Tiedän.
Vedettävä kenttätykistön taistelukestävyys
- Viestiketjun aloittaja karponaattori
- Aloitus PVM
Tiedän.
Minulta meni muuten hieman ohi, että mistä tuo neliökisa tähän keskusteluun tuli? Oliko idea se, että maalina oleva patteri olisi levittäytyneenä tuon kokoiselle alueelle? Jotenkin veikkaisin, että vihollinen ei rupeaisi kokonaista neliökilsaa pommittamaan, vaan jahtaisi niitä tykkejä yksi kerrallaan, vaikka siihen pitäisi ampua se raketinheittimien patterisarja. Kummallakin tavalla hajautettujen tykkien jahtaaminen tarkoittaa melkoista ammusten kulutusta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Jos ne ampuis yhtä tykkiä patterisarjalla niin luulen, että sen tykin/miehistön tuhoutuminen on silti tuo 5% johtuen suuresta hajonnasta. Niin, siihenhän hajauttamiselle juuri pyritäänkin, että vastatykistö toiminta olisi kannattamatonta. Jos ammutaan 152-kalustolla niin laskennallinen tarve kohteen lamauttamiseen on 60 kranaattia. Patteriston jokaisen tykin erikseen lamauttamiseen tarvitaan 1080 kranaattia. Varmaan aika monta tuntia ellei jopa päivää mene jokaisen tykin maalittamiseen ja ampumiseen.
Jossakin olin näkevinäni tiedon, että BM-21 patterin maalialue olisi luokkaa 200x400 metriä.
Tuossa muuten on mallia patterisarjasta:
Niin, ja komppanian taisteluohjeessa on sivulla 189. PV:n arvio asiasta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Laskin tuossa, että raketinheitinpatterin osumakuvio on 320x320/480x480m ammuttaessa 10 kilometrin päähän hajontakertoimilla 0,4 ja 0,6%. Tykin haavoittuva pinta-ala voisi olla 314 neliömetriä eli mihin tahansa alle 10 metrin päähän tuleva kranaatti tuhoaa tykin varmasti. 320x320m hajonnalla maali on 1/326 koko maalialueesta ja 480x480m hajonnalla 1/733. En nyt muista miten todennäkäisyyslaskenta menee, mutta joku varmaan osaa kertoa miten todennäköisesti maali tuhoutuu kun sitä ammutaan 240 kertaa ja yhden osuman todennäköisyys on 0,3% ja 0,1%.
En tiedä tykistöstä, mutta jos yhden osuman todennäköisyys on 0,3%, on todennäköisyys sille, että tykki säilyy ehjänä (1-0,3%)^240 = noin 0,5
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei aivan, koska binomijakauma ja toistokoe. 240P0*1/326^0*(1-1/326)^240=0,478 eli nolla osumaa tulee 48% todennäköisyydellä. Vastaavasti 480x480m luku on 0,713 eli tykkiin osuu 29% todennäkäisyydellä. Tuhoutumisprosentti on siis 29-52%.
Edit. Ja olettaen, että osumakeskipiste on suoraan tykin kohdalla.
Laskitko tuon sattumoisin siten, että kaikki ammukset putoaisivat tuolle alueelle? Ilmoitetut hajonnat yleensä ilmoitetaan 50%:n mukaan ja loput putoaa tonttiin neljän säteen alueelle luontaisen jakauman mukaisesti.
Lisäisin tuohon vielä sen, että tykit ovat aika tunnettuja siitä, että ne sietävät sirpaleita. Vahinkoa epäilemättä tulee, mutta tykki voi olla korjattavissa, etenkin kun ottaa varaosia naapuritykistä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Laskin 0,4-0,6% hajonnalla 10km päähän ammuttaessa. Gaussin käyrän mukaan kaikki osumat tulevat kahdeksan hajonnan päähän. Näillä spekseillä laskin.
