Varuskuntien lakkautukset uudelleen syyniin?

AKE-ukki

Ylipäällikkö
ilmeisesti tarkoitat Kuorevettä eli Hallin varuskuntaa...? Kyllä siellä on kaikki ampumaradat. Pl. Tst-ammuntaan sopivat. Harjoitusmaastot lähellä eli korpea piisaa..
 

Perde

Luutnantti
On se hyvä, että se pääsotaharjoitus tulle sinne pohjois- karjalaan ensi kesänä...
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
tuplat
 

Benelli

Respected Leader
Tämä menee hieman ohi aiheen, mutta menköön...

Jos haluttaisiin todellakin tukea vapaaehtoista maanpuolustusta, niin seuraavasta on huutava tarve:

Koulutuskeskus maakuntajoukoille, alueellisille joukoille (sis. tietty MAAK:n) MPK.lle. Varuskunta, joka on pyhitetty vain ko. käyttöön.

Vuosien saatossa kun on tullut katsottua tuota PV:n toimintaa, täytyy todeta, että aluetoimistot/esikunnat ovat kauniisti sanottuna orientoituneet vain... esikunta työskentelyyn.

Henkilöstö kouluttajineen PV:ltä ja tarvittava koulutus välineistö paikan päällä, sijainti esim. lakkautettu entinen Kuoreveden tukikohta. Fasiliteetit kunnossa! (tämä paikka näin heittona.) Varuskuntaa ei ole kuulemma saatu myytyä....


Tämmoisiä aikoinaan luvattiin kun MPK:ta sorvattiin... eip oo näkynnä!
Tuota jotain tuon tapaista pienemmässä mittakaavassa on jo mutta ei haluta kertoa Arhinmäelle.
 

kimmo.j

Respected Leader
Ei se nyt kyllä ihan noin mene jos vilkaiset vaikka tyypillistä VEH-harjoitusta - ja jos meillä mennään vähän enemmänkin tuohon Ruotsin suuntaan treeneissä. Katso vaikka tuosta naapurimaan vastaavan kurssikeskuksen eli taistelukoulun koulutusohjelmaa. Ei siellä viikonlopuilla mennä. http://hvss.hemvarnet.se/filer/zAtToz/HvSS kursutbud 2014.pdf

Jos toiminta pakotetaan johonkin varuskuntaan, tulee siitä herkästi a) varuskunnan suuntautumislinjaan painottunutta ts. ei aselaji eikä edes suuntausriipumatonta! b) koulutus törmäilee yhteen herkästi varusmiestoiminnan tarpeiden kanssa.

Mieluummin aselaji- ja varuskuntariippumaton kaikkien aselajien oma reserviläisten taistelukoulu! Jos se pikkasen maksaa, niin saa maksaakkin. Koulutus ja kertaaminen maksaa.

MPK:den omat koulutukset - ne joita tosiaan pääasiassa viikonloppuisin järjestellään - pystyttäneen jatkossakin hoitamaan siellä missä niitä on tähänkin asti hoidettu. Ei kukaan lähde viikonlopuksi "maanääriin" Kuortaneelle (paitsi siinä vieressä asuvat)!

Ottamatta kantaa mihin vapaaehtoinen on kehittymässä, se lienee oma kysymyksensä..
Baikal ehdotti jo olemassa olevien harjoitusalueiden kehittämistä. Niissä on ampumaradat ja maastoa jossa rymytä.
Niissä on jo PV:n toimintaa ja ne tuskin ovat täynnä. Niiden kehittämien palvelee myös kaikkia käyttäjiä. Isojen investointien kuten simulaattoriinfran rakentaminen on kallista, mutta näin sille löytyisi käyttäjiä.
Realistista on kuitenkin odottaa, ettei kertaamiseen tule merkittävää lisärahoitusta ja jos tuleekin, ei sitä kannata talomiehiiin haaskata. Siksi liputan yhteiskäytön puolesta.
Välimatkojen osalta olet kyllä oikeassa, mutta mikä lienee opitimi tiheys tällaisille.
 
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuuppaamalla tuo koulutuskeskus johonkin yhteen varuskuntaan luodaan:

- ikuinen kissanhännänveto PV:n sisälle kuka varuskunta sen "saa" - sitten kun sen on joku saanut, alkaakin muiden toimesta kampitus (aivan normaalia office war politicsia missä tahansa isommassa organisaatiossa)

- varuskunnan johto helposti saattaa prioriosoida joukkotuotannon ja pitää koulutuskeskushanketta vain "KH-toiminnan jatkeena", jolloinka se vesittyy välittömästi - jopa koulutustoimintaa tarkoitettuja varoja voi mennä aivan väärään momenttiin

- asia ei ole erityisesti esillä PV:n johdossakaan, se on se joku "korpivaruskunta siellä jossain" - PV:n ylempiin tasoihin päin toiminalla ei edellenkään ole omaa edustajaa, omaa puhemiestä. Se on vain joku varuskunnan komentaja N.N. siellä jossain, joka sitä hommaa hanskaa varuskunnan kaikkien muiden kiireiden keskellä....

- koko reserviä kouluttamaan pyrkivän keskuksen ja yksittäisen varuskunnan tehtävät ovat täysin erilaiset - jopa niin, että yksittäinen varuskuntahan on aselajikohtainen ja ehkäpä myös jollakin tapaa suuntautunut (esim. Sodankylä: arktinen sodankäynti) - organisaatioteoria ainakin liikkeenjohtopuolella varoittaa kovasti, että toiminnallisesti ja tavoitteellisesti noin eriäviä yksiköitä ei pidä sijoittaa saman johdon alle, koska sellaisesta seuraa väistämättä ns. priorisointiongelma johdossa. Yhdellä johtajalla yksi vastuualue on hyvä, koeteltu periaate. Reservin koulutuskeskuksen tavoitteet noin joukkojen kannalta ovat muutenkin aivan jotain muuta kuin mitä yksittäisellä varuskunnalla on. Varuskunnassa unohtuu se valtakunnallinen perspektiivi täysin. Jos tuo kaikki tuupataan yhden varuskunnan alle, niin siellä joko A) varuskunnan komentaja niin sanotusti pimahtaa tai B) ei hoida oikein kumpaakaan tehtävää kunnolla tai vain toisen päätehtävistä kunnolla. Ei hyvä.

- oletetaanpa, että tuupataan se koulutuskeskus vaikka Sodankylään. Arktisen sodankäynnin mestareitako se Reservin koulutuskeskus rupeaa sen jälkeen leipomaan kaikista (koska siihenhän se organisaatio on viritetty)?? Entä vaikka joku rannikkopuolustuksen merireserviläinen? Mitähän annettavaa Sodankylällä on hänelle? Ei voisi enemmän pieleen mennä.

Elikkä tämänkin asian voi ns. säästää ja näivettää helvetiin asti. Aina se maximaalinen säästöjen jahtaaminen ei ole ns. fiksua toimintaa. Pitää olla silmää nähdä ihmisten välistä toimintaa. "Out of budget, out of executive's mind"
Joskus se "talonmiehestä" maksaminen on ihan fiksua jo markkeerausmielessä: Tämä asia on tärkeä, se pikkasen maksaa - eikä sitä sovi unohtaa.

Olemalla oma erillinen yksikkönsä, erillään kaikenmaailman varuskunnista, Reservin taistelukoulutuskeskuksesta tulisi oikeasti tärkeä lipunkantaja asialleen, suoraan PV:n sisälle. Se saisi myös näkyvyyttä PV:n ylijohtoon päin paremmin kuin joku varuskunta-naamioitu koulutuskeskus.

Vielä lopuksi tykitän teitä ajatushaasteella:

Aivan vastaavalla logiikallahan voimme siirtää Sotakorkeakoulun, Maasotakoulun, Merisotakoulun jne varuskuntiin. Varmasti löytyy soppeli varuskunta jokaiselle, jonneka se toiminta "immersoidaan". Näin säästyy talonmiehiäkin!

Jostain syystä noin ei ole kuitenkaan nähty ns. fiksuksi toimia. Sama syy saattaisi olla aivan yhtä validi Res. Taistelukoulun kanssa vaan sitäpä ei täällä keskustelussa älytä noteerata.

Vuodesta toiseen jatkuu vain itkupotkuparku siitä, kuinka vapaaehtoinen mpk nähdään PV:ssä "vasemman käden touhuna". Muistin virkistykseksi, lukekaapa vaikka tätä: Viro vs. Suomi
 
Viimeksi muokattu:

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Pienen pieni kysymys... Kuka aloitteen laittaisi liikkeelle, että sillä on vaikutusta ! Kun tavallisilla reserviläisillä ei ole katu-uskottavuutta pv:n johdossa.o_O

Täytys kait olla aktiivipalveluksessa ja kissoja kauluksessa. Jos sekään nyt riittäisi;)
 

kimmo.j

Respected Leader
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuuppaamalla tuo koulutuskeskus johonkin yhteen varuskuntaan luodaan:

- ikuinen kissanhännänveto PV:n sisälle kuka varuskunta sen "saa" - sitten kun sen on joku saanut, alkaakin muiden toimesta kampitus (aivan normaalia office war politicsia missä tahansa isommassa organisaatiossa)

- varuskunnan johto helposti saattaa prioriosoida joukkotuotannon ja pitää koulutuskeskushanketta vain "KH-toiminnan jatkeena", jolloinka se vesittyy välittömästi - jopa koulutustoimintaa tarkoitettuja varoja voi mennä aivan väärään momenttiin

- asia ei ole erityisesti esillä PV:n johdossakaan, se on se joku "korpivaruskunta siellä jossain" - PV:n ylempiin tasoihin päin toiminalla ei edellenkään ole omaa edustajaa, omaa puhemiestä. Se on vain joku varuskunnan komentaja N.N. siellä jossain, joka sitä hommaa hanskaa varuskunnan kaikkien muiden kiireiden keskellä....

- koko reserviä kouluttamaan pyrkivän keskuksen ja yksittäisen varuskunnan tehtävät ovat täysin erilaiset - jopa niin, että yksittäinen varuskuntahan on aselajikohtainen ja ehkäpä myös jollakin tapaa suuntautunut (esim. Sodankylä: arktinen sodankäynti) - organisaatioteoria ainakin liikkeenjohtopuolella varoittaa kovasti, että toiminnallisesti ja tavoitteellisesti noin eriäviä yksiköitä ei pidä sijoittaa saman johdon alle, koska sellaisesta seuraa väistämättä ns. priorisointiongelma johdossa. Yhdellä johtajalla yksi vastuualue on hyvä, koeteltu periaate. Reservin koulutuskeskuksen tavoitteet noin joukkojen kannalta ovat muutenkin aivan jotain muuta kuin mitä yksittäisellä varuskunnalla on. Varuskunnassa unohtuu se valtakunnallinen perspektiivi täysin. Jos tuo kaikki tuupataan yhden varuskunnan alle, niin siellä joko A) varuskunnan komentaja niin sanotusti pimahtaa tai B) ei hoida oikein kumpaakaan tehtävää kunnolla tai vain toisen päätehtävistä kunnolla. Ei hyvä.

- oletetaanpa, että tuupataan se koulutuskeskus vaikka Sodankylään. Arktisen sodankäynnin mestareitako se Reservin koulutuskeskus rupeaa sen jälkeen leipomaan kaikista (koska siihenhän se organisaatio on viritetty)?? Entä vaikka joku rannikkopuolustuksen merireserviläinen? Mitähän annettavaa Sodankylällä on hänelle? Ei voisi enemmän pieleen mennä.

Elikkä tämänkin asian voi ns. säästää ja näivettää helvetiin asti. Aina se maximaalinen säästöjen jahtaaminen ei ole ns. fiksua toimintaa. Pitää olla silmää nähdä ihmisten välistä toimintaa. "Out of budget, out of executive's mind"
Joskus se "talonmiehestä" maksaminen on ihan fiksua jo markkeerausmielessä: Tämä asia on tärkeä, se pikkasen maksaa - eikä sitä sovi unohtaa.

Olemalla oma erillinen yksikkönsä, erillään kaikenmaailman varuskunnista, Reservin taistelukoulutuskeskuksesta tulisi oikeasti tärkeä lipunkantaja asialleen, suoraan PV:n sisälle. Se saisi myös näkyvyyttä PV:n ylijohtoon päin paremmin kuin joku varuskunta-naamioitu koulutuskeskus.

Vielä lopuksi tykitän teitä ajatushaasteella:

Aivan vastaavalla logiikallahan voimme siirtää Sotakorkeakoulun, Maasotakoulun, Merisotakoulun jne varuskuntiin. Varmasti löytyy soppeli varuskunta jokaiselle, jonneka se toiminta "immersoidaan". Näin säästyy talonmiehiäkin!

Jostain syystä noin ei ole kuitenkaan nähty ns. fiksuksi toimia. Sama syy saattaisi olla aivan yhtä validi Res. Taistelukoulun kanssa vaan sitäpä ei täällä keskustelussa älytä noteerata.

Vuodesta toiseen jatkuu vain itkupotkuparku siitä, kuinka vapaaehtoinen mpk nähdään PV:ssä "vasemman käden touhuna". Muistin virkistykseksi, lukekaapa vaikka tätä: Viro vs. Suomi

Esimerkkinä käytetty Padasjoen alue ei ole varuskunta, vaan harjoitus/leirialue.
Muista, että valtion organisaatiossa pelkkä talomies ei riitä hänelle täytyy olla työnjohtaja, päällikkö ja johtaja, johtajalla pitää olla tietysti sihteeri. Siksi olemassa olevaa kannattaisi hyödyntää.
Yksi paikka tuo Reservin taistelukoulu, olisi suurimmalle osalle hyvin kaukana, eli noita pitäisi olla monta. Koko reservi koulutusta en näe vaikeutena, keskimääräinen Prikaati kouluttaa monien aselajien osaajia.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Hyökkäys Krimille ja Ukrainaan varmasti herättää monenlaisia ajatuksia maanpuolustuksen suhteen. Varsinkin kun meidän ainoa mahdollinen vihollisemme (kautta historian) löytyy aivan vierestä vain reilut tuhat kilometriä pitkän rajan takaa.

Miksei meillä voitaisi harkita Sveitsiläistä mallia jossa reserviläisillä on kattava perusvarustus aseineen kotona. Sen lisäksi vuosittainen kertauskoulutus oman lähialueen osastoille ja toisilleen tutulle miehistölle erilaisista aiheista jne. Nykyaikana tarvittaisiin lisäksi kaikenlaisen ammattialojen erikoisosaajia mukaan nopean hälytysasteen joukkoihin. Siis muitakin kuin pyssyn käyttäjiä.

Enkä nyt oikein hyväksy sellaista ajatusta ettei muka henkilökohtaista aseistusta voisi säilyttää kotona. Meillä Suomessa on jo tälläkin hetkellä n. 670000 luvallisen ampuma-aseen omistajaa joilla pyssykät on säilytyksessä kotonaan. Tuskin kaikki tarvitsevat välittömästi hälytyksen tullessa aseitaan mutta sellaistakin väkeä pitäisi alueellisista nopean vasteen reserviläisistä löytyä..

