Venäjän merivoimat-yleisketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fulcrum
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kiev-luokan "tukialuksesta" juttua.

Minskin huutokauppa 90-luvun lopulla.

Kiev ja Minsk museoaluksina Kiinassa.

INS Vikramaditya (Ex-Baku) on paremmassa kunnossa verrattuna sisaraluksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Kiev-luokka olisi ollut ihan pätevä, jos olisivat saaneet Yak-141-koneet pelittämään, statistiikoiltaan periaatteessa aika kova peli.

 
Meanwhile, Krylov jatkaa tukialusprojektien esittelyä, tällä kertaa vuorossa 44000 tonnin 'projekti 11430E':
D_LiZZmWwAUIXzY.jpg

Virheellistä tietoa minulta! Kyseessä ei olekaan 11430E vaan Krylovin uusi kevyt tukialus joka on semikatamaraani, mikä selittää sen lavean lentokannen:

D_Lib1yWsAMdg2n.jpg


Tämä on ensimmäinen todella uusi tukialusmalli mitä venäläisiltä suunnittelutoimistoilta on nähty. En tiedä olisiko ratkaisu miten toimiva, varalaita jää ainakin matalaksi mikä on tukialuksilla melko huono juttu. Lisäksi huoltohangaari on pieni. Mutta lentokansi on kyllä muhkea.

Tässä on se oikea 11430E, "Lamantin":
D_GrcEKXYAAswC_.jpg


Lamantiini...eli jonkunlainen manaatti? Ei kovin seksikäs nimi sotalaivalle. Kyseessä on aikaisemmin nähdystä 'Shtormista' hiukan pienennetty versio, noin 90kton.

D_GrL7VXkAAY1QK.jpg


11711-tyypin maihinnousualuksista on julkaistu vientiversio, 'Cayman', jolla voi käydä valtaamassa vaikka samannimisen saariryhmän:
11711E_KAIMAN_ARMIA-2019_03.jpg
 
Project 1234 Nanuchka class missile ship

48433217.jpg

Project 1241 Tarantul class missile ship

48433112.jpg

Project 03160 "Raptor"

48433215.jpg

Project 11770 "Serna class" landing craft

48433110.jpg

Project 21980 "Grachonok-class" anti-saboteur ship

48433210.jpg
 
Vaikka Atomflotin ydinkäyttöiset jäänmurtajat eivät olekaan osa Venäjän merivoimia ja näitä uudempia ei edes pysty samalla tavalla aseistamaan apuristeilijöiksi kuin aikaisempaa Arktika-luokkaa, lienee tämä viestiketju kuitenkin oikea paikka tälle uutiselle. Baltian telakka rakentaa neljännen ja viidennen LK-60 -tyyppisen ydinmurtajan:

http://en.portnews.ru/news/281452/

Sarjan ensimmäinen murtaja, edeltäjänsä mukaan nimetty Arktika, valmistunee ensi keväänä ja sarjan seuraavat alukset, Sibir ja Ural, joskus myöhemmin. Kaikki on kuitenkin laskettu vesille Nevalla.
 
Herranjestas millaista tekstiä !! Pitkä esitys .. todella kiinnostavaa nähdä tämmöinen näkökulma, siis venäläinen.

Yleisenä havaintona silmille pomppaa se, että venäläiset näyttävät lähtevän "torjumaan" muiden maiden, tietenkin NATOja USA ensisijassa, toimintaa joka heidän tarinankerronnassaan siis esitetään jonkinmoisena suorana agressiona.

Tältä pohjalta siis heidän läheltä tehdyt lennot sun muut ovatkin äärimmäistä rähisemistä ja uhkailua, joka on vain piirun päässä aseiden käytöstä. Eikä niinkään uhoamista ja näyttämisen halua sekä harkitsematonta nulikkamaista lentelyä.

Pesonen on nähnyt paljon vaivaa esittääkseen kirjoituksen objektiivisessa valossa. Huomiona.
 
mm. "Murmansk-BN on tehokas sekä merialuksia että lentokoneita vastaan. Kaliningradin alueelta järjestelmä pystyy hukuttamaan HF-taajuuden viestintä- ja ohjausjärjestelmät käytännössä koko Euroopassa ja Atlantilla. "
 
Telnyashka päälle, vodkaa ja suolakurkkuja kitusiin ja suolavettä naamalle!

Youtubesta löytyy 12-osainen sarja Venäjän itämeren Itämeren laivastosta. Jaksot on vain 25 minuuttisia. Tuskin tuossa mitään ihmeellisempää on, taitaa keskittyä enimmäkseen ihmisiin, että siinä mielessä sisältö tuskin on erityisen jännää. Mutta katsotaan.

 
Telnyashka päälle, vodkaa ja suolakurkkuja kitusiin ja suolavettä naamalle!

Youtubesta löytyy 12-osainen sarja Venäjän itämeren Itämeren laivastosta. Jaksot on vain 25 minuuttisia. Tuskin tuossa mitään ihmeellisempää on, taitaa keskittyä enimmäkseen ihmisiin, että siinä mielessä sisältö tuskin on erityisen jännää. Mutta katsotaan.

Hurjia tosiaan nuo Putinin supersotilaat, melkoista härväystä heti alkuun. Sitä odottaisi sukellusveneen miehistöltä jotain muuta, varsinkin kun lähteenä on propaganda-RT :unsure:
 
Herranjestas millaista tekstiä !! Pitkä esitys .. todella kiinnostavaa nähdä tämmöinen näkökulma, siis venäläinen.

Yleisenä havaintona silmille pomppaa se, että venäläiset näyttävät lähtevän "torjumaan" muiden maiden, tietenkin NATOja USA ensisijassa, toimintaa joka heidän tarinankerronnassaan siis esitetään jonkinmoisena suorana agressiona.

Tältä pohjalta siis heidän läheltä tehdyt lennot sun muut ovatkin äärimmäistä rähisemistä ja uhkailua, joka on vain piirun päässä aseiden käytöstä. Eikä niinkään uhoamista ja näyttämisen halua sekä harkitsematonta nulikkamaista lentelyä.

Pesonen on nähnyt paljon vaivaa esittääkseen kirjoituksen objektiivisessa valossa. Huomiona.
Tämä oli niin mielenkiintoinen teksti, että piti jopa kirjautua foorumille kommentoimaan.

Näköjään venäläisessä ajattelussa heidän rajoille ulottuvat sisämeret nähdään mahdollisina hyökkäysreitteinä, joita he joutuvat merialivoimaisena osapuolena puolustamaan. Näin ajateltuna NATO:n/lännen harjoitukset Itämerellä edustavat suoraa turvallisuusuhkaa joihin on reagoitu mm. valmiutta nostamalla ja valehyökkäyksillä. Tuskin ketään yllättää, että Venäjällä ei niin paina sellaiset pikkuasiat kuin kansainvälisen merialueen vapaus ja pienten naapurimaiden oikeus harjoitella kenen kanssa haluavat.

Toki teksti avaa myös NATO:n toimintaa harvemmin nähdystä näkökulmasta. Baltian sodassa NATO pyrkii eristämään Kaliningradin ja tekemään sen toimintakyvyttömäksi ja osana tätä operaatiota estetään Venäjän liikenne Suomenlahdella. Itämeri on NATO:n syvän meren laivastoille erikoinen ja hankala toimintaympäristö, joten harjoittelu siellä on tärkeää. Venäläisillä on kunnioitusta lännen kