Varusmiehiä maalitetaan

Vastuuullinen media ei revittele uhrilla

h-51718686.jpg
 
Siitä voidaan olla montaa mieltä kuinka hyvää näkyvyyttä PV:lle on tuolla juna- ja bussiasemilla maleksivat, mölisevä ja varusteet miten sattuu päällä olevat varusmieslaumat sitten ovat. Kannattaa käydä vaikka Kampin bussiasemalla sunnuntaina 19.00-20.00 katsomassa näitä mannekiinejä...

Meitä on aina moneksi. Myös kaikissa ammattiryhmissä. Miksi varushenkilöt olisivat yhtään erilaisia kuin me? Niitähän mekin olimme silloin nuorna...

Otetaan täysin 180 astetta erilainen näkemys ja tämä ei ole omaa keksintöäni. Oikeammassa oleva hellavääpeli oli ”säästämässä” paikallisessa valopäitten ostosparatiisissa. Ostoskeskuksen läpi kulkee julkinen katuosuus sisätiloissa (!) ja paikasta on tullut nuorisorötvääjien, huumediilereiden ja uteliaitten ulkomaalaispoikien notkumo. Pyrkii sinne aina joskus jokunen puistokemian dosenttikin, mutta näitä ”korkeakoulutettuja” on hyvin vähän. Pikkuskidit ja pissixet pyörivät siellä myös. Omat tenavat eivät vietä siellä aikaa, tasan eivät käy onnen lahjat.

No, vaimo palasi kotiin ja tavanomaisen ostosluettelon sijasta kertoi into pinkeänä nähneensä ryhdikkään nuoren varusnaisen ja -miehen kulkevan ryhdikkäinä ja iloinen ilme kasvoillaan kurkkusalaateissa ja reppu tip top selässä ostarin ja notkumon läpi. Molemmat olivat olleet pitkähköjä, hyväkuntoisen ja ennen kaikkea siistin näköisiä eikä mitään hanttapuleja. Mikäpä sen parempaa ja halvempaa mainosta maanpuolustukselle. Vaimo oli ainakin vakuuttunut ja tuntuu hiukkasen siltä, että omassa kaapissa olevat nollaviitosetkin saivat hieman nostetta reippaista nuorista.

Muuten olen sitä mieltä, että asepuku kunniaan. Entisajan lomapuku oli mielestäni nykykäytäntöä parempi, tosin harmaasta olisi voinut vaihtaa väriä johonkin tyylikkäämpään. Rahakysymys tämäkin. Meillä oli muuten lomilla pikkukengät eli matalat nauhakengät. Tosin sisäministeriön puolella moni asia oli toisin.
 
Meitä on aina moneksi. Myös kaikissa ammattiryhmissä. Miksi varushenkilöt olisivat yhtään erilaisia kuin me? Niitähän mekin olimme silloin nuorna...

Otetaan täysin 180 astetta erilainen näkemys ja tämä ei ole omaa keksintöäni. Oikeammassa oleva hellavääpeli oli ”säästämässä” paikallisessa valopäitten ostosparatiisissa. Ostoskeskuksen läpi kulkee julkinen katuosuus sisätiloissa (!) ja paikasta on tullut nuorisorötvääjien, huumediilereiden ja uteliaitten ulkomaalaispoikien notkumo. Pyrkii sinne aina joskus jokunen puistokemian dosenttikin, mutta näitä ”korkeakoulutettuja” on hyvin vähän. Pikkuskidit ja pissixet pyörivät siellä myös. Oämat tenavat eivät vietä siellä aikaa, tasan eivät käy onnen lahjat.

No, vaimo palasi kotiin ja tavanomaisen ostosluettelon sijasta kertoi into pinkeänä nähneensä ryhdikkään nuoren varusnaisen ja -miehen kulkevan ryhdikkäinä ja iloinen ilme kasvoillaan kurkkusalaateissa ja reppu tip top selässä ostarin ja notkumon läpi. Molemmat olivat olleet pitkähköjä, hyväkuntoisen ja ennen kaikkea siistin näköisiä eikä mitään hanttapuleja. Mikäpä sen parempaa ja halvempaa mainosta maanpuolustukselle. Vaimo oli ainakin vakuuttunut ja tuntuu hiukkasen siltä, että omassa kaapissa olevat nollaviitosetkin saivat hieman nostetta reippaista nuorista.

Muuten olen sitä mieltä, että asepuku kunniaan. Entisajan lomapuku oli mielestäni nykykäytäntöä parempi, tosin harmaasta olisi voinut vaihtaa väriä johonkin tyylikkäämpään. Rahakysymys tämäkin. Meillä oli muuten lomilla pikkukengät eli matalat nauhakengät. Tosin sisäministeriön puolella moni asia oli toisin.

Itse sain aikoinanani kun kuljin armeijaan junalla kahdella vaihdolla usein jutustelukumppaneita ihan kysymättäkin ja suhtautuminen oli yhtä tapausta lukuunottamatta positiivisia. Tämäkin "negatiivinen" tapaus oli, joku Pasilan asemalla ollut pitkätukka joka huuteli aamuja...

Kyllä suomalaiset kunnioittavat asepukua vielä 2010-luvullakin kovimpia ääriryhmäläisiä lukuunottamatta.
 
Meitä on aina moneksi. Myös kaikissa ammattiryhmissä. Miksi varushenkilöt olisivat yhtään erilaisia kuin me? Niitähän mekin olimme silloin nuorna...

Otetaan täysin 180 astetta erilainen näkemys ja tämä ei ole omaa keksintöäni. Oikeammassa oleva hellavääpeli oli ”säästämässä” paikallisessa valopäitten ostosparatiisissa. Ostoskeskuksen läpi kulkee julkinen katuosuus sisätiloissa (!) ja paikasta on tullut nuorisorötvääjien, huumediilereiden ja uteliaitten ulkomaalaispoikien notkumo. Pyrkii sinne aina joskus jokunen puistokemian dosenttikin, mutta näitä ”korkeakoulutettuja” on hyvin vähän. Pikkuskidit ja pissixet pyörivät siellä myös. Omat tenavat eivät vietä siellä aikaa, tasan eivät käy onnen lahjat.

No, vaimo palasi kotiin ja tavanomaisen ostosluettelon sijasta kertoi into pinkeänä nähneensä ryhdikkään nuoren varusnaisen ja -miehen kulkevan ryhdikkäinä ja iloinen ilme kasvoillaan kurkkusalaateissa ja reppu tip top selässä ostarin ja notkumon läpi. Molemmat olivat olleet pitkähköjä, hyväkuntoisen ja ennen kaikkea siistin näköisiä eikä mitään hanttapuleja. Mikäpä sen parempaa ja halvempaa mainosta maanpuolustukselle. Vaimo oli ainakin vakuuttunut ja tuntuu hiukkasen siltä, että omassa kaapissa olevat nollaviitosetkin saivat hieman nostetta reippaista nuorista.

Muuten olen sitä mieltä, että asepuku kunniaan. Entisajan lomapuku oli mielestäni nykykäytäntöä parempi, tosin harmaasta olisi voinut vaihtaa väriä johonkin tyylikkäämpään. Rahakysymys tämäkin. Meillä oli muuten lomilla pikkukengät eli matalat nauhakengät. Tosin sisäministeriön puolella moni asia oli toisin.

Pikkukengät kyllä ja lomatakin alla valkoinen kauluspaita jossa kravatti. Asu tarkastettiin vasiten, ennenkuin päästettiiin "ihmisten ilmoille.
 
Back
Top