Venäjän Armata T-14

[vlad]

Johdon taholta esitettiin seuraava toive:

Näistä naapurin vehkeistä olisi varmaan hyvä tehdä omat lirpakkeet, tämä lirpake on kait panssareille yleisesti ja tällä hetkellä Venäjä ilmeisesti on tuonut näytille uusimmat vehkeensä, joten nohevimmat perustakoot lirpakkeet tarvittaville kalustoille.

Joten jatketaan tässä ketjussa keskustelua Venäjän asevoimielle suunnitteilla olevan Uralvagonzavodin Armata T-14 taistelupanssarivaunusta.

Armatasta globalsecurity.org:ssa:

"T-14 (Object 149) Armata

The first photos of Russia’s top-secret tank appeared on the Internet 24 March 2015. Moreover, the all-new T-14 Armata tanks were captured as they were being transported by rail to a range outside Moscow ahead of the May 9 Victory Day parade on Red Square. Even though the tanks were partially camouflaged to hide their silhouette and size, the seven-track design was clearly visible.

The new T-14 and the rest of Russia's new armored vehicles show a huge technological leap from the old Soviet-era military hardware. "The new vehicles are principally clean-slate designs and represent the biggest change in Russia's armored fighting vehicle families since the 1960s and 1970s," IHS Jane's 360 Defense Weekly reported. Germany's Stern magazine wrote that this tank is the first major embodiment of innovations in the Russian defense industry since the breakup of the Soviet Union.

The tank's seven wheels give it away as an Armata. Russia's current tanks are all based on variations of old Soviet tank chassis designs and have six wheels. Another recognizable feature is the long and boxy turret that resembles modern Western tank turret designs such as the U.S. M1 Abrahms and German Leopard 2. Older Russian tanks have more bulbous turrets.

The tanks apparently feature a new generation 125mm extended-length smoothbore gun. After five years of development, the Uralvagonzavod Research and Production Corporation finalized manufacture of the first batch of Armata tanks and heavy personnel carriers. They have been included in Russia’s 2015 defense order.

The new T-14 tank on the Armata platform will be presented at a night-time parade rehearsal as soon as 27 March 2015, but it's likely that arms experts will not be able to learn much about it. Russia's next-generation Armata main battle tank, which due to be shown to the public at the 2015 Victory Day parade in Moscow, will undergo state testing in 2016.

The Russian next-generation T-14 Armata main battle tank, due to be unveiled at the Red Square Victory Day parade in Moscow on May 9 will appear in public at an advance parade rehearsal, according to a source in the defense industry, Russian news site Lenta.Ru reported.

The latest rehearsal for what is planned to be the biggest Victory Day parade in Russia's recent history is scheduled for Friday, at 6:45 a.m., so it's possible that the Armata tank will appear as soon as this week.

However, the tank will appear in a camouflage that will distort it's silhouette and make it impossible to examine its exact configuration. The technique, practiced by car manufacturers to protect prospective models from espionage, will likely be adapted for the Armata. One existing technology to conceal a tank's shape is the Nakidka, developed by Moscow's Steel Research Institute, which also conceals a tank's thermal, infrared and radar signatures.

The first 20 T-14 Armata main battle tanks were handed over to the military earlier in February. It was initially thought that the new tank would be revealed then, but authorities decided to keep the tank's details a secret.

The T-14 (Object 149) main battle tank is based on the Armata platform, which has been in development at Uralvagonzavod since 2009. Other than the tank, the platform will be used for armored fighting vehicles (AFVs), self-propelled guns (SPGs), engineering vehicles and other uses. Russia to Start Producing New Main Battle Tank in 2016. The Armata tank will reportedly feature a remotely controlled gun and fully automated loading, as well as a separate crew compartment made from composite materials and protected by multilayered armor.

The first 20 T-14 Armata main battle tanks were handed over to the military in February 2015. It was initially thought that the new tank would be revealed then, but authorities decided to keep the tank's details a secret. The T-14 (Object 149) main battle tank is based on the Armata platform, which has been in development at Uralvagonzavod since 2009. Other than the tank, the platform will be used for armored fighting vehicles (AFVs), self-propelled guns (SPGs), engineering vehicles and other uses.

The Armata tank will reportedly feature a remotely controlled gun and fully automated loading, as well as a separate crew compartment made from composite materials and protected by multilayered armor.

The tank will go through state trials in 2016, and it is expected that by 2020, over 2,300 tanks on the Armata platform will be supplied to the military. The speed with which the Russians expect to go from prototype to operational service may be due to the extent to which this is not really a new tank design, but mainly a rework of the previously developed T-95, or it may simply be normal Russian optimism. If the former, there would be changes to fix whatever design flaws were identified in the T-95, which reportedly did well in testing but did not enter production. The fundamentals design elements would be the same: unmanned turrets with external gun, and new sensors.

The T-14 Armata main battle tank is a prime example of the rapid modernization of Russia’s armed forces, German newsmagazine Stern reported on 31 March 2015. “An absolutely new main battle tank is certainly not something most of the world’s exiting armies can boast about. The German Leopard-2 tank was developed 35 years ago, just like the American M1 Abrams.The existing versions of the western tanks feature many improvements, but the basic characteristics do not differ much from the original,” the magazine said.

The new Armata armored tracked platform combines and assimilates all the last decade’s major developments and innovations in battle vehicle design and construction. The T-14’s main forte is its unmanned remotely controlled turret armed with a brand new 125 mm smoothbore cannon. Its muzzle energy is greater than that of the world’s now 2nd most powerful cannon: the German Leopard-2 Rheinmetall 120 mm gun.

The tank crew is securely enclosed in a multi-layer armored capsule separated from the ammunition container. The vehicle is fully computerized and remote-controlled via high-resolution video cameras. “Being on the cutting edge of the Russian tank building industry, the Armata tank is a highly maneuverable and fast machine,” the Stern concluded.

The tank’s builder, the Uralvagonzavod plant, can roll out around 500 T-14 Armata tanks each year." (lainaus: http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/t-14.htm)

Jätän nyt oman arvioni ja kritiikkini kirjoittamatta, tekstiä löytyy paljon foorumin panssarivaunu-ketjusta mutta voinen siirrellä sieltä joitain viimeaikaisia arvioita myös tähän ketjuun kuvien kera.

Painotetaan nyt viesin loppuun, että kyseisestä Armata T-14 mbt:stä on valmistettu käytännössä vasta proto-sarja ja käytännössä kenttätestaus on edessä ja sen pitäisi alkaa v. 2016 puolella.

vlad.

 

[kimmo.j]

Jätän itsekkin nyt kommentoimatta toistamiseen käsitykseni Armatasta. Mielenkiintoni kohdistuu Armatan olemassa olon vaikutuksiin länsimaissa.
Synnyttääkö se tarpeen kehittää nykyisten vaunujen parannetuja malleja, tai peräti ihan uusia vaunuja?

Uskon, että vastaus on kyllä, länsimaat haluavat pysyä kehityksessä mukana, mutta uutta ei luoda päivässä.
Jos jotain tulee julkisuuteen nopeasti, on kyse konseptivaunusta jota valmistajan inssit ovat pähkäilleet takahuoneessa epävirallisena projektina.

 

[CarriE66]

Painotetaan nyt viesin loppuun, että kyseisestä Armata T-14 mbt:stä on valmistettu käytännössä vasta proto-sarja ja käytännössä kenttätestaus on edessä ja sen pitäisi alkaa v. 2016 puolella

Oletan että kenttätestauksella puhutaan Venäjän asevoimien suorittamasta testauksesta. Armata on ollut jo jonkin aikaa UVZ:n testattavana ja seuraavana on asiakkaan suorittamat "kenttätestit". Vuodelta 2012 löytyy uutisia joiden mukaan järjestelmät ovat testivaiheessa ja vuodelta 2013 uutisia joiden mukaan itse vaunun testaus alkaa lokakuussa 2013. Käsittääkseni ihan normaali toimintatapa kaikessa kalliissa kalustossa myös siviilipuolella. Valmistaja tekee omat testinsä ja sen jälkeen luovuttaa sen asiakkaalle testattavaksi.

http://sputniknews.com/military/20130907/183247658.html

Synnyttääkö se tarpeen kehittää nykyisten vaunujen parannetuja malleja, tai peräti ihan uusia vaunuja?

Uskon, että vastaus on kyllä, länsimaat haluavat pysyä kehityksessä mukana, mutta uutta ei luoda päivässä.
Jos jotain tulee julkisuuteen nopeasti, on kyse konseptivaunusta jota valmistajan inssit ovat pähkäilleet takahuoneessa epävirallisena projektina.

Varmasti seurataan silmä kovana. Lännessäkin on kehitelty kulisseissa ties mitä vaunuja jotka eivät koskaan päässeet tuotantoon. Oletan että ainakin USA:ssa ymmärretään ettei uutta teknologiaa tosiaan luoda päivässä ja sen takia erilaisia kehitysohjelmia on pidetty hengissä vaikkeivat olisi päätymässä tuotantoon.

Mitään nopeaa ei varmasti ole luvassa. USA:ssa on suunnitelmat pitkälle 2020-luvulle joiden mukaan M1A2 päivitetään ja sen jälkeen M1A3 luvassa. Saksalaiset ja Ranskalaiset taisivat viime vuonna pyöritellä ideaa yhteisestä vaunusta mutta se kuulostaa jo ajatuksen tasolla katastrofilta. Muut ovat, ainakin poliittisesti, työntäneet päänsä pensaaseen toivoen ikuista rauhaa ja asevoimien rahahanojen sulkemista.

Jotain puhetta on ollut Etelä-korealaisten kehittämästä 140mm ETC psv-kanuunasta mutta ei taida olla mitään huhua konkreettisempaa. Itse uskon että jos PSV-kehityskilpa taas lähtee käyntiin niin lännessä ensimmäinen hätäratkaisu on pultata 140mm perinteinen kanuuna tai 120mm ETC (jos kehitystä on jatkettu ja saavutettu riittävä taso) vaunuun. Ainakaan 140mm tuskin menee vanhaan torniin missään vaunussa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrothermal-chemical_technology

http://www.fprado.com/armorsite/Leo2_Files/tanks.140mm-gun.kruse.pdf

 

[Shadowmon]

... Ainakaan 140mm tuskin menee vanhaan torniin missään vaunussa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrothermal-chemical_technology

http://www.fprado.com/armorsite/Leo2_Files/tanks.140mm-gun.kruse.pdf

Tuossa linkkaamassasi pdf:ssä sanotaan että 140mm menisi olemassaoleviin vaunuihin.

 

[CarriE66]

Tuossa linkkaamassasi pdf:ssä sanotaan että 140mm menisi olemassaoleviin vaunuihin.

Voi olla. Itse tulkitsin tuon siis niin että

is retrofittable to existing tank platforms

:lla tarkoitettiin että olemassa olevat leo2:n rungot kelpaavat myös 140mm tykillä varustetulle tornille. Vaatii massiiviset toimenpiteet jos 140mm kanuunan aikoo jälkiasentaa 120mm tilalle kun ammuksen kokokin vaatii jo automaattilataajan.

 

[vlad]

Oletan että kenttätestauksella puhutaan Venäjän asevoimien suorittamasta testauksesta. Armata on ollut jo jonkin aikaa UVZ:n testattavana ja seuraavana on asiakkaan suorittamat "kenttätestit". Vuodelta 2012 löytyy uutisia joiden mukaan järjestelmät ovat testivaiheessa ja vuodelta 2013 uutisia joiden mukaan itse vaunun testaus alkaa lokakuussa 2013. Käsittääkseni ihan normaali toimintatapa kaikessa kalliissa kalustossa myös siviilipuolella. Valmistaja tekee omat testinsä ja sen jälkeen luovuttaa sen asiakkaalle testattavaksi.

http://sputniknews.com/military/20130907/183247658.html

Olennainen täsmennyt eli kiireessä kun kirjoittaa niin viestin taso on sellainen, että väärinymmärrykselle jää sija eli tarkoitin sitä, että v. 2016 pitäisi alkaa ostajan eli käytännössä Venäjän asevoimien laajan testiohjelman. Sen sijaan kuten kirjoitit suunnittelutoimiston/valmistajan taholta vaunulla ja sen erilaisilla komponenteilla on suoritettu testejä jo vuosien ajan eli tässä tapauksessa on toimittu normaalin protokollan tapaan. Ensin suunnittelutoimisto/valmistaja suorittaa omia testejä ja sen jälkeen alkavat asiakkaan testit. Joskin ymmärrykseni mukaan asiakas on jo ollut mukana suhteellisen tiiviisti kehittelytyössä tiettyjen reunaehtojen muodostamisen kautta ja on ollut ainakin jollain tasolla mukana eräissä testeissä, mikä on tietenkin ymmärrettävää, koska Armata universaali taisteluajoneuvoalusta kehitellään osaltaan pitkälti asiakkaankin tarpeiden mukaan. Ja tässä on tavallaan hyvä huomioida koko laaja konsepti, joka on tarkoitus toteuttaa modernisointiohjelman puitteissa koskettaen maavoimia eli Armatan ohella on syytä muistaa Kurganetz-25 ja Boomerang-perheet sekä Kamazin ja Uralin Typhoonit - mutta ei nyt uloteta keskustelua käsittämään koko tätä prosessia (jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita) vaan pysytellään tässä ketjussa Armatan T-14.

vlad.

 

[vlad]

Muutamia poimintoja viesteistäni Armata T-14 taistelupanssarivaunusta foorumin Panssarivaunut-ketjusta:



"On muistettava, että Armata on universaali ajoneuvo/vaunuluokka ja alustalle tullaan valmistamaan T-14 (taistelupanssarivaunu - pitäisi esiintyä paraatissa toukokuussa) ja BMP-T-15 (tai T-15) ifv (jonka myös pitäisi esiintyä paraatissa). Lisäksi Armatan alustalle tultaneen rakentamaan apc ja Koalitsija-SV -telatykki (paraatissa esiintyy Koalitsija-SV -telatykki modatulle T-90 -vaunulle asennettuna) sekä bmp-t (eli BMP-T Terminatorin kaltainen tulitukiajoneuvo) ja pioneerivaunu, huoltovaunu sekä komentovaunu.” (kirj. 11.4.2015).


”Tulevassa Armatassa (T-14:sta) ei pitäisi enää tämä "perisynti" olla venäläisten ongelmana kun miehistötila on täysin erotettu ammustilasta ja tornista, kaikesta huolimatta olen lukenut hiukan skeptisempiä arvioita liittyen venäläisten kykyyn rakentaa taistelupanssarivaunu jonka panssarointi vetäisi edes vertoja tämän hetken parhaimmille länsimaisille vaunuille puhumattakaan, että se astuisi sukupolven niiden edelle. Kun ei ole mitään tietoa siitä millaisista materiaaleista "miehistökapselin" panssari on koottu (huhuja liikkuu nanomateriaaleista lähtien mutta venäläisestä nanomateriaalista tulee ensinnä mieleen sikäläinen "nanoasfaltti" - joten se siitä) niin tiedä sitten onko "kapseli" niin hyvin suojattu mitä väitetään vai onko matkassa paljonkin "markkinointipuheita"." (kirj. 11.4.2015).

