Varmat tiedot ja salaliitto puolustuskyvyn romahduttamiseksi
- Viestiketjun aloittaja koponen
- Aloitus PVM
koponen
Kenraali
Näkökulma.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut siihen että yleinen varusmiespalvelus ei tuota täysin kenttäkelpoista, raivokkaasti taistelevaa ja auktoriteettijohdettavaa kiväärikomppaniaa liukuhihnalta. Lisäksi kiväärikomppaniat tuppaavat ottamaan kärsään nykysodissa.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut erinomaiseen tuottavuuteen ja verkottuneisuuteen sekä yltäkylläisyyteen, eli yhteiskunta ei kestä kummoisiakaan häiriöitä ilman merkittävää pykimistä.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut yhteisöllisyyden pirstoutumiseen ja kansallisvaltion merkityksen sammumiseen.
Yleinen sotilasteknologian ja -teollisuuden kehitys on johtanut huomattavaan sodankäynnin teknistymiseen ja huikeaan kustannustason nousuun.
Yleinen maailmantalouden kehitys ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehityskaari on johtanut siihen että jakovara meni jo.
Lopputulemana on 1) pakko vähentää rahallista panostusta sotilaalliseen maanpuolustukseen 2) vaihtoehtona doktriinin kehittämiselle ei ole luottaa kovempiin karjuihin ja vapaustaistelija-sissien laajaan yhteiskunnalliseen tukeen 3) menestyksekkäitä sotatoimia on käyty käytännössä vain ilmavoimien ja mekanisoitujen joukkojen voimin, mahdollisesti teknolelujen ja verkottumisen tukemana 4) edellä mainittua menestyskonseptia saa aiemmasta johtuen pienen maan resursseilla aika vähän...
Aika hankala tarinasta on löytää sellaisia rosvoja joilla on suomen- tai edes ruotsinkielinen sukunimi. Siksi olisi luontevaa panostaa eteenpäin katsomiseen.
Suomella on tässä tilanteessa valittavana lähinnä se, koulutetaanko ainakin suurin osa kenttäkelpoisesta ikäluokasta suorittamaan sotilastehtäviä. Jos koulutetaan ja samalla on varaa ylläpitää paria edustuspataljoonaa enemmän rautaa varastossa, on suhteellinen suorituskyky ja ennen kaikkea potentiaali (pohjois-)eurooppalaisittain kovaa luokkaa - ja päätehtävä toteutuu.
Lisähyvänä teknistyvästä, kallistuvasta, harvempia koskettavasta, yhteistoiminnassa koko julkissektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa toteutettavasta sotilaallisesta maanpuolustuksesta on se, että suorituskyvyt soveltuvat yhä paremmin muidenkin uhkamallien kuin laajamittaisen hyökkäyksen torjunnan tarpeisiin.
Ihan yhtä kivaa se ei ole, kun laajojen rivien tyytyväisenä pitämiseen ei oikein riitä varoja. Siksi paineita henkisen maanpuolustuksen panostuksille on, ja vapaaehtoisuusvoimavarojen todelliselle hyödyntämiselle. On vain todella vaikeaa lähteä liikkeelle, kun ennen vanhaan ei moista tarvittu.
Veronmaksajana ja turvallisuuspalvelusta nauttivana en oikeastaan ole ollenkaan pahoillani siitä jos murros hoidetaan suht ripeästi eli muutamassa vuosikymmenessä ja vielä tolkullisin lopputulemin.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut siihen että yleinen varusmiespalvelus ei tuota täysin kenttäkelpoista, raivokkaasti taistelevaa ja auktoriteettijohdettavaa kiväärikomppaniaa liukuhihnalta. Lisäksi kiväärikomppaniat tuppaavat ottamaan kärsään nykysodissa.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut erinomaiseen tuottavuuteen ja verkottuneisuuteen sekä yltäkylläisyyteen, eli yhteiskunta ei kestä kummoisiakaan häiriöitä ilman merkittävää pykimistä.
Suomalainen yhteiskuntakehitys on johtanut yhteisöllisyyden pirstoutumiseen ja kansallisvaltion merkityksen sammumiseen.
Yleinen sotilasteknologian ja -teollisuuden kehitys on johtanut huomattavaan sodankäynnin teknistymiseen ja huikeaan kustannustason nousuun.
