Mistä sinä tiedät mistä oli puhe? Minä tuon viestin 6. kirjoitin. Ja minulla on muistikuva siitä, että sota olisi ollut tämä jälkimmäinen. Muistikuva on myöskin siitä, että tykistön tulen teho maalissa ei olisi ollut toivottu, joten kantamalla selväti olivat, hajonta on sitten toinen juttu. Toisaalta kuten tuossa sinun linkissä mainitaankin, niin ei olisi erityisen ihmeellistä jos jenkit pääsisivätkin noilla A2 ja A3 -malleilla kantamalle, koska Irakilaisilla ei viestintä oikein pelannut.
Vedettävä kenttätykistön taistelukestävyys
- Viestiketjun aloittaja karponaattori
- Aloitus PVM
Mistä sinä tiedät mistä oli puhe? Minä tuon viestin 6. kirjoitin. Ja minulla on muistikuva siitä, että sota olisi ollut tämä jälkimmäinen. Muistikuva on myöskin siitä, että tykistön tulen teho maalissa ei olisi ollut toivottu, joten kantamalla selväti olivat, hajonta on sitten toinen juttu. Toisaalta kuten tuossa sinun linkissä mainitaankin, niin ei olisi erityisen ihmeellistä jos jenkit pääsisivätkin noilla A2 ja A3 -malleilla kantamalle, koska Irakilaisilla ei viestintä oikein pelannut.
Ei mikään ihme. Voisi myös selittää miksi tykistöön ei oltu tyytyväisiä, kun tykistöä piti verrata MLRS:ään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eräässä tutkimuksessa oli esitetty, että tutkan havainnosta voi mennä 40 minuuttia ennen kuin vastatykistö alkaa ampumaan. Siinä ehtii vaikka millanen vehje väistämään vastatykistötulta.
Oliko selitetty miksi menee noin kauan? Viestiyhteydet ehkä?
kertakenttään
Ylipäällikkö
En just nyt muista. Katotaan jos löytäsin sen koneelta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Vartin viive tulee, kun tieto käsitellään esikunnassa ja 10 minuutin viive tulee itse järjestelmästä eli ZOOPARKista. Elsolla järjestelmästä johtuva viive on 30min.
Tykki ampuu
-10s vastatykistötutka tekee ensimmäisen havainnon
-60s tietojen analysointiin, koordinaattien saantiin ja ilmoitukseen tuliyksikön KOPAan
-30s KOPA tulikomennon luontiin
-30s tykin suuntaus, lataaminen ja ampuminen
-60-120s kranaatin lentoaika (16-40 km)
Havainnosta vaikutukseen 3:10-4:10. Maalilla aikaa poistua paikalta kun ammutaan ISKU (1min) olisi 2:20-3:20.
Tossa mielestäni ihan maksimaalinen suoritus. Tämä vaatisi että kaikki tehtävään osallistuvat yksiköt (tutkajaos, KOPA ja TKIR) ovat vain tähän sidottuna ja tykkien perussuunta maaliin kohti ammukset valmisteltuina. Käytännössä ongelmaksi tulee tutkien suojaaminen vastatoimilta (ei jatkuvasti päällä), käytettävien tutkien määrä (vuorottelu), viesti/johtamisyhteydet ja tykkien valmiustilat. Kaikki paitsi kranaatin lentoaika yllämainituista voidaan käytännön tilanteissa helposti tuplata tai jopa moninkertaistaa ajallisesti.
-10s vastatykistötutka tekee ensimmäisen havainnon
-60s tietojen analysointiin, koordinaattien saantiin ja ilmoitukseen tuliyksikön KOPAan
-30s KOPA tulikomennon luontiin
-30s tykin suuntaus, lataaminen ja ampuminen
-60-120s kranaatin lentoaika (16-40 km)
Havainnosta vaikutukseen 3:10-4:10. Maalilla aikaa poistua paikalta kun ammutaan ISKU (1min) olisi 2:20-3:20.