En usko että puolustusvalmius on kiinni pelkästään varuskuntien määräastä. Mieluummin näkisin niin että osa asepalveluksesta ja koulutuksesta järjestettäisiin reserviläisaikana. Ainakin tiettyjen ikäryhmien reserviläisille. Koulutus voisi olla hyvinkin hajautettua ja keskittyä mm. omien alueiden erikoispiirteisiin/-tarpeisiin/-kohteiden suojeluun jne. Varmistautumista olisi syytä kohdistaa myös tilanteisiin joissa kaikki normaalin tilanteen järjestelmät hiljenee..sähkön ja lämmön tuotanto katkeaa, tietoliikenne ja TV- vaikenee, liikennejärjestelyt, kuljetukset ja esim. terveydenhuollon sekä elintarvikkeiden ja energian saanti vaikeutuu jne. Juuri tällaisten hankaluuksien selvittämisessä auttaa enemmän ammattitason osaaminen ja työkalut kuin aseistus.


Välttämättä kriisitilanteessa ei aina tarvitse olla kysymys sodastakaan. Viime vuosina jopa talvimyrskyt ovat aiheuttaneet pitkiä sähkökatkoksia, esteitä liikenteelle, vaurioita asumuksille jne. Toisenlaisia laajavaikutteisia uhkia voivat aiheuttaa sairaudet, pandemiat jne.

Kaikenlaiseen olisi kuitenkin syytä jollain tasolla valmistautua ja ehkäpä jopa jossain määrin harjoitella kaikkein pahimpien tilanteiden varalta. Monenlaiset vapaaehtoiset järjestöt tekevät hyvää työtä ja on hienoa että sellaisia edelleenkin löytyy yhteiskunnasta. Maanpuolustuksen ympärille sopii mainiosti myös omat vapaaehtoiset organisaationsa. Jos jollain on jotain näitä vastaan niin eihän niihin ole pakko osallistua.

Historia kuitenkin opettaa että Suomi pelastui aikoinaan kommunistivenäläisten miehitykseltä käytännössä Suojeluskuntajärjestöjen harjoittaman koulutuksen myötä. Varsin merkittävä osa suomalaisista oli oppinut sotilas- ja ampumataitonsa Suojeluskunnissa, ennen talvi- ja jatkosotaa..Sen pääsivät venäläiset katkeralla tavalla huomaamaan ko. sodissa.
 
Aseiden säilytyksestä: ollaan menossa siihen suuntaan, että aseet pitäisi kotonakin säilyttää sertifoidussa panssarikaapissa. Joka maksaa rahaa. Enemmän kuin itse ase jopa.

Ei voida lähteä siitä, että valtion tarvitsema valmiusreseviläinen itse noita kaappeja hommailisi. Eikä taida oikein valtiotakaan napata homma.
 

eddie

Kapteeni
Jos keskustan Juha Sipilän yritys rupeaakin tekemään noita asekaappeja yksinoikeudella? Jokaisen ressun olisi pakko hankkia tälläinen isänmaan kaappi. Ovh 1200 euroa.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Hauskaa kuinka takerrutaan mitättömään detaljiin..se tietty kertoo asenteesta aiheeseen.

Ajatuksena oli että saisimme tehokkaat, nopeat, monipuolisen osaamisen, paikallisen alueen jne., koko maan alueelle hajautetut nopean vasteen toimintayksiköt reserviläisyyden puitteissa. Se aseellinen osuus joukoista olisi lukumäärältään varsin rajoitettu mutta tarpeellinen ja koskisi pääsääntöisesti osaa tietyistä nuoremmista ressuikäluokista. Sinällään reserviläisten valmiusasteet voisivat uudistus, kehittyä ja muuttua monesta syystä tarpeiden, ajan sekä palveluskyvyn myötä.

Siis mieluummin lisää tämänkaltaista "joustavampaa" osaamista kuin palaamista vanhaan varuskuntajärjestelmään. Toki isoon organisaatioon tarvitaan kaikenlaista.."se sota kun on nykyään liikkuvaa sorttia.." ja levinnyt omalla tavallaan nettiinkin, jopa keskustelupalstoille ja kaikkialle muualle missä ihmisten mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan.