Yleinen maailmantalouden kehitys ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehityskaari on johtanut siihen että jakovara meni jo.
Lopputulemana on 1) pakko vähentää rahallista panostusta sotilaalliseen maanpuolustukseen 2) vaihtoehtona doktriinin kehittämiselle ei ole luottaa kovempiin karjuihin ja vapaustaistelija-sissien laajaan yhteiskunnalliseen tukeen 3) menestyksekkäitä sotatoimia on käyty käytännössä vain ilmavoimien ja mekanisoitujen joukkojen voimin, mahdollisesti teknolelujen ja verkottumisen tukemana 4) edellä mainittua menestyskonseptia saa aiemmasta johtuen pienen maan resursseilla aika vähän...
Aika hankala tarinasta on löytää sellaisia rosvoja joilla on suomen- tai edes ruotsinkielinen sukunimi. Siksi olisi luontevaa panostaa eteenpäin katsomiseen.
Suomella on tässä tilanteessa valittavana lähinnä se, koulutetaanko ainakin suurin osa kenttäkelpoisesta ikäluokasta suorittamaan sotilastehtäviä. Jos koulutetaan ja samalla on varaa ylläpitää paria edustuspataljoonaa enemmän rautaa varastossa, on suhteellinen suorituskyky ja ennen kaikkea potentiaali (pohjois-)eurooppalaisittain kovaa luokkaa - ja päätehtävä toteutuu.
Lisähyvänä teknistyvästä, kallistuvasta, harvempia koskettavasta, yhteistoiminnassa koko julkissektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa toteutettavasta sotilaallisesta maanpuolustuksesta on se, että suorituskyvyt soveltuvat yhä paremmin muidenkin uhkamallien kuin laajamittaisen hyökkäyksen torjunnan tarpeisiin.
Ihan yhtä kivaa se ei ole, kun laajojen rivien tyytyväisenä pitämiseen ei oikein riitä varoja. Siksi paineita henkisen maanpuolustuksen panostuksille on, ja vapaaehtoisuusvoimavarojen todelliselle hyödyntämiselle. On vain todella vaikeaa lähteä liikkeelle, kun ennen vanhaan ei moista tarvittu.
Veronmaksajana ja turvallisuuspalvelusta nauttivana en oikeastaan ole ollenkaan pahoillani siitä jos murros hoidetaan suht ripeästi eli muutamassa vuosikymmenessä ja vielä tolkullisin lopputulemin.
Kyllä listasit koponen jämerän paketin. Vaikea on kyseenalaistaa yhtäkään kohtaa. Paitsi: jokainen armeija tarvii taatusti järeitä ja kovia karjuja edes jonkinlaisen joukon, vaikka sillä olisikin mekanisoidut- ja ilmavoimat kuosissaan. Teit aika rohkean vedon, kun pistit esille sen, että nykysodat ovat osoittaneet mekanisoitujen joukkojen ja ilmavoimien tehot....kiistaton tosiasia se on.
Ja hyvä kun toit esille senkin, että on olemassa iso liuta muitakin uhkia kuin laajamittainen olemassaoloamme uhkaava hyökkäys. Hirmu vähän ollaan näistä vaihtoehdoista keskusteltu.
Ja hyvä kun toit esille senkin, että on olemassa iso liuta muitakin uhkia kuin laajamittainen olemassaoloamme uhkaava hyökkäys. Hirmu vähän ollaan näistä vaihtoehdoista keskusteltu.
Museo
Kenraali
Otetaan tähän väliin muutama kerettiläinen ajatus. Suomea ei uhkaa sotilaallisesti mikään ainakaan vuosikymmeniin. Venäjä voi olla hankala naapuri mutta se ei voita mitään hyökkäämällä Suomeen. Samaan aikaan poliittinen ja taloudellinen valta siirtyy ylikansalliselle tasolle. Näin ollen pieni Suomi voi osana säästöohjelmaa lakkauttaa alueelliset joukot tuosta vain. Kuinka moni päättäjä ajattelee näin?
Minua tosin valistettiin että tämmöiset aatokset saattavat edustaa suorastaan maanpuolustusvastaista eetosta ja että tulisi keskittyä miinoista, muonista ja liikenteenlaskennasta keskusteluun. Näitä taitoja ei kuitenkaan yksikään reserviläinen tarvitse käytännössä kuin korkeintaan jossain kriisinhallintaoperaatiossa. Riittää että niiden parissa puuhastelee pieni ammattilaisten joukko ja sillä hyvä.
Minua tosin valistettiin että tämmöiset aatokset saattavat edustaa suorastaan maanpuolustusvastaista eetosta ja että tulisi keskittyä miinoista, muonista ja liikenteenlaskennasta keskusteluun. Näitä taitoja ei kuitenkaan yksikään reserviläinen tarvitse käytännössä kuin korkeintaan jossain kriisinhallintaoperaatiossa. Riittää että niiden parissa puuhastelee pieni ammattilaisten joukko ja sillä hyvä.
koponen
Kenraali
Noh, arvon Museo, eikö se ole vähän väsynyttä heittää samaan viestiin kettupihlajanmarjaa ja hakea suuria linjoja? Tästä toki lisää eri kanavalla jos koet tarvetta.
Satunnaisemmalle tarkkailijalle nämäkin keskustelut turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustustiedon salassa pitämisestä ja maanpuolustustöiden tekemisestä voivat olla haastavia erottaa toisistaan kun ne kimppuna pyörivät. Minusta jokaiselle niistä on paikkansa, ja jopa näissä samoissa kansissa. Mutta kenen etua se palvelee että jokainen keskustelu päättyy lopulta yleiseen huokailuun "eipä noitakaan kilkkeitä/joukkoja enää kohta ole..." Baikal kirjoitteli muutamasta hankinnasta, enkä ainakaan minä ole havainnut joukkotuotantoa ja poikkeusolojen suorituskykyjen kehittämistä lopetetun. Ennen kaikkea tyhjien tynnyrien kolistelu ja suden huutaminen ilman todellista halua keskustella - tai kehittää - kohdetta on kovin ohi mielekkäästä keskustelusta. Jos syynä on tiedon puute, sitä pitänee oikeita kanavia pitkin korjailla jotta on käyttövoimaa.
Isossa kuvassa suomalainen puolustuspolitiikka johtaa varmuudella joihinkin rahaa säästäviin ratkaisuihin lyhyelläkin aikajänteellä. Yksi varsin mahdollinen tulema on yleisen asevelvollisuuden pakastaminen pahojen aikojen varalle ja kenttäarmeijan alasajo. Jäljelle jää kätevästi rajavalvontaa ja tilaus kansainväliselle turvatakuulle (valmiiksi paketoitu artikla 5 muotoon). Näissä pohdinnoissa sisäpolitiikka ja muut kuin sotilaalliiset intressit ovat niin painavia, että ainakin minun näkökulmastani sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen keskustelu siirtyy ulkokehälle.
En peittele sitä että oma pienoinen käsitykseni sotilaallisen suorituskyvyn arvosta turvallisuuspolitiikassa on rajusti poikkeava monen poliitikon ja muun keskustelijan arviosta. Sen perusteista voisikin olla rakentavaa keskustella, kunhan foorumi on oikea. Sen sijaan ristiin toistemme ohi huutelemalla ja keskustelun tarkastelutasot ja -aiheet sotkemalla emme saa muuta aikaiseksi kuin pinnallista turhautumista.
Muuten, maanpuolustukseen liittyen nimetyllä foorumilla voi olla ihan asiaan kuuluvaa keskustella maanpuolustuksen suorittamiseen liittyvistä asioista. Vaikka sitten miinoista, muonista ja liikenteen laskennasta. Jos ei niiden osalta kuulu kohderyhmään niin onneksi aihealueita on lisääkin.
Satunnaisemmalle tarkkailijalle nämäkin keskustelut turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustustiedon salassa pitämisestä ja maanpuolustustöiden tekemisestä voivat olla haastavia erottaa toisistaan kun ne kimppuna pyörivät. Minusta jokaiselle niistä on paikkansa, ja jopa näissä samoissa kansissa. Mutta kenen etua se palvelee että jokainen keskustelu päättyy lopulta yleiseen huokailuun "eipä noitakaan kilkkeitä/joukkoja enää kohta ole..." Baikal kirjoitteli muutamasta hankinnasta, enkä ainakaan minä ole havainnut joukkotuotantoa ja poikkeusolojen suorituskykyjen kehittämistä lopetetun. Ennen kaikkea tyhjien tynnyrien kolistelu ja suden huutaminen ilman todellista halua keskustella - tai kehittää - kohdetta on kovin ohi mielekkäästä keskustelusta. Jos syynä on tiedon puute, sitä pitänee oikeita kanavia pitkin korjailla jotta on käyttövoimaa.