Tossa mielestäni ihan maksimaalinen suoritus. Tämä vaatisi että kaikki tehtävään osallistuvat yksiköt (tutkajaos, KOPA ja TKIR) ovat vain tähän sidottuna ja tykkien perussuunta maaliin kohti ammukset valmisteltuina. Käytännössä ongelmaksi tulee tutkien suojaaminen vastatoimilta (ei jatkuvasti päällä), käytettävien tutkien määrä (vuorottelu), viesti/johtamisyhteydet ja tykkien valmiustilat. Kaikki paitsi kranaatin lentoaika yllämainituista voidaan käytännön tilanteissa helposti tuplata tai jopa moninkertaistaa ajallisesti.
Paljon mahtuu tekemistä alle viiteen minuuttiin. Hyvä tietää ainakin osviittana.
tietenkin yleisesti ottaen tuosta 4min 10s saadaan otettua pois tyyliin 50s, kunhan on ennakolta saatu "warma tieto" saatavilla. Elikkä mitään tietoja ei tarvitse analysoida enää. Ainoa mitä tarttee on lupa suoriittaa ampuminen. Elikkä tiedetään, että vihollinen lymyää paikassa X, mutta kerätään itse pattereiden voimat iskuun. Ideaali tilanne, joku voisi sanoa (?)
Vastatykistötoimintaa voinee myös ajatella yleiskäsittellisesti korkeammalla tasolla elikkä operatiivinen ja strateginen taso. Ei se aina tarkoita tulitehtävää jossa tietoa vihollisesta saaadan tutkalla, joskin jälkimmäinenkin on mahdollista suorittaa perustuen analyysiin ja tutkan käyttöön, juuri niinkuin ilmeisesti peelo kertoikin.
TLDR: elikkä jos on etukäteen tiedot vihollisesta saatu tiedustelemalla ja tehdään tuli-isku vihollisen tykistöasemiin, niin se on vastatykistötoimintaa. Tuskimpa se vihollisen jalkaväen mieltä lämmittää, että niiden tykistö menee paskaks. Kyllä se tulituki on ihan jees
tietenkin yleisesti ottaen tuosta 4min 10s saadaan otettua pois tyyliin 50s, kunhan on ennakolta saatu "warma tieto" saatavilla. Elikkä mitään tietoja ei tarvitse analysoida enää. Ainoa mitä tarttee on lupa suoriittaa ampuminen. Elikkä tiedetään, että vihollinen lymyää paikassa X, mutta kerätään itse pattereiden voimat iskuun. Ideaali tilanne, joku voisi sanoa (?)
Vastatykistötoimintaa voinee myös ajatella yleiskäsittellisesti korkeammalla tasolla elikkä operatiivinen ja strateginen taso. Ei se aina tarkoita tulitehtävää jossa tietoa vihollisesta saaadan tutkalla, joskin jälkimmäinenkin on mahdollista suorittaa perustuen analyysiin ja tutkan käyttöön, juuri niinkuin ilmeisesti peelo kertoikin.
TLDR: elikkä jos on etukäteen tiedot vihollisesta saatu tiedustelemalla ja tehdään tuli-isku vihollisen tykistöasemiin, niin se on vastatykistötoimintaa. Tuskimpa se vihollisen jalkaväen mieltä lämmittää, että niiden tykistö menee paskaks. Kyllä se tulituki on ihan jees
kertakenttään
Ylipäällikkö
Aika paljon mahtuu sodan kitkaa tuon päälle vielä. Jonkun pitää päättää mitä maalia ammutaan, millaisella kalustolla, miten paljon, tarkistaa onko alueella omia lentokoneita tai helikoptereita, cross chekata onko jostain muusta tiedustelulähteestä saatu samansuuntaisia tietoja. Nuo nyt ekana tulee itselleni mieleen mikä kasvattaa tuota aikaa. Patteristo kuitenkin on varmaan 50+ yksittäistä maalia, joista ehkä maksimissaan 10 pystytään lamauttamaan, jos ammutaan neliökilometri hajalle mihin tarvitaan 10 patteristoa.
Ei valitettavasti ole tietoa muiden maiden käytännöistä, mutta silloin, kun meillä vielä oli Cymbeline -paikannustutka käytössä, sen paikkaa piti vihollisisen vastatoimien väistämiseksi vaihtaa 5 min aktiivisen mittauksen
jälkeen. Laite oli helposti siirrettävä, koska se painoi ainoastaan muutamia satoja kiloja ja siten vedettävissä millä tahansa ajoneuvolla. Uusi asemapaikka pitää tosin mitata samalla tavoin, kun tykin paikka. Siten tutka-
mittausta ei vastustajammekaan voi pitää jatkuvasti toiminnassa.