"Venäläisten idea erillisestä "miehistökapselista" on varmasti ihan hyvä ja se voi olla osa panssarijoukkojen kehitystä tulevaisuudessa, mutta aivan kuten sinä, minäkin olen suhtautunut suurella varauksella siihen, että saako Venäjä kehitettyä riittävän hyvät sensorit jotta miehistölle saadaan välitettyä riittävän kattava tilannekuva vaunun ympäristöstä. Kun tilannekuvan on oltava kattava kilometrien päähän ja sen on toimittava muissakin kuin ehdottoman optimaalisissa olosuhteissa. Ja toisaalta jos yksi tai useampi sensori vaurioituu syystä tai toisesta, tietää se Armatan (T-14:sta) tapauksessa käytännössä sitä, että vaunu on poissa pelistä, jo pelkkien vaunun ympäristöä tarkkailevien kameroiden poistuminen pelistä vaikeuttaa tilannetta olennaisesti, koska tuolloin katvealueista tulee kattavia ja pysyviä - vaunun komentaja ei voi korjata tilannetta välttämättä millään muotoa. Ongelmaa voi yrittää paikata kentällä tornia kääntämällä* mutta eihän tämä nyt mikään optimaalinen ratkaisu ole eikä toimiva pidemmänpäälle.


*: hyödyntää toimivia sensoreita.


Mielenkiintoista nähdä, että millä tapaa ratkaisut vaikuttavat Venäjällä panssari- ja motorisoitujen osastojen toimintaan ja kuinka vaurioherkkä Armata (T-14:sta) on - vaikka on oletettavaa, että alkuun kaikenmoinen kritiikki pyritään tukahduttamaan." (kirj. 12.4.2015).


"Armatan uusi 2A82 kanuuna on ymmärrykseni mukaan (mikäli tietoihin on luottaminen) ns. "omnivorous" eli kaikkiruokainen, mikä tarkoittaa sitä, että myös vanhemman 2A46 vaunukanuunan ammuksia voidaan käyttää eli tämä varmasti asettaa rajoituksia vaunun automaattilataajaan. (Painotan kuitenkin, kyse on arvioista ja spekuloinneista, virallista ilmoitusta ei ole taidettu antaa sen suhteen millaisia ammuksia uudella vaunukanuunalla voidaan ampua, käyvätkö 2A46:den standardiammukset siihen vai eivät)." (kirj. 13.4.2015).

"Armatan kohdalla on ehdottomasti muistettava se, että kyseessä on käytännössä alusta jolle on sovitettavissa useita erilaisia ratkaisuja mbt:stä ifv:n, apc:n, bmp-t:n kautta telatykkiin etc. Ja lähtökohta on se, että alusta tullee olemaan käytössä (tarvittaessa tietenkin modifioituna) parikin vuosikymmentä (tai jopa enemmän), joten tulevaisuudessa tornien ratkaisut voivat olennaisella tapaa poiketa esim. mbt:n kohdalla nykyisestä konfiguraatiosta.


Joten tämän tähden spekulaatiot myös 152 millin vaunukanuunasta elävät voimakkaasti (ja ne ilmeisesti perustuvat todellisiin suunnitelmiin) eli kun tiedossa on se, että alusta tulee olemaan käytössä tarvittaessa vuosikymmeniä voidaan joidenkin mahdollisesti käyttöönotettavien ratkaisuiden suunnittelua jatkaa vielä vuosienkin ajan jotta saadaan aikaan toimiva kokonaisuus eli sen 152 millisen vaunukanuunan kohdalla ei ole kiirettä - on aivan sama onko sellainen mahdollisesti käytössä parin vuoden vai vasta viiden vuoden kuluttua (vai onko koskaan).


Sama pätee suunnitteilla olevaan uuteen 57 millin tykkiin, jollainen tultaisi asentamaan tulevaisuudessa Armatan ifv:n alustalle, aivan kuten Kurganetz-25 ja Boomeranginkin ifv-alustoille. Tämänkään tykin kohdalla ei haluta pitää kiirettä, joten ei tyydytty rakentamaan tykkiä vanhan perinteisen 57 millisen ympärille vaan kehitteillä on uusi tykki uusine "äly-ammuksineen" - katsotaan saavatko venäläiset toimivan 57 millisen äly-ammuksineen vai eivät.


Lueskelin gur-khan -blogista käännettyä spekulaatiota Armatan mbt:n hinnasta, arvioiden mukaan se asettuisi tällä hetkellä 400 miljoonaan ruplaan per vaunu (eli tämänhetken vaihtokurssin mukaan noin 7.7 miljoonaan taalaan)." (kirj. 24.4.2015).


"Tämä on tietenkin olennainen kysymys, johon varmaa vastausta ei taida olla kuin "sisäpiiriläisillä" kaikkien muiden joutuessa tyytymään erilaisiin spekulaatioihin ja huhuihin ja mahdollisiin tietoihin joiden luotettavuutta ei voi varmistaa ennen kuin tosiasiassa näkee sen onko huhulla totuusarvoa vaiko ei.


Esim. topwar.ru sivustolla Alex (alexpro66) on esittänyt useita spekulaatioita Armatan suhteen ja hän on antanut useita (valistuneita) arvauksia tulevaisuudesta:


"-152mm WILL be on the tank, but not right away. And it will be electrochemical, and has already been financed by the MOD."


On arveltu hänen olevan lähellä sisäpiiriä ja jokunen pitää häntä varsin luotettavana lähteenä. En tiedä missä määrin voidaan antaa arvoa nimettömille arvioille ja spekulaatioille tai nimimerkin takaa annetuille arvioille luotettavuudesta (joskin ehkäpä eräällä antajalla ei ole oma lehmä ojassa, koska tutustumiseni perusteella tämä kyseinen henkilö suhtautuu tietyssä mielessä kriittisesti venäläisten kykyihin aiempien näyttöjen perusteella). Samoin arvioita on tehty käydyn debatin perusteella ja tällaisen keskustelun perusteella kyseinen Alex olisi lähempänä todellisuutta vrt. esim. blogisti GurKhan omissa arvioinneissaan Armatasta (yleensä koko universaalista taisteluajoneuvoperheestä eikä pelkästään mtb:stä).


Mutta kaikesta huolimatta painotan, että on syytä suhtautua tietyllä varauksella Armata-uutisiin ne voivat pitää paikkansa mutta (veikkaisin), että suurin osa niistä ei tule pitämään paikkaansa tai toteutus on kovin kaukana lupauksesta." (kirj. 29.4.2015).

"Laitetaanpa tämä Gur Khan attacks! -kirjoitus tänne: Трансмиссия для "Арматы".*


Kirjoitus on (ikävä kyllä) venäjäksi, joten ei muuta kuin google laulamaan.


Kirjoituksessa käsitellään eri aineistoihin perustuen Armatan voimansiirtoa ja ymmärrykseni perusteella sen pitäisi olla olennaisesti kehittyneempi mitä aiemmissa venäläisvaunuissa (esim. T-90). Armatan vaihtoisto koostuisi kahdeksasta vaihteesta joista neljä on eteen ja neljä taakse - jos siis ymmärsin lukemani oikein eli kumpaankin suuntaan on yhtä monta vaihdetta ja kokonaisuus pitää sisällään kahdenksan vaihteisen laatikon. Tämä parantaisi olennaisella tapaa vaunun liikkumista ja vrt. vanhemmat venäläis-/neuvostovaunut Armatan liikkuminen kumpaankin suuntaan olisi jouhevampaa ja myös nopeampaa, etenkin pakittaminen luonnistuisi vaunulta olennaisesti nykyisiä vaunuja paremmin ja näin liikkuminen taistelukentällä olisi entistä helpompaa ja tarvittaessa vetäytyminen/siirtyminen peruuttamalla kävisi huomattavasti nykyisiä vaunuja nopeammin.


Vanhemmilla venäläisillä/neuvostoliittolaisilla vaunuilla nopeus peruutettaessa/liikkuessa taaksepäin on ollut olennaisesti hitaampaa vrt. länsimaiset vaunut. Katsotaan nyt muuttaako Armatan uusi (venäläisittäin moderni) voimansiirto asetelmaa radikaalisti, mutta parannus entiseen verrattuna lienee huomattava - jos siis on uskominen "myyntimiesten" puheisiin. Tässä kohdin tietenkin on muistettava se, että olemme loppujen lopuksi nähneet Armatan esiintyvän hyvin yksipuolisesti eli pääasiassa betoni/asfaltti alustoilla ja eteenpäin ajaen paraatimuodostelmissa (pl. muutama muu video jotka on kuvattu teillä) ja todellisuus taistelukentällä on kuitenkin olennaisesti toinen." (kirj. 4.5.2015).

* kyseinen linkki: http://gurkhan.blogspot.fi/2015/05/blog-post_97.html

"Toisaalta sitten venäläislähteitä on siteerattu siten, että Armataan tulee uusi Afganit "active protection system":


"One of the most important pieces of technology added to the Armata is the Afganit active protection complex, a system that uses Doppler radar to detect incoming projectiles such as rocket-propelled grenades and anti-tank missiles. Once detected, the active defense launches an interceptor rocket that destroys the incoming projectile.


Rossiyskaya Gazeta Online notes that this protection could hypothetically allow the Armata to survive an attack from a US Apache helicopter. But the US Army’s Foreign Military Studies Office takes a more realistic view of the tank’s planned capabilities and writes that the Afganit system would likely only be capable of defending the tank from “shaped-charged grenades, antitank missiles, and subcaliber projectiles. (http://www.businessinsider.sg/plans-for-russias-t-14-armata-tank-2015-3/#.VU4nHpOFdL9)" (kirj. 5.5.2015).

"Kurganetz-25:den kohdalla ei ole (muistaakseni) aiemmin mainittu sitä, että milloin sarjatuotanto aloitetaan, Bochkarevin mukaan useamman vuoden kuluttua eli 2019-2020 - joten voiko tästä päätellä, että paljon on vielä testattavaa edessä ennen kuin voidaan kuvitella, että alusta on täysin valmis sarjatuotantoon vaikka muutoin ollaan (väitteen mukaan) edellä aikataulusta.


Mutta puheiden tasolla suuremmat puheet kohdistuvat Armatan eri versioiden sarjatuotannon alkuun ja viidessä vuodessa niitä pitäisi olla käytössä oli 2000 kpl - optimistisimpien tahojen mukaan yksin mbt:tä pystyttäisi valmistamaan jopa 500 kpl per vuosi, jollaisen tuotannon saavuttamiseen en useammasta syystä johtuen oikein usko. Vaikea kuvitella, että Armatan versioita saataisi tuo pari tuhatta valmistettua vuodeen 2020 mennessä kun testiohjelmassa mennee kuitenkin vuosi 2016 - josko edes sekään riittää. Jotenkin olisin valmis kallistumaan sille kannalle, että varsinainen sarjatuotanto alkaa joskus 2017 tai 2018 ja se tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen loppuun mennessä Armatan eri versioita olisi käytössä korkeintaan satoja ei tuhansia.


Eli vasta pitkällä seuraavan vuosikymmenen puolella puna-armeija olisi laajemmin varusteltu uudemmalla kalustolla, jolloin rungon muodostaisivat eri yksiköissä Armatan, Kurganetz-25:den ja Boomerangin versiot." (kirj. 5.5.2015).

"Eli vaunun sivulla (vaunusta katsoen) vasemmalla puolella on mielenkiintoinen kolo (alempi kuva), joka asettuu jotakuinkin samaan linjaan tornin edessä olevan (viistoreunaisen) syvennyksen (ylempi kuva) kanssa ja olen miettinyt pienessä mielessäni sitä, että miksi protovaiheen vaunun tornissa on kyseinen kolo ja onko sillä jotain tekemistä tornin etusektorin syvennyksen kanssa.


Samalla on spekuloitu sillä, että Armataan tulee pääaseen ohella 30 millin konetykki ja konekivääri (joka on sijoitettuna omaan yksikköönsä tornin katolle) ja minun päätelmäni on se, että hyvin suurella todennäköisyydellä osa konetykin koneistoa ja esim. ammuskapseli tullaan sijoittamaan kyseiseen koloon ja vastaavasti varsinaisessa vaunussa kyseinen 30 millin konetykki taasen tulee esiin tornin etureunan syvennyksestä, kyseessä ei siis ole järjestelmä jossa olisi avautuvat luukut vaan tilanne olisi se, että vielä ei koko tykkiä ole asennettu paikalleen. Tornin etusektorin viistotut reunat antaisivat olettaa sen, että näin parannetaan tykin ampumasektoria ylös/alas.


Muutenkin kun olen nähnyt lähikuvia tornista niin mieleen tulee väkisinkin ajatus siitä, että kyseessä on vasta proto-torni ja ettei kyse oli vielä viimeistellystä ja täysin panssaroidusta tornista. Tornin panssarointi ei kovin vakuuttavalta näytä ja paikoin viimeistelytyö on pikaista, mikä viittaisi siihen, että tarkoitus on ollut vain ja ainoastaan saada vaunut paraatiin ja näytettyä kansalle (ja maailmalle) vuosia kohuttu Armata. Edellinen taasen viittaisi siihen, että paljon on vielä tehtävää edessä ennenkuin Armata (ainakin mbt) on täydellisesti toimiva järjestelmä. Tässä suhteessa Armatan ifv-versio näyttää olennaisesti valmiimmalta.


Katsotaan kuinka paljon voiton päivän Armata mbt eroaa sitten syksyn näyttelyn vaunusta, joissa vaunun pitäisi esiintyä laajemmin erilaisissa toimintaympäristöissä, painotan sanaa pitäisi." (kirj. 6.5.2015).

"Vaikka itsekin epäilin saavatko venäläiset järjestelmänsä toimimaan Armatassa riittävän hyvin, niin toki on tunnustettava se, että aktiiviset suojajärjestelmät tulevat olemaan osa panssarivaunujen omasuojaa tulevaisuudessa. Passiiviset järjestelmät ja panssarointi eivät enää riitä vaan aktiivisten järjestelmien osuus tulee lisääntymään ja niitä tullaan kehittämään entisestään mutta Armatan kohdalla epäilykseni kohdistuu juuri siihen, että aktiivisille järjestelmille laitetaan todella suuri painoarvo ilman, että Venäjällä on todellista kokemusta niiden toiminnasta laajamittaisemmissa sodissa/konflikteissa. Ymmärrykseni mukaan venäläisiä aktiivisia järjestelmiä ei ole testattu moderneissa sodissa, Afganistanissa drodz'ia taidettiin testata (jos muistan oikein) mutta sen jälkeen muita järjestelmiä ei ole testattu taistelukentällä, ainoastaan harjoituksissa/testiradalla - korjatkaa jos muistan väärin. Eli kritiikkini kohdistuu tähän, ei niinkään siihen, että niiden kehittelyyn panostetaan ja sijoitetaan rahoja. Onko siis todennäköistä, että Armatassa ne aktiiviset järjestelmät pystyvät todellisuudessa torjumaan kaikki (markkinointipuheiden) mukaiset uhat?" (kirj. 8.5.2015).

"Se on totta, että israelilaiset saivat oman järjestelmänsä kuntoon ja venäläisilläkin on kohtalaisesti pohjatietoa aktiivisista omasuojajärjestelmistä, mutta nyt Venäjän ongelmana pidän sitä, että annetaanko suunnittelijoille riittävästi aikaa rakentaa järjestelmästä toimiva ja ennenkaikkea luotettava vai kasvaako poliittinen paine niin suureksi, että Armata on pakko saada käyttöön mahdollisimman pian josta voi seurata se, että todellisuus eroaa huomattavan paljon siitä mihin markkinointipuheissa on valettu uskoa.


En pidä mahdottomana sitä etteikö tulevaisuudessa järjestelmä ole toimiva (ja jotakuinkin markkinointipuheiden veroinen) mutta milloin tämä tulevaisuus sitten tulee, se voi olla aivan jotain muuta kuin aika hetimmiten v. 2016 alkavan varsinaisen testikauden päättyessä. Kenties siinä vaiheessa kun järjestelmä on täysin toimiva Armata T-14:sta perässä on yksi tai useampi modifikaatiota osoittava merkintä tyyliin T-14M1 tjsp. Jos siis rahoitus on riittävä ja kehitystyötä päästään jatkamaan rauhassa protosarjan jälkeen, kuten varmasti päästäänkin - näin on käynyt ennenkin Venäjällä/Neuvostoliitossa erilaisten kehitystyöprojektien ja modifikaatioiden myötä." (kirj. 8.5.2015).