Ja, sitten vielä noihin varusteiden säilytyksiin...kyllä niitä on aina ollut tapana säilyttää kaapeissa, nykyään yleensä lukituissa. Niin meillä kuin muuallakin. Eikä siitä aiheudu minkäänlaisia ongelmia, osaavien ja asiansa ymmärtävien henkilöiden kohdalla.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Hauskaa kuinka takerrutaan mitättömään detaljiin..se tietty kertoo asenteesta aiheeseen.

Ajatuksena oli että saisimme tehokkaat, nopeat, monipuolisen osaamisen, paikallisen alueen jne., koko maan alueelle hajautetut nopean vasteen toimintayksiköt reserviläisyyden puitteissa. Se aseellinen osuus joukoista olisi lukumäärältään varsin rajoitettu mutta tarpeellinen ja koskisi pääsääntöisesti osaa tietyistä nuoremmista ressuikäluokista. Sinällään reserviläisten valmiusasteet voisivat uudistus, kehittyä ja muuttua monesta syystä tarpeiden, ajan sekä palveluskyvyn myötä.

Siis mieluummin lisää tämänkaltaista "joustavampaa" osaamista kuin palaamista vanhaan varuskuntajärjestelmään. Toki isoon organisaatioon tarvitaan kaikenlaista.."se sota kun on nykyään liikkuvaa sorttia.." ja levinnyt omalla tavallaan nettiinkin, jopa keskustelupalstoille ja kaikkialle muualle missä ihmisten mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan.

Ja, sitten vielä noihin varusteiden säilytyksiin...kyllä niitä on aina ollut tapana säilyttää kaapeissa, nykyään yleensä lukituissa. Niin meillä kuin muuallakin. Eikä siitä aiheudu minkäänlaisia ongelmia, osaavien ja asiansa ymmärtävien henkilöiden kohdalla.

Ite olen siellä sun täällä eri keskusteluissa heittänyt valmiuden ja koulutuksen kohottamiseen seuraavia ideoita. Laatu vaihtelee

- Perustetaan koulutuskeskukset. Niihin kerätään koulutusmateriaali noin vahvistetulle komppanialle plus joukkue. Koulutuskeskus käsittää toimistoparakin, majoitusparakkeja, muonitus ja sotilaskotiparakin, autohallin, asehallin, ampumaradan ja parin talon mittaisen kylätaisteluradan. Vieressä sen verran maastoa että voidaan harjoitella simulaattoriliiveillä komppanian hyökkäystä, puolustusta ja kohtaamistaistelua. Tällaisia keskuksia joku 6 kpl. Näihin keskitettäisiin maakuntakomppanioiden, vartiokomppanioiden jne harjoitukset.

- Noiden koulutuskeskusten yhteyteen varastoidaan 3-4 paikallispataljoonan SA-varusteet

- Edelleen sitten oma lempilapseni. Eli jokaisen valmiusprikaatin ja Santahaminan yhteyteen perustetaan sopimussotilaista vuoden sopimuksilla jääkärikomppaniat. Ja 9 vuoden kierrolla nämä komppaniat täyttävät valmareiden jääkäripataljoonien komppaniat
 

miheikki

Greatest Leader
Vanha uutinen sattui silmään. Jos sopimus nyt Atean kanssa päättyy, niin onko taas varaa palauttaa joukko-osastoja :)


Suomen Sotilas
22. helmikuuta 2012 ·
Tällä viikolla ilmestyvässä Suomen Sotilaassa kerrotaan että puolustusvoimien tulostus- ja kopiointipalveluiden hinta tulee nousemaan yhteenlaskettuna saman verran kuin sotaväki arvioi säästävänsä kuuden joukko-osaston lakkauttamisella, noin kuusikymmentä miljoonaa euroa.