RPG83
Soome Majori
Tuskin tarvitaan kymmentä patteristoa neliökilometrin lamauttamiseen. Itse ainakin veikkaan, että vastatykistötehtävissä mm. raketinheittimet ovat kova sana suuren hetkellisen tulivoimansa ansiosta.
Mitenkäs muuten RAKH rakettien lentoajat. Jos 155 mm tykillä puhutaan 1-2 min lentoajoista. Toisaalta raketti on hitaampi, mutta suorempi lentorata tarkoittaa lyhyempää lentomatkaa.
Edit: Tai ei niissä nopeuksissa taidakkaan mitään eroa olla vai onko jopa rakettien hyväksi.?
Edit: Tai ei niissä nopeuksissa taidakkaan mitään eroa olla vai onko jopa rakettien hyväksi.?
Raketinheitin toimii ballistisesti samoin, kun tykki. Ainoa ero on, että lähtökiihdytys tapahtuu raketin alussa palaessa esim 20 sek, eikä putkessa. Sen jälkeen lentää kuten tykinammus. Samoin toimivat mannertenväliset
ohjukset, joiden toinen nimityskin on/oli ballistiset ohjukset. Ei pidä sekoittaa risteilyohjuksiin, jotka "cruisailevat" niille ohjelmoitua reittiä.
Raketinheitin on edullinen vastatykistötoiminnassa, koska sen hajontakuvio on ympyrä, eikä kapea soikio, kuten tykistöllä. Siten kootussa ryhmityksessä itse aseita saadaan vaikutuksen alle enemmän, ainakin silloin, kun
maali on tarkasti paikannettu. Tulenjohtoahan näissä ammunnoissa on harvoin käytettävissä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Itse asiassa kyllä. Venäläisten laskutavan mukaan neliökilometrin lamauttamiseen tarvitaan 10 patteristoa. En sit tiedä raketinheittimistä.
Viimeksi muokattu:
Raketitkin kulkevat ballistisella radalla, mutta esim. MLRS raketeilla ainoa keino vaikuttaa kantamaan on korotuskulma, joten lentoradoissa on melkoinen ero tykistöön verrattuna. Tykeillä pystyy ampumaan samalle etäisyydelle eri korotuskulmilla.
Moniin voidaan laittaa jarrurenkaita.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Oon ennenkin nähny nuo videot. Tuo nyt ei vielä millään tapaa vastaa kysymykseen. Rypäleammus vaatii täysosuman poteroon, varsinkin jos se on katettu, ja HE-kärki hieman vähemmän tarkan osuman. HE-raketeilla taitaa olla pienempi todennäköisyys tuhota maali kuin rypäleammuksilla johtuen tytärammusten suuresta määrästä. Tähän taas vaikuttaa myös linnoitamisen taso. Jos miehistön suojapoterossa on riittävä räjäyttävä kerros niin rypäle on hyödytön miehistöä vastaan. Jos rakhpatteristo BM-21 kalustolla ampuu täyssarjan neliökilometrille, laskennallisesti jokaiselle 37x37m alueelle osuu yksi raketti. 1388 neliömetriä, eli jos laitetaan 20 rintamamiestaloa neliöksi niin yhteen niistä osuu. Jos tuo 69,4 neliömetriä olisi yhden poteron haavoittuva pinta-ala tuolle ammukselle niin jokaisella täyssarjalla tuhoutuisi 5% alueella olevista joukoista (kalusto ei huomioitu). Jotta lamauttaminen onnistuisi niin tarvitaan kuusi täyssarjaa. Jos lataamiseen menee puoli tuntia BM-21 kalustolla niin neliökilometrin lamauttamiseen menisi aikaa 2,5 tuntia. Tajuatko nyt miksi neliökilometrille tarvitaan 10 patteristoa?
122 RAKH 89M (RM-70) käyttää jarrurenkaita. MLRS raketit ovat tehtaalla suljetuissa kaseteissa niihin ei jarrurenkaita laitella.