Edit. !0 metriä siitä, että sillä etäisyydellä räjähtäessä yli 40 grammaiset sirpaleet läpäisevöt 10mm panssaria.
kertakenttään
Ylipäällikkö
"Sirpaletiheyden on oltava 1,0-1,5 sirp/m2, jotta rynnäkkö- tai kuljetuspanssarivaunuun
(taulukko 2) saataisiin 6-10 kpl läpäisyn mahdollistavaa osumaa. Tällöin
saataneen kimmoarnisista huolimatta 3-5 onnistunutta läpäisyä ja riittävä tuhovaikutus
panssarin suojassa olevaan henkilöstöön. Vaadittuun sirpaletiheyteen päästään
105 mm kranaateilla 10 mm panssariin 2 m etäisyydeltä sekä 130-152 mm kranaateilla
10 mm panssariin 5 m etäisyydeltä ja 20 mm panssariin 1-2 m etäisyydeltä."
(taulukko 2) saataisiin 6-10 kpl läpäisyn mahdollistavaa osumaa. Tällöin
saataneen kimmoarnisista huolimatta 3-5 onnistunutta läpäisyä ja riittävä tuhovaikutus
panssarin suojassa olevaan henkilöstöön. Vaadittuun sirpaletiheyteen päästään
105 mm kranaateilla 10 mm panssariin 2 m etäisyydeltä sekä 130-152 mm kranaateilla
10 mm panssariin 5 m etäisyydeltä ja 20 mm panssariin 1-2 m etäisyydeltä."
Noin taisi olla. No, todennäköisyyslaskennasta on aika monen monta vuotta aikaa
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Mistä löysit?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Google hakuun "raketinheitin hajonta" ja ekalla sivulla PDF jonka kirjoittajina joku evltn ja majuri. Näin ite löysin.
Korjaan, hakekaa "sirpaletiheyden on oltava" niin heti ekana löytyy.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Noin taisi olla. No, todennäköisyyslaskennasta on aika monen monta vuotta aikaa
Itse asiassa olit oikeassa. Tuossa kaks ekaa lausetta supistuu ykkösiksi, joten molemmat oltiin oikeassa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Periaatteessa varmaan joo, mutta epäilen, että saattais mennä ohi noin pienestä maalista, jonka lisäks hakupään pitäs osata hakeutua noihin. Nykyäänhän ne ei hakeudu mihin tahansa lämpölähteeseen vaan niihin on ohjelmoitu mallimaaleja, joihin ne vertaa saamaansa havaintoa.
Tätä aihetta on meillä tutkittu useasti. Uudemmat ovat punaleimaisia, mutta Ilkka Marila teki 70 -luvulla matemaattiseen maalimalliin simulointiin perustuvan tutkimuksen, jota varmennettiin/tarkistettiín oloissamme
varsin mittavilla koeammunnoilla. Tutkimus löytynee MpKK:n kirjastosta, ainakin referaatti on julkinen.
Yksi maalimalleista oli meikäläinen tykpsto. Silloin ne olivat 12-tykkisiä ja hajaryhmitettiin jaoksittain (eli pareittain). Vastaa siis lukumäärältään nykyisiä 155K83-97 ja 130K54 kalustoa käyttäviä pstoja. Tietysti uudessa
tst-tavassa tykitkin on vielä hajautettu. Atarvikkeina tutkimuksessa ainoastaan sirpalekranaatti mutta toisaalta silloin ei ollut työkoneita tuliasemissa, vaan voitiin kaivautua vain lapiotyönä. Siten ainoastaan henkilökoh-
taiset suojapoterot; tykit, ajoneuvot ja teltat olivat maanpinnalla. Simuloinnissa käytetty ampumaetäisyys oli 17.5 km
Tuloksena pston lamauttamiseen henkilöstö suojapoteroissa tarvittiin 1200 kpl 152 mm ls, ilman poteroita riitti 400 ls. Ei siis tarvita ihan kymmentä pstoa (tässä esimerkissä). Pienemmän määrän ampuu 2 kpl 18-tykkistä
152H pstoa meidänkin kriteereillä 4:ssä minuutissa. @kertakenttään otti esiin tärkeän tekijän tällaisissa laskelmissa, eli tulen teho riippuu oleellisesti siitä, kuinka hyvin iskemäkeskeispiste osuu maaliin. Em tutkimuksessa
todetaan näin:
"Tappioprosentit on laskettu iskemäkeskeispisteen yhtyessä maalin keskipisteeseen. Esim, kun iskemäkeskeispisteet poikkeavat 12.5 km ampumaetäisyydellä maalimallien keskipisteistä keskimäärin 110 m, putoaa tappio-
prosentti kyseisillä laukausmäärillä noin puoleen. Ko etäisyydellä noin 300 m poikkeama pudottaa tappiot lähes olemattomiin."