Isossa kuvassa suomalainen puolustuspolitiikka johtaa varmuudella joihinkin rahaa säästäviin ratkaisuihin lyhyelläkin aikajänteellä. Yksi varsin mahdollinen tulema on yleisen asevelvollisuuden pakastaminen pahojen aikojen varalle ja kenttäarmeijan alasajo. Jäljelle jää kätevästi rajavalvontaa ja tilaus kansainväliselle turvatakuulle (valmiiksi paketoitu artikla 5 muotoon). Näissä pohdinnoissa sisäpolitiikka ja muut kuin sotilaalliiset intressit ovat niin painavia, että ainakin minun näkökulmastani sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen keskustelu siirtyy ulkokehälle.
En peittele sitä että oma pienoinen käsitykseni sotilaallisen suorituskyvyn arvosta turvallisuuspolitiikassa on rajusti poikkeava monen poliitikon ja muun keskustelijan arviosta. Sen perusteista voisikin olla rakentavaa keskustella, kunhan foorumi on oikea. Sen sijaan ristiin toistemme ohi huutelemalla ja keskustelun tarkastelutasot ja -aiheet sotkemalla emme saa muuta aikaiseksi kuin pinnallista turhautumista.
Muuten, maanpuolustukseen liittyen nimetyllä foorumilla voi olla ihan asiaan kuuluvaa keskustella maanpuolustuksen suorittamiseen liittyvistä asioista. Vaikka sitten miinoista, muonista ja liikenteen laskennasta. Jos ei niiden osalta kuulu kohderyhmään niin onneksi aihealueita on lisääkin.
Einomies1
Respected Leader
Museo kirjoitti:
Muistan lukeneeni että vastaavanlaisia ajatuksia esitettiin täällä 1930-luvulla ja taisi olla vielä silloinen puolustusministeri joka tyrmäsi Mannerheimin esittämät panssaritorjuntatykkihankinnat vedoten rauhalliseen maailmantilanteeseen. Lisäksi hän totesi tovin aikaa päätöksestä että "oli se hyvä ettei hankittu niitä aseita, kun ne olisivat vain vanhentuneet". Loppu on historiaa ja verta vuodatettiin entistä ankarammin tuon päätöksenkin takia.
Mitä Stalin voitti hyökätessään suomeen syksyllä 1939? Vaatimukset Hangon maa-alueista, Pietarin puolustamiseksi meriuhalta voidaan jättää omaan arvoonsa, pelkkiä tekosyitä. En ole kuullut yhtään meidän näkökulmastamme katsottuna järkevää selitystä invaasiolle, mutta Venäläiset diktaattorit tuppaavatkin katsoa asioita omasta perspektiivistään joka on ehkä hivenen erilainen.
Ihmisluonto se on mielenkiintoinen. Ihmiset tuppaavat ajatella positiivisesti aina vaikeuksien uhatessa ja ihmismieli on altis ajankuluessa unohtamaan menneet vaikeudet ja ikävät ajat kun ne tahtovat alkaa pelottamaan. Näin on käynyt läpi ihmiskunnan historian, niin maailmankautta kuin suomessakin. Ihmisen toiminnalla on varmasti syynsä, sillä on vaikeampaa elää ahdistuneena pelkojensa vaivaamana kuin olla vain tässä ja nyt vailla huolenhäivää huomisesta. Vaikka on järkevää katsoa aina tulevaisuuteen, on yhtälailla tärkeää tuntea menneisyys ja varsinkin sellainen joka on lähellä itseään.
