissa nimensä mukaisesti säilytettiin joukkuekalustoa ml. 9 kpl kvkk ja sama määrä kevytsinkoja. Kaapit olivat kämäisiä lautakopperoita, jotka oli lukittu lähinnä symbolisella abloylla, ja viereisestä metsästä olisi päässyt huomaamatta ikkunan kautta sisään. Pidin tätä jo silloin löperönä käytäntönä, mutta oppilaat taisivat olla rehellistä väkeä, koska mitään ei tietääkseni koskaan sattunut.
 
Aikoinaan vuonna 1983 kun mentiin junalla kouvolasta rovajärvelle, oli kouvolassa runsaasti aikaa....
Kapiaiset oli jossain, niin porukalla päätettiin, että mennään kouvolan asemalla olevaan baariin.
Portsari ei antanut ottaa aseita baariin ... no ei siinä muu auttanut kun laittaa rynkyt ja muut tavarat narikkaan.
 
Mitähän ne Israelilaiset hämmästelivät? Onhan siellä varusväki käsittääkseni kulkenut lomilla aseistettuna vuodesta-73. Tarkoitatko, että hämmästelivät jemmaasi.

Eivät taatusti nähneet, mistä aseen mukaani koppasin. En sitä nimittäin bussissa matkan aikana käpistellyt. Kukaan muu kuin bussikuski ei tiennyt, että ase oli mukana autossa. Olin todennäköisesti myös aika lailla huolettoman ja rennon oloinen pysähdysten aikana auton ulkopuolella ja jututin heitä ulkona ja autossa pari tuntia. Voi sitä tietysti solttupojan motiiveja alkaa epäillä kun ylläriä pukkaa. Ei siinä mitään, mukavan oloisia kavereita olivat.

Harmittomien ylläreiden ja ällyytysten virittäminen herkistää kummasti huumorisoluja pururadalla ja tuo mielenilloo. ;)
 
Meillä se oli päivystäjän tehtävä. AuK: ssa sitä vastoin olisi ollut pyssyjä helposti saatavilla; alakerran tykkihallissa olivat ns. joukkuekaapit, joissa nimensä mukaisesti säilytettiin joukkuekalustoa ml. 9 kpl kvkk ja sama määrä kevytsinkoja. Kaapit olivat kämäisiä lautakopperoita, jotka oli lukittu lähinnä symbolisella abloylla, ja viereisestä metsästä olisi päässyt huomaamatta ikkunan kautta sisään. Pidin tätä jo silloin löperönä käytäntönä, mutta oppilaat taisivat olla rehellistä väkeä, koska mitään ei tietääkseni koskaan sattunut.
Muistan nämä Keltaisen helvetin kopperot, ja voin vahvistaa kirjoittamasi. Meitä itse asiassa kannustettiin vapaa-ajalla käpistelemään siellä olevia aseita. Auki oli kai saanut pyytämällä päivystäjältä. Ja liekö olisi viereen jäänyt tarkkailemaan... Myös telttavarasto olisi saattanut sisällöltään houkuttaa. Mitään aitojahan ei Mikkelissä ollut, joten ikkunan kautta olisi voinut jemmata vaikka mitä.
No, kukaan ei näin koskaan toiminut.

Ehkä siihen vaikutti Pappa A., joka uhkaili löytävänsä vaikka yhden sukan varastaneen. Kerran oli kuulemma yhden maastopuvun housun katoaminen jäänyt selvittämättä. Epäili samana aamuna RUK:iin lähteneitä, johon ei enää ehtinyt väliin. Piti sitä ainoana ja suurimpana epäonnistumisenaan. Sen uskon :D
 
Offtopikkia mutta kun muutkin niin minäkin. Vielä 2006 ainakin oli asetelineiden avaimet yötä päivää päivystäjällä/apupäivystäjällä.
Joskus itsekin kävin yöllä aseen hakemassa kun piti lähteä jonnekkin nakkihommiin eikä sitä kukaan ihmetellyt.
Muutenkinhan niitä piti "vapaa-ajalla" puhdistella jne.niin tokihan ne piti olla saatavilla.
 
2010 luvulla sai varsinkin alikkina ihan vapaasti asetelineen auki mikäli halusi. Sen kun kävi päivystäjältä pyytämässä avaimen. Myös joukkuekaapin avain kulki varusmiesjohtajien mukana, eikä tämä ollut mitenkään ihmeellistä, varusteita huollettiinkin joskus vapaa-aikana. Silloin ei tullut mieleenkään hölmöillä, mutta jälkikäteen mietittynä siihen olisi ollut kyllä helpot mahdollisuudet. Tosin tiiviissä ryhmässä, ainakin oman joukkueen "hölmöiliä", ei olisi ehkä tarvinnut virallista kurinpalautusta. Se olisi tullut ihan oman joukkueen sisältä. Kunnioitus, luottamus, veljellisyys, riko näistä yksi, mutta ole valmis kestämään seuraukset.
 
Sukulaismies muisteli taannoin reipasta kertausharjoitustaan joskus 1970-luvulla. He olivat leiriytyneet lähelle taloa, jossa oli alkoholia tarjolla. Joukkueenjohtaja oli viinalle perso mies, ja pian esimiehen perässä suuri osa koko joukosta oli lyöttäytynyt paikalliseen ryyppyporukkaan. Sukulaismieheni absolutistina jäi teltalle vartioon, jossa pian joutui estämään sinne tunkenutta siviilimiestä viemästä konepistoolia mukanaan. Yksi kp jäi kuitenkin kateisiin, koska joukkueenjohtajan juhlinta päättyi melko nolosti; hänet löydettiin sammuneena pelkät kalsarit yllään ja ilman asetta. Kadonnut Suomi-kp ei ollut silloinkaan ihan pikkujuttu, ja jo seuraavana päivänä tutkijoita lensi helikopterilla paikalle. Veikkaanpa, että tuo jjoht sai samantien pistää sotilasuransa pakettiin.
 
2010 itärajalla, kertausharjoitukset. Nukuimme kasarmilla ensimmäistä yötä ja emme saaneet aseita telineisiin, koska avaimia ei illalla löytynyt. Varusveijarit ovat metsissä ja kaapit lukittuina. Mutkat pidettiin siis tuvissa sänkyjen alla. Aamulla 06-07 välisenä aikana olen jo herännyt, kun kuulen käytävältä mielenkiintoisen keskustelun: PU on tullut taloon ja juttelee vessassa käyneen nuorehkon reserviläisen kanssa tämän hiuksista, korvakorusta ja siitä miksi varusteet ovat lattioilla ja aseet tuvissa. Kaikki PU:n kokema ja näkemä on kertakaikkiaan aivan niin uskomatonta, ettei se meinaa millään upota kantikkaaseen skapparipäähän. Lopulta hän tekee tilanteen laukaisevan kysymyksen ”oletteko te reserviläisiä?” Vastauksen saatuaan PU poistuu sanaakaan sanomatta paikalta.

Reservi etenee!

Ai niin - sama apinointi jatkuu seuraavana iltana paikallisessa uimahallissa, kun erään taisteluosaston päällystö (res.) tekee uimahyppyjä kerroksista munasilteen, kun uimahousut eivät kuuluneet jaettuun varustukseen. Hallin isot ikkunat antavat mukavasti kasarmeille päin. Kukaan ei kysele enää mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top