Puolustusvoimat ulkoisti palvelinlaitteistonsa ja niihin liittyvät tallennus- ja varmennusjärjestelmät kumppanilleen Atealle vuonna 2009. Atean ja pv puitesopimus operatiivisten järjestelmien
palvelinlaitteistoista ja niihin liittyvistä tallennus- ja
varmennusjärjestelmistä solmittiin vuonna 2009 viideksi vuodeksi (vuoden
2014 loppuun). Sopimuksen mukaan sen arvo olisi enintään 13,9 m€. Sopimuksen mukaan pienet ylitykset olisivat odotettavissa ja hyväksyttävissä.

Vuonna 2011 Atea ilmoitti että sopimusta oli käytetty vuoden 2011 loppuun mennessä 42,24 m€, ylitys 28 340 000 euroa (=303,8 %). Puolustusvoimissa alkuperäisen sopimuksen vastaiseen kolminkertaiseen kustannustenylitykseen ei ollut puututtu syystä tai toisesta.

Yli 28 miljoonan euron ylityskään ei riitä. Puolustusvoimien asiasta laatiman esittelyn mukaan arvioidut lisähankintatarpeet sopimuskauden loppuun (2014) mennessä olisivat noin 30 m€. Puitesopimuksen kattohintaa vuoteen 2014 asti esitetään siis korotettavaksi alkuperäisestä 13,9 miljoonasta eurosta nyt yhteensä 72 miljoonaan euroon (ylitys alkuperäisestä yhteensä 58,1 m€ = 517 %).

Vaihtoehtona tälle esitetään uudelleen kilpailuttamista.

Vaikka hanke kilpailutettaisiin uudestaan on se jo nyt kolminkertaistunut alun perin sovitusta. MIkäli kattohintaa nostetaan esitetyllä tavalla, on syntynyt lisäkustannus kopioinnista ja tulostamisesta vastaava kuin mitä puolustusvoimauudistuksessa suunnitellaan
säästettävän lakkauttamalla kuusi joukko-osastoa.

Tiedot perustuvat puolustusvoimien julkisiin asiakirjalähteisiin, jotka on saatavissa Suomen Sotilaan toimituksesta.

Palvelinlaitteistojen, varmennuksen, tulostuksen ja kopioinnin ulkoistamista on arvosteltu puolustusvoimien sisältä Suomen Sotilaalle myös siitä, että uusi järjestelmä vie entistä enemmän entistä vähempien työntekijöiden aikaa. Erään yksikön sisällä tehdyn epävirallisen laskelman mukaan työaikaa kuluu noin 5% enemmän pelkkään kopiointiin ja tulostamiseen kuin ennen. 20 hengen toimistossa yksi ihminen käyttää laskennallisesti koko vuoden pelkkään tulosteen odottamiseen. Myös tietoturvaa on kritisoitu kun palvelinlaitteistojen hallinta on kumppanilla. Suomen Sotilaan saaman tiedon mukaan muun muassa herkkyys sääilmiöille on kasvanut. Kunnon myrsky saattaa aiheuttaa sen ettei viereisessä huoneessa olevalta printteriltä saa ulos tulostetta, nimettömänä pysyvä lähde kertoo.

Suomen Sotilas jatkaa asian tutkimista.

Jaakko Puuperä
päätoimittaja
Suomen Sotilas -lehti
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Tähän kopiojuttuun liittyen. Kuulin "hauskan" jutun eräästä eteläsuomalaisen varuskunnan esikuntapäälliköstä, jonka tärkein tehtävä oli selvittää kuinka paljon vuoden aikana otetaan kopioita kopiokoneella. Asioitahan priorisoidaan tietysti tärkeysjärjestyksessä.
 

baikal

Supreme Leader
Tähän kopiojuttuun liittyen. Kuulin "hauskan" jutun eräästä eteläsuomalaisen varuskunnan esikuntapäälliköstä, jonka tärkein tehtävä oli selvittää kuinka paljon vuoden aikana otetaan kopioita kopiokoneella. Asioitahan priorisoidaan tietysti tärkeysjärjestyksessä.