Armata T-14:sta löytyy myös jokunen viesti muistakin ketjuista, mutta niitä en lähde tänne metsästämään – samoin joitain spekulatiivisia viestejä jätin kopioimatta, koska en pitänyt sitä tarkoituksenmukaisena.

Kuten esim. @CarriE66 on viitannut viesteissään Panssarivaunut-ketjussa Armatan tornissa liene pääase panssaroitu paremmin ja sensorit sitten peitetty kevyemmällä panssaroinnilla (kuvassa näkyy ulommainen panssarointi) mutta vaikea sanoa onko kyseessä lopullinen panssarointi vai tuleeko vaunun torniin modulaarinen panssarointi johon on spekulaatioissa viitattu.



Paljon on puhetta ilmassa mutta on edelleen tähdennettävä, että vaunu on vasta proto-vaiheessa ja edessä on vielä paljon testejä, esim. v. 2016 alkavat tilaajan (Venäjän asevoimien) testit.

vlad.

Huom: Viestit kopioitu sellaisenaan Panssarivaunut-ketjusta eikä mahdollisia kirjoitus- ja termivirheitä ole korjattu.

 

[hessukessu]

Hölmö kysymys, mutta mitäpä, jos vaunun panssarointi onkin oikeasti aivan mitätön (yleisesti ottaen panssarivaunuihin verrattuna, eli luokkaa rynnäkköpanssarivaunu tms.) ja se luottaa ensisijaisesti aktiivisiin suojajärjestelmiin? Tällöinhän sama runko jne todellakin kävisi moneen tarkoitukseen, kun panssarointia ei tarvitse "keventää". Jos omasuoja pystyy torjumaan myös kineettisiä ammuksia, niin mihin tarvitaan massiivista panssarointia edes? Eihän se kuitenkaan riitä suojaamaan vaunua mitenkään! Kaikki pst-aseet ja toisten vaunujen tykkien nuoliammukset kuitenkin puhkovat sen jokaisesta suunnasta, joten kannattaako panssarointiin edes panostaa loppupeleissä kovinkaan paljoa?

Jos homma perustuukin siihen, että vaunulla on kohtuukevyt panssarointi joka suuntaan, mutta se on kuitenkin riittävä, jotta se kestää omasuojajärjestelmän "haavoittamat" kineettiset ammukset ja torjuttujen onteloammusten suihkujen rääppeet?

Sellaisen vaunun minä ainakin tekisin. Panssarointia pois ja tilalle omasuojasysteemi ja paljon. Se olisi teknologinen harppaus eteenpäin.

 

[CarriE66]

Hölmö kysymys, mutta mitäpä, jos vaunun panssarointi onkin oikeasti aivan mitätön (yleisesti ottaen panssarivaunuihin verrattuna, eli luokkaa rynnäkköpanssarivaunu tms.) ja se luottaa ensisijaisesti aktiivisiin suojajärjestelmiin? Tällöinhän sama runko jne todellakin kävisi moneen tarkoitukseen, kun panssarointia ei tarvitse "keventää". Jos omasuoja pystyy torjumaan myös kineettisiä ammuksia, niin mihin tarvitaan massiivista panssarointia edes? Eihän se kuitenkaan riitä suojaamaan vaunua mitenkään! Kaikki pst-aseet ja toisten vaunujen tykkien nuoliammukset kuitenkin puhkovat sen jokaisesta suunnasta, joten kannattaako panssarointiin edes panostaa loppupeleissä kovinkaan paljoa?

Jos homma perustuukin siihen, että vaunulla on kohtuukevyt panssarointi joka suuntaan, mutta se on kuitenkin riittävä, jotta se kestää omasuojajärjestelmän "haavoittamat" kineettiset ammukset ja torjuttujen onteloammusten suihkujen rääppeet?

Sellaisen vaunun minä ainakin tekisin. Panssarointia pois ja tilalle omasuojasysteemi ja paljon. Se olisi teknologinen harppaus eteenpäin.

Aktiivisten omasuojajärjestelmien ongelma on ollut niiden kykenemättömyys torjua alikalinuolta. Tähän asti ainoa minkä olen nähnyt edes vaikuttavan alikaliin on Israelilaisten Iron Fist -järjestelmä. Se kykeni kääntämään alikaliammuksen hieman vinottain. Tosin alikalin nopeus oli vain 1300m/s ja torjuntapanos oli täydellisesti suunnattu kohtaamaan alikali optimikulmassa. Tässäkin tapauksessa alikali jatkoi lentoaan, osui kohteeseen ja aiheutti x-määrän läpäisyä. Ehkä Venäläiset ovat keksineet jotain maata mullistavaa mutta uskon sen vasta kun näen sillä mainospuheita on kuultu ennenkin.

Mutta olen itsekkin miettinyt vaihtoehtoa että Venäläiset ovat päättäneet jättää panssaroinnin tornissa minimiin ja päättäneet luottaa aktiivisuojaan sekä modulaarisuuteen jonka johdosta kentällä saadaan tornit korjattua nopeasti jos tulee osumaa. Kuten sanoit, miksi edes panssaroida jos sitä panssaria ei kuitenkaan saa riittävästi sinne torniin, ainakaan painorajoissa.

Saattaa tosin johtaa tilanteeseen jossa jo 30mm:llä kannattaa käydä tietyissä tilanteessa tst-vaunun kimppuun jos sen pääasetta ei ole suojattu riittävästi.

"Universal platform" on käsitteenä vähän hämäävä sillä Armata-tuoteperhe ei ole vain runko johon torni vaihtamalla saadaan vaunusta A vaunu B. Enemmänkin kyse on komponenttien samankaltaisuudesta. Samat moottorit, samat savunheitteet, samat telapyörät, samat kierteet muttereissa jnejne. Varaan oikeuden olla oikeassa jos Venäläiset ovat todella vieneet modulaarisuuden siihen pisteeseen että T-14 on muutettavissa T-15:sta. Työmäärä saattaa tosin olla aikamoinen

 

[EK]

Hölmö kysymys, mutta mitäpä, jos vaunun panssarointi onkin oikeasti aivan mitätön (yleisesti ottaen panssarivaunuihin verrattuna, eli luokkaa rynnäkköpanssarivaunu tms.) ja se luottaa ensisijaisesti aktiivisiin suojajärjestelmiin? Tällöinhän sama runko jne todellakin kävisi moneen tarkoitukseen, kun panssarointia ei tarvitse "keventää". Jos omasuoja pystyy torjumaan myös kineettisiä ammuksia, niin mihin tarvitaan massiivista panssarointia edes? Eihän se kuitenkaan riitä suojaamaan vaunua mitenkään! Kaikki pst-aseet ja toisten vaunujen tykkien nuoliammukset kuitenkin puhkovat sen jokaisesta suunnasta, joten kannattaako panssarointiin edes panostaa loppupeleissä kovinkaan paljoa?

Jos homma perustuukin siihen, että vaunulla on kohtuukevyt panssarointi joka suuntaan, mutta se on kuitenkin riittävä, jotta se kestää omasuojajärjestelmän "haavoittamat" kineettiset ammukset ja torjuttujen onteloammusten suihkujen rääppeet?

Sellaisen vaunun minä ainakin tekisin. Panssarointia pois ja tilalle omasuojasysteemi ja paljon. Se olisi teknologinen harppaus eteenpäin.

Ei ole hölmö kysymys, mutta tekisikö venäläinen tuollaisen ratkaisun? Oman kokemukseni perusteella tietävät itsekin aika hyvin omat heikkoutensa, joten veikkaisin että panostetaan molempiin. Panssarointia on ehkä painon puolesta kevennetty (venäläisten vaunuissahan taitaa perinteisestikin olla vähän heikompi panssarointi), mutta varmaan uusilla (ainakin itänaapurille uusilla) materiaaleilla yritetään saada länsivaunuja kevyempää, mutta entisiä itävaunuja paremmin suojattuja kuoria. Siihen reaktiivit (mitä niissä on parannettu) ja aktiiviset suojaukset, niin voidaan olla lähempänä totuutta.