Viimeinen laajamittainen "kokeilu" tykistötulen vaikutuksista tuliasemiin oli Valkeasaaressa 1944. Asemat olivat kenttälinnoitettuja ja toteutuneet tappiot 5 %, pääosin tulenjohtohenkilöstölle.
varsin mittavilla koeammunnoilla. Tutkimus löytynee MpKK:n kirjastosta, ainakin referaatti on julkinen.
Yksi maalimalleista oli meikäläinen tykpsto. Silloin ne olivat 12-tykkisiä ja hajaryhmitettiin jaoksittain (eli pareittain). Vastaa siis lukumäärältään nykyisiä 155K83-97 ja 130K54 kalustoa käyttäviä pstoja. Tietysti uudessa
tst-tavassa tykitkin on vielä hajautettu. Atarvikkeina tutkimuksessa ainoastaan sirpalekranaatti mutta toisaalta silloin ei ollut työkoneita tuliasemissa, vaan voitiin kaivautua vain lapiotyönä. Siten ainoastaan henkilökoh-
taiset suojapoterot; tykit, ajoneuvot ja teltat olivat maanpinnalla. Simuloinnissa käytetty ampumaetäisyys oli 17.5 km
Tuloksena pston lamauttamiseen henkilöstö suojapoteroissa tarvittiin 1200 kpl 152 mm ls, ilman poteroita riitti 400 ls. Ei siis tarvita ihan kymmentä pstoa (tässä esimerkissä). Pienemmän määrän ampuu 2 kpl 18-tykkistä
152H pstoa meidänkin kriteereillä 4:ssä minuutissa. @kertakenttään otti esiin tärkeän tekijän tällaisissa laskelmissa, eli tulen teho riippuu oleellisesti siitä, kuinka hyvin iskemäkeskeispiste osuu maaliin. Em tutkimuksessa
todetaan näin:
"Tappioprosentit on laskettu iskemäkeskeispisteen yhtyessä maalin keskipisteeseen. Esim, kun iskemäkeskeispisteet poikkeavat 12.5 km ampumaetäisyydellä maalimallien keskipisteistä keskimäärin 110 m, putoaa tappio-
prosentti kyseisillä laukausmäärillä noin puoleen. Ko etäisyydellä noin 300 m poikkeama pudottaa tappiot lähes olemattomiin."
Viimeinen laajamittainen "kokeilu" tykistötulen vaikutuksista tuliasemiin oli Valkeasaaressa 1944. Asemat olivat kenttälinnoitettuja ja toteutuneet tappiot 5 %, pääosin tulenjohtohenkilöstölle.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Käsipelillä mitattaessa 30 metrin tarkkuus on määritelty hyväksi tarkkuudeksi. Maalinosoituslaitteilla päästään muutamien metrien tarkkuuteen. Tuo 30 metriä ei vielä paljoa vaikuta maalin tuhoutumiseen, jos hajonta on tarpeeksi iso, mutta tuota suuremmalla epätarkkuudella alkaa olemaan jo ikävät vaikutukset maalin tuhoutumiseen. Tämän takia rakennetaan valemaaleja, jotta maalin keskipisteen määrittäminen olisi mahdollisimman vaikeaa.
Ja hyökkääjällä on kuitenkin runsas läjä maaleja ammuttavana. Kuinka montaa tykkiä hyökkääjä voi pitää varattuna 24/7 tilassa jos jostain löytyy tuhottavaa?