Kuulostaa tärkeältä poikkeusolojen suunnittelutapahtumalta. Toivottavasti työn etenemisen aikana syntynyt paperipino on ymmärretty leimata ainakain kolmosella ja leima on kirkuvanpunainen. Ollenkaan vähättelemättä ko. tehtävän merkitystä.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Jos sotaa käydään varuskunnista, niin pohjoiskarjalassa joudutaan Ilomantsissa ja siitä etelään ottamaan kaksi tuntia ennakkoa. Yläkarjalaan on sama matka Kaennuun prikkaatista kuin Kontiorannastakin.

Haiskahtaa kovasti persujen äänten kalastelulta.

Jos vanja tosiaankin rynnii päälle niin yllättäen, että ainoat joukot ovat varuskunnissa lattioita moppaavat asevelvolliset, niin ollaan todella pahassa tilanteessa.

Varuskunnat mahdollistavat kohtuullisen valmiuden ylläpitämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Idästä tulevien pääväylien varrelle sijoitetuista varuskunnista saadaan nopeasti miehiä teitä tukkimaan. Se onnistuu ilman liikekannallepanoa tai muita erikoisjärjestelyjä. Ilman tällaista valmiutta saatamme eräänä päivänä huomata vihreiden miesten kiskovan "vapautetun" Karjalan oblastin lippua Joensuun kunnantalon lipputankoon. Varuskunnat ja rajavartiosto eivät kykene voimakasta hyökkäystä pysäyttämään, mutta äkillistä erikoisjoukkojen iskua niillä kyetään rajoittamaan. Sillä on ehkäisevä vaikutus.
 

skärdis

Respected Leader
Varuskunnat mahdollistavat kohtuullisen valmiuden ylläpitämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Idästä tulevien pääväylien varrelle sijoitetuista varuskunnista saadaan nopeasti miehiä teitä tukkimaan. Se onnistuu ilman liikekannallepanoa tai muita erikoisjärjestelyjä. Ilman tällaista valmiutta saatamme eräänä päivänä huomata vihreiden miesten kiskovan "vapautetun" Karjalan oblastin lippua Joensuun kunnantalon lipputankoon. Varuskunnat ja rajavartiosto eivät kykene voimakasta hyökkäystä pysäyttämään, mutta äkillistä erikoisjoukkojen iskua niillä kyetään rajoittamaan. Sillä on ehkäisevä vaikutus.

Onttolassa on varusmiehiä kouluttava yksikkö. Kainuun prikaatista ajoaikaa Joensuun kaupungintalolle on vajaat kolmetuntia. Ei Pohjois-Karjala mikään valkea läiskä nykyiselläänkään ole.

Tottahan aluepoliittisista syistä Kontioranta olisi ollut syytä säilyttää vaikkapa Niinisalon sijasta, mutta minkäs teet, kun jotain oli päätetty lakkauttaa. Kontiorannassa säästettiin, mutta samaan hengenvetoon Kajaanin rakennettiin uudisrakennuksia pohjoiskarjalaisia varten. Missä se säästö tässä sitten oli? Sen näkeminen vaatii joko poliitikon tai kenraalin asemaa.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Varuskunnat mahdollistavat kohtuullisen valmiuden ylläpitämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Idästä tulevien pääväylien varrelle sijoitetuista varuskunnista saadaan nopeasti miehiä teitä tukkimaan. Se onnistuu ilman liikekannallepanoa tai muita erikoisjärjestelyjä. Ilman tällaista valmiutta saatamme eräänä päivänä huomata vihreiden miesten kiskovan "vapautetun" Karjalan oblastin lippua Joensuun kunnantalon lipputankoon. Varuskunnat ja rajavartiosto eivät kykene voimakasta hyökkäystä pysäyttämään, mutta äkillistä erikoisjoukkojen iskua niillä kyetään rajoittamaan. Sillä on ehkäisevä vaikutus.

Ennen sentään rajamiehillä oli RK-62 varustuksenaan.
 
Top