Huolimatta meihin rakennetusta toimintamalleista, ihmettelen välillä että olemmeko oppineet mitään loppujenlopuksi? Niinkauan kun kieltäydymme olemasta uskollisia iso-isiemme ja esi-isiemme periaatteille ja luotamme aina vain ihmisen hyvyyteen sekä maailman muuttumiseen paremmaksi, tuo tulevaisuus meille ikäviä yllätyksiä. Historialla nimittäin jostain syystä vain on tapa toistaa itseään aikaajoin. Toivoisin että meidän eikä tulevien sukupolvien tarvitsisi lyödä päätään aina uudelleen itä-suomen mäntyyn, vaan säilyttäisimme terveen valppauden joka on perinne sukupolvien takaa ja joka on saanut alkunsa lukuisista vaikeuksista sekä sodista joita kansamme on nähnyt läpi historiansa.
Jos joku luulee että naapuri on muuttunut ja siellä olevat hallitsijat kannattavat nykyään poikkeuksetta demokratiaa, mielipiteenvapautta ja oikeudenmukaisuutta, hänen kannattaa pohtia asiaa uudelleen peilin edessä ja kerrata vaikka Venäjän tapahtumia viimeisten 10 vuoden ajalta.
Herra Putin on pistänyt vankilaan ja murhauttanut kaikki jotka voisivat uhata hänen asemaansa maan johdossa. Kuten jokainen varmasti muistaa, salamurhia on tehty jopa ulkomailla, läntisten tiedustelupalvelujen nenän edessä. Putin on vaientanut opposition toiminnan, estänyt hallitusta arvostelevien henkilöiden kokooontumiset ja mielenosoitukset. Lisäksi hän on aloittanut 2 sotaa ja useita aseellisia konflikteja ja valinnut oman nukkensa presidentiksi kunnes palaa vilpillisissä vaaleissa, vastustajien puuttuessa valtion päämieheksi ensivaaleissa. Jos jonkun mielestä tässä ei täyty diktaattorin elementit niin kyllä ihmettelen! Ja tuo ukko uhoaa että aseisiin laitetaan 10 vuodessa rahaa enemmän kuin kahteen vuosikymmeneen!
Toivottavasti meiltä löytyy harkintakykyä ja kylmäpäisyyttä tehdä puolustusratkaisut nyt ja tulevaisuudessa niin että ne hyödyttävät ENNENKAIKKEA SUOMEN KANSAA kuin EU:ta tai YK:tä!
Toivon myös että KUN ei jos, naapuri taas kehottaa "suomen poikaa hakemaan leipää luotansa", me olemme siinä kunnossa että voimme kehottaa heitä tulemaan hakemaan "voi leipänsä päälle" täältä....:a-angry:
ukkopekka
Kersantti
Jotenkin tuntuu, että Suomalaiset eivät näytä tajuavan, mitä hallaa itselleen tekevät. Jo nyt Saimaan rannan huvilat ja mökit myydään venäläisille, telakat on puoliksi venäläisomistuksessa. Erittäin hämäriä venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja Suomen sotilasalueiden lähistöillä. Esimerkiksi eräissä maakaupoissa maiden ostaja oli Putinin lähituttavapiiristä.
Sitten vielä höpistään aivan tosissaan tästä kieliasiasta, että Venäjän kieltä itä-suomeen opiskeltavaksi ruotsin sijaan. Eipä aikaakaan kun he vaativat, "oikeuksia" Suomessa, koska venäjänkielisten määrä ja omistus on niin merkittävä.
Ei Venäjä paljoaakaan ole muuttunut aikojen saatossa, vieläkin haikailevat Neuvostoliiton rajoja.
Tuossa nyt oli vain pari esimerkkiä.
Kuten Irwin lauloi aikoinaan.. Raha ratkaisee..
Sananvapaus Venäjällä
Sitten vielä höpistään aivan tosissaan tästä kieliasiasta, että Venäjän kieltä itä-suomeen opiskeltavaksi ruotsin sijaan. Eipä aikaakaan kun he vaativat, "oikeuksia" Suomessa, koska venäjänkielisten määrä ja omistus on niin merkittävä.
Ei Venäjä paljoaakaan ole muuttunut aikojen saatossa, vieläkin haikailevat Neuvostoliiton rajoja.
Tuossa nyt oli vain pari esimerkkiä.
Kuten Irwin lauloi aikoinaan.. Raha ratkaisee..
Sananvapaus Venäjällä