Viimeksi, kun venäläiset lähettivät prototyyppejä suoraan tehtaalta rintamalle, käytiin talvisotaa ja kaksi mallia SMK ja T-100 hylättiin, KV-1 hyväksyttiin, mutta siitä modifioitiin KV-1c ja KV-2 ja lisäksi T-34 myöhästyi tulikokeesta kokonaan, vaikka tehtaan koeajajat ja insinöörit kaasuttivat Harkovasta täyttä kaasua kohti Suomea. Sotkan protoahan sitten testattiin paljonkin Mannerheim-linjalla välirauhan aikaan. Eli kehitystyötä on opittu tekemään, vaikka länsimaisin silmin joskus skeptisesti asioita katseleekin.

 

[EK]

Aktiivisten omasuojajärjestelmien ongelma on ollut niiden kykenemättömyys torjua alikalinuolta. Tähän asti ainoa minkä olen nähnyt edes vaikuttavan alikaliin on Israelilaisten Iron Fist -järjestelmä. Se kykeni kääntämään alikaliammuksen hieman vinottain. Tosin alikalin nopeus oli vain 1300m/s ja torjuntapanos oli täydellisesti suunnattu kohtaamaan alikali optimikulmassa. Tässäkin tapauksessa alikali jatkoi lentoaan, osui kohteeseen ja aiheutti x-määrän läpäisyä. Ehkä Venäläiset ovat keksineet jotain maata mullistavaa mutta uskon sen vasta kun näen sillä mainospuheita on kuultu ennenkin.

Mutta olen itsekkin miettinyt vaihtoehtoa että Venäläiset ovat päättäneet jättää panssaroinnin tornissa minimiin ja päättäneet luottaa aktiivisuojaan sekä modulaarisuuteen jonka johdosta kentällä saadaan tornit korjattua nopeasti jos tulee osumaa. Kuten sanoit, miksi edes panssaroida jos sitä panssaria ei kuitenkaan saa riittävästi sinne torniin, ainakaan painorajoissa.

Saattaa tosin johtaa tilanteeseen jossa jo 30mm:llä kannattaa käydä tietyissä tilanteessa tst-vaunun kimppuun jos sen pääasetta ei ole suojattu riittävästi.

"Universal platform" on käsitteenä vähän hämäävä sillä Armata-tuoteperhe ei ole vain runko johon torni vaihtamalla saadaan vaunusta A vaunu B. Enemmänkin kyse on komponenttien samankaltaisuudesta. Samat moottorit, samat savunheitteet, samat telapyörät, samat kierteet muttereissa jnejne. Varaan oikeuden olla oikeassa jos Venäläiset ovat todella vieneet modulaarisuuden siihen pisteeseen että T-14 on muutettavissa T-15:sta. Työmäärä saattaa tosin olla aikamoinen

Tuo on totta. Mutta itse veikkaisin tällaisessa ratkaisumallissa paremminkin, että runko on perinteisen kaltainen, mutta torni modulaarinen ja helposti irrotettava, eli jos jotakin sattuu, koko torni hiuksista v*ttuun ja uusi torni tilalle.

Ja toisaalta. Jo saksalaiset kehittivät E-sarjaa eli Standardpanzer-sarjaa, jossa osa olisi mahdollisimman pitkälle standardoitu, eli kuljetuspanssarivaunun, pst-vaunun, it-vaunun, rynnäkkötykin ja tst-panssarivaunun komponentit ja ratkaisut olisivat olleet mahdollisimman pitkälle samat. Neuvostoliitolla tämä toteutui melko pitkälle, eli alustoja oli rajallinen määrä, samoin tykkejä jne.

 

[Moose]

http://defense-update.com/20150509_t14-t15_analysis.html#.VU63u2ccTmI
"The 24 Armata platforms shown on the May 9th parade in Moscow are likely to be part of the early production series, some were especially prepared for the parade, according to a Russian MOD tender published in November 2014."

Hyi moottori näkyy Varmaan ei näy lopputuotteessa.

 

[Elmo]

Voi olla. Itse tulkitsin tuon siis niin että :lla tarkoitettiin että olemassa olevat leo2:n rungot kelpaavat myös 140mm tykillä varustetulle tornille. Vaatii massiiviset toimenpiteet jos 140mm kanuunan aikoo jälkiasentaa 120mm tilalle kun ammuksen kokokin vaatii jo automaattilataajan.

Mitä hyötyä venäläisille olisi suuren kaliiperin panssarivaunusta, mikäli he tietävät että länsi kehittää heti vastaavan, jottei tasapaino häiriintyisi? Millaiset suoritusarvot Leo 2 140mm oikein olisi? Jos taistelupaino tuosta kasvaisi, niin kuinka käy maasto-ominaisuuksille? Montako laakia lähtee minuutissa ja paraneeko tarkkuus olennaisesti? Voisiko koko jättimäisen urakan unohtaa, vain ammusta kehittämällä? Meinaan luulis että tuollainen päivitys vaatisi että vaunun torni laitetaan uusiksi ja projekti maksaisi maltaita ja vaunujen arvo tuplaantuisi.

 

[CarriE66]

http://defense-update.com/20150509_t14-t15_analysis.html#.VU63u2ccTmI
"The 24 Armata platforms shown on the May 9th parade in Moscow are likely to be part of the early production series, some were especially prepared for the parade, according to a Russian MOD tender published in November 2014."

Koetin etsiä näitä tarjouspyyntöjä. Löysin marraskuulta 2014 neljä erilaista. Kaksi niistä liittyi telojen kumilappuihin :

http://zakupki.gov.ru/epz/order/notice/ea44/view/common-info.html?regNumber=0173100004514000696

http://zakupki.gov.ru/epz/order/notice/ea44/view/common-info.html?regNumber=0173100004514000697

Laskin piruuttani että telojen kumilappujen hinnaksi tulee 34 000 euroa per vaunu

Toiset kaksi löytöä koskivat T-14 Armatan teknistä ylläpitoa ja sen työnjohtoa. Liittynevät paraatiin sillä sopimusajanjakso molemmissa on 1.3-12.5 ja paikoiksi mainitaan Alabino (paraatin harjoitusalue) ja Moskova.

http://zakupki.gov.ru/epz/order/notice/ea44/view/common-info.html?regNumber=0173100004514000723

http://zakupki.gov.ru/epz/order/notice/ea44/view/common-info.html?regNumber=0173100004514000722

Eli jos nämä ovat ne "especially prepared for the parade":lla tarkoitetut toimenpiteet niin eipä noissa nyt mitään erikoista. Asevoimat näyttävät vain ostaneet kunnossapitopalvelut UVZ:lta paraatia varten erillisellä sopimuksella.

 

[vlad]

Aktiivisten omasuojajärjestelmien ongelma on ollut niiden kykenemättömyys torjua alikalinuolta. Tähän asti ainoa minkä olen nähnyt edes vaikuttavan alikaliin on Israelilaisten Iron Fist -järjestelmä. Se kykeni kääntämään alikaliammuksen hieman vinottain. Tosin alikalin nopeus oli vain 1300m/s ja torjuntapanos oli täydellisesti suunnattu kohtaamaan alikali optimikulmassa. Tässäkin tapauksessa alikali jatkoi lentoaan, osui kohteeseen ja aiheutti x-määrän läpäisyä. Ehkä Venäläiset ovat keksineet jotain maata mullistavaa mutta uskon sen vasta kun näen sillä mainospuheita on kuultu ennenkin.

Mutta olen itsekkin miettinyt vaihtoehtoa että Venäläiset ovat päättäneet jättää panssaroinnin tornissa minimiin ja päättäneet luottaa aktiivisuojaan sekä modulaarisuuteen jonka johdosta kentällä saadaan tornit korjattua nopeasti jos tulee osumaa. Kuten sanoit, miksi edes panssaroida jos sitä panssaria ei kuitenkaan saa riittävästi sinne torniin, ainakaan painorajoissa.

Saattaa tosin johtaa tilanteeseen jossa jo 30mm:llä kannattaa käydä tietyissä tilanteessa tst-vaunun kimppuun jos sen pääasetta ei ole suojattu riittävästi.

Tai jos pääase onkin suojattu riittävästi mutta sensorit tms. jäävät vähäisemmälle suojalle (kuten kuvien perusteella näyttää olevan, jos sensorit ovat erillään pääaseesta ja sensorit on sitten suojattu ohuella panssaroinnilla) jolloin tilanne saattaa olla se, että 30 millillä saattaa olla edullista käydä mbt:n kimppuun edullisesta asemasta ja luottaa siihen, että sensoreiden vaurioituminen vie myös mbt:n pois pelistä.



Olen tässä mietiskellyt sitä, että onko Armatan (T-14:sta) torniin pääaseen ympärille sijoitetut sensorit tms. suojattu lopullisessa, sitten aikanaan käyttöön otettavassa, vaunussa todellakin vain hyvin ohuelta vaikuttavalla panssaroinnilla (vai hämääkö kuva?) vai tuleeko lopulliseen versioon jokin modulaarinen panssarointi, jollaisesta on ainakin spekuloitu erinäisillä foorumeilla (NERA/ERA), jolla panssarointia vahvistettaisi siten ettei ifv-ajoneuvojen tuli muodostaisi niin konkreettista uhkaa. Vai onko venäläisten lähtökohtana se, että tulevaisuudessa myös ifv:n pääaseen koko kasvaa ja siitä johtuen nähdään mielekkäämpänä se, että mbt:n torni on modulaarinen ja vain pääase on vahvemmin panssaroitu ja kaikki muu on kevyesti panssaroitua ja siten asennettua, että kenttäolosuhteissa osien vaihto on nopeaa/helppoa. Ja ääritilanteessa tilanne on se, että pahoin vaurioitunut torni on helposti vaihdettavissa uuteen - seuraus, panssarointia voi vähentää olennaisella tapaa ja kiinnittää huomio rungon ja miehistön panssarointiin.

"Universal platform" on käsitteenä vähän hämäävä sillä Armata-tuoteperhe ei ole vain runko johon torni vaihtamalla saadaan vaunusta A vaunu B. Enemmänkin kyse on komponenttien samankaltaisuudesta. Samat moottorit, samat savunheitteet, samat telapyörät, samat kierteet muttereissa jnejne. Varaan oikeuden olla oikeassa jos Venäläiset ovat todella vieneet modulaarisuuden siihen pisteeseen että T-14 on muutettavissa T-15:sta. Työmäärä saattaa tosin olla aikamoinen

Kieltämättä tämä termi "universal platform" aiheuttaa tulkintoja ja se on ymmärrettävissä väärin. Minunkin on hyvin vaikea kuvitella, että pelkkää tornia vaihtamalla kaikissa tapauksissa alustan rooli muuttuu täysin. Ei esim. ifv:stä saada mbt:tä pelkkä torni vaihtamalla, koska rungot eroavat olennaisin osin toisistaan. IFV:ssä moottori edessä vrt mbt:ssä moottori takana ja edessä raskaasti panssaroitu miehistökapseli. Sen sijaan alusta-perheen sisällä voi olla yhteneväisyyttä niin paljon, että samasta alustasta on helppoa muokata ifv tai apc tai jokin muu versio, jossa moottori on edessä. Ja vastaavasti mbt:n kohdalla tilanne olisi samansuuntainen niiden versioiden kesken joissa moottori on takana, (joita nyt toistaiseksi ei ole esitelty kuin mbt mutta Armatan alustalle rakennetussa telatykki Koalitsiya-SV:ssä rungon etuosassa pitäisi olla miehistökapseli ja keskellä miehittämätön torni ja takana moottori). Mutta muutoin kyse olisi sitten enemmänkin juuri komponenttien samankaltaisuudesta.

vlad.

 

[ctg]

1, 7) The T-14 turret also houses two active protection systems, comprising the Afghanit hard-kill APS (five launch tubes recessed at the turret base), and four soft-kill countermeasure launchers – two are positioned on rotating pedestals and two are pointing upwards (3, 10). These are likely to launch salvos of projectiles instantly creating a thick, multi-spectral smoke screens designed to defeat guided missiles, laser and targeting systems by blocking infrared, visible light and millimeter-wave radar radiation. These soft-kill countermeasures are designed to protect the vehicle from 3rd and 4th generation missiles such as direct attack Hellfire, TOW and BILL, or Brimstone, JAGM, Javelin or Spike missiles, approaching at high trajectory, as well as from nearly vertical top-attack by sensor-fused weapons (SFW).

A total of 10 Afghanit canisters are used, five on each side of the turret. When the turret points forward, they protect the forward arc (about 60 degrees on each side). When a threat coming from the sides or rear is detected, the turret will automatically slew toward the threat, enabling the APS to launch. Lacking this turntable function, T-15 uses the same five tubes in fixed positions, on both sides of the vehicle, covering only the forward arc. The tube objects are seemingly a smaller, more efficient evolution of the Drozd ‘explosive screen’. Afghanit is likely employing these countermeasures at close range, neutralizing incoming threats before they hit the tank armor. A previous version of APS from Russia, the Arena, employed an explosive ‘cassette’ launched above the incoming threat, firing a screen of blast and fragments downward.

Each of the APSs has its own sensors as well, mounted on each side of the turret, covering the rear and front quadrants left and right. The sensor (5) coupled with the pedestalled and upward pointing fixed countermeasures seems to be covered by a flat panel. Several sources indicated the Armata (T14 and T15) have the capability to detect, and simultaneously track and locate 40 land targets and 25 air targets. If this is indeed that sensor, it is likely to be AESA radar panels. There is no indication of such radar on the vehicle except those flat objects mounted on both sides of the turret. There are four such sensors on each vehicle (T-14, T-15), providing hemispheric coverage, thus detecting potential top attack threats before they enter a lethal zone (SFW).

http://defense-update.com/20150509_t14-t15_analysis.html#.VU63u2ccTmI

Mahtaa vaunun johtaja tykkää kyttyrää jos noita suojasavuja ruvetaan laukomaan kesken ottelun pelkällä remote lasun taikka IR osoittimen avulla. Ja se että torni heilahtaa siihen suuntaan ja laukaisee. Voi vituttaa hiljaa sillä joko noi sensorit on päällä taikka sitten en eivät ole mutta homman nimi on että siinä että puolustaja voi kehitellä itselleen sopivaa aluetta, ripottelemalla remotetorneja sinne mihin se haluaa tornin ampuvan, esim lähelle omia joukkoja.

Aktiivisten puolustuslaitteiden yleistyessä noiden käyttäjä takaa sen että elektronista sodankäyntiä harrastetaan kun noita on kentällä. Mitäköhän Bonuksen sensori sanoo jos sinne kohteeseen ampuu chaffin ensin?

 

[Peuhkis]

Mitä hyötyä venäläisille olisi suuren kaliiperin panssarivaunusta, mikäli he tietävät että länsi kehittää heti vastaavan, jottei tasapaino häiriintyisi? Millaiset suoritusarvot Leo 2 140mm oikein olisi? Jos taistelupaino tuosta kasvaisi, niin kuinka käy maasto-ominaisuuksille? Montako laakia lähtee minuutissa ja paraneeko tarkkuus olennaisesti? Voisiko koko jättimäisen urakan unohtaa, vain ammusta kehittämällä? Meinaan luulis että tuollainen päivitys vaatisi että vaunun torni laitetaan uusiksi ja projekti maksaisi maltaita ja vaunujen arvo tuplaantuisi.

Puhumattakaan minkälainen painajainen olisi yrittää operoida moista putkea metsäisessä maastossa. Ahdasta tekee ja putki lommoontuu. Cvlläkin se onnistuu.

 

[SJ]

http://defense-update.com/20150509_t14-t15_analysis.html#.VU63u2ccTmI

Mahtaa vaunun johtaja tykkää kyttyrää jos noita suojasavuja ruvetaan laukomaan kesken ottelun pelkällä remote lasun taikka IR osoittimen avulla. Ja se että torni heilahtaa siihen suuntaan ja laukaisee. Voi vituttaa hiljaa sillä joko noi sensorit on päällä taikka sitten en eivät ole mutta homman nimi on että siinä että puolustaja voi kehitellä itselleen sopivaa aluetta, ripottelemalla remotetorneja sinne mihin se haluaa tornin ampuvan, esim lähelle omia joukkoja.

Aktiivisten puolustuslaitteiden yleistyessä noiden käyttäjä takaa sen että elektronista sodankäyntiä harrastetaan kun noita on kentällä. Mitäköhän Bonuksen sensori sanoo jos sinne kohteeseen ampuu chaffin ensin?

Bonus käyttää IP hakua ja laseria muotojen "tunnusteluun", eli silppu ei vaikuta. Ei sillä, että nuo systeemit muutenkaan vaikuttaisi Bonus -ammuksiin.

 

[CarriE66]

Tai jos pääase onkin suojattu riittävästi mutta sensorit tms. jäävät vähäisemmälle suojalle (kuten kuvien perusteella näyttää olevan, jos sensorit ovat erillään pääaseesta ja sensorit on sitten suojattu ohuella panssaroinnilla) jolloin tilanne saattaa olla se, että 30 millillä saattaa olla edullista käydä mbt:n kimppuun edullisesta asemasta ja luottaa siihen, että sensoreiden vaurioituminen vie myös mbt:n pois pelistä.

Omasuojajärjestelmän tuhoaminen ei suoranaisesti tiputa vaunua pelistä. Jos esim meidän CV:llä lähdetään Tstpsv:n kimppuun niin (joku CV/BMP2-koulutettu korjaa jos olen väärässä) lähtökohtana on oltava tstpsv:n tuhoaminen tai saattaminen siihen tilaan ettei se ammu takaisin. Eli jos todetaan että 30mm:llä ei etusektorista saada pääasetta tuhottua muuta kuin osumalla itse putkeen, niin en lähtisi pelkkiä sensoreita metsästämään.

Olen tässä mietiskellyt sitä, että onko Armatan (T-14:sta) torniin pääaseen ympärille sijoitetut sensorit tms. suojattu lopullisessa, sitten aikanaan käyttöön otettavassa, vaunussa todellakin vain hyvin ohuelta vaikuttavalla panssaroinnilla (vai hämääkö kuva?) vai tuleeko lopulliseen versioon jokin modulaarinen panssarointi, jollaisesta on ainakin spekuloitu erinäisillä foorumeilla (NERA/ERA), jolla panssarointia vahvistettaisi siten ettei ifv-ajoneuvojen tuli muodostaisi niin konkreettista uhkaa. Vai onko venäläisten lähtökohtana se, että tulevaisuudessa myös ifv:n pääaseen koko kasvaa ja siitä johtuen nähdään mielekkäämpänä se, että mbt:n torni on modulaarinen ja vain pääase on vahvemmin panssaroitu ja kaikki muu on kevyesti panssaroitua ja siten asennettua, että kenttäolosuhteissa osien vaihto on nopeaa/helppoa. Ja ääritilanteessa tilanne on se, että pahoin vaurioitunut torni on helposti vaihdettavissa uuteen - seuraus, panssarointia voi vähentää olennaisella tapaa ja kiinnittää huomio rungon ja miehistön panssarointiin.

Aika näyttää mutta en pitäisi mahdottomana ajatuksena. Varsinkin kun ensisijainen vaunun suojautumiskeino on maastonkäyttö siten ettei osumaa koskaan tule. Se panssarointi on kuitenkin se vihoviimeinen suojausmuoto kun kaikki muu on jo pettänyt. Vaunutaistelussa on yleensä lähdetty siitä ajatuksesta että yksi laukaus, yksi osuma, yksi tuhottu. Voidaankin ajatella että jos runko on helvetin hyvin panssaroitu ja miehistön selviämismahdollisuuden hyvät niin osuma runkoon etusektorista ei välttämättä pudota vaunua pois pelistä. Osuma torniin taas hoituu sillä että vaunu käy hakemassa uuden tornin/komponentit hajonneiden tilalle ja on taas seuraavana päivänä vahvuudessa.

Ehkä toimii ehkä ei. Upporikasta ja rutiköyhää pelaavat jos tämä on se taustalla toimiva ajattelutapa.

Toisaalta ovathan länsivaunutkin olleet jo pitkään osittain modulaarisia. Ei esim Leo2:ssa moottorin tai tornin vaihto ole mikään viikon urakka.

http://defense-update.com/20150509_t14-t15_analysis.html#.VU63u2ccTmI

Mahtaa vaunun johtaja tykkää kyttyrää jos noita suojasavuja ruvetaan laukomaan kesken ottelun pelkällä remote lasun taikka IR osoittimen avulla. Ja se että torni heilahtaa siihen suuntaan ja laukaisee. Voi vituttaa hiljaa sillä joko noi sensorit on päällä taikka sitten en eivät ole mutta homman nimi on että siinä että puolustaja voi kehitellä itselleen sopivaa aluetta, ripottelemalla remotetorneja sinne mihin se haluaa tornin ampuvan, esim lähelle omia joukkoja.

Oon viihdyttänyt itseäni ajatuksella jossa puolustaja käy ostamassa biltemasta 10000x 2e laserosoittimia ja käy teippaamassa niitä vaakatasoon maanteiden/urien varsilla oleviin puihin. Siinä sitten Venäläisissä vaunuissa tornit pyörii ja savut lentää 50m välein

Mutta ainakin toista psv:tä vastaan se automaattinen savujen laukaisu on lähes ainut riittävän nopea vaihtoehto. 2sekunnin sisään laserista nimittäin kolahtaa jo alikali.

 

[JOKO]

Hölmö kysymys, mutta mitäpä, jos vaunun panssarointi onkin oikeasti aivan mitätön (yleisesti ottaen panssarivaunuihin verrattuna, eli luokkaa rynnäkköpanssarivaunu tms.) ja se luottaa ensisijaisesti aktiivisiin suojajärjestelmiin? Tällöinhän sama runko jne todellakin kävisi moneen tarkoitukseen, kun panssarointia ei tarvitse "keventää". Jos omasuoja pystyy torjumaan myös kineettisiä ammuksia, niin mihin tarvitaan massiivista panssarointia edes? Eihän se kuitenkaan riitä suojaamaan vaunua mitenkään! Kaikki pst-aseet ja toisten vaunujen tykkien nuoliammukset kuitenkin puhkovat sen jokaisesta suunnasta, joten kannattaako panssarointiin edes panostaa loppupeleissä kovinkaan paljoa?

Jos homma perustuukin siihen, että vaunulla on kohtuukevyt panssarointi joka suuntaan, mutta se on kuitenkin riittävä, jotta se kestää omasuojajärjestelmän "haavoittamat" kineettiset ammukset ja torjuttujen onteloammusten suihkujen rääppeet?

Sellaisen vaunun minä ainakin tekisin. Panssarointia pois ja tilalle omasuojasysteemi ja paljon. Se olisi teknologinen harppaus eteenpäin.

Telapyörästön järeyden ja paraatiharjoituksen hinausepisodin pohjalta väittäisin painoa olevan oikean panssarivaunun edestä.

Tornin panssarointi vaikuttaa heikolta. Tykin nivel on huomattavan edessä. Sen edessä on metallia ehkä konetykin ammusten pysäyttämiseen, mutta panssarivaunun nuoli ja kaikki singot varmasti läpäisevät korjaamista vaativan vaurioitumisen edestä. Vähän veikkaan miehistön ja ammusten suojaan panostetun. Kaikki muu on jätetty vähemmälle.

Nuo varmaan pystyvät käyttämään vanhoja vaunuja pidempiä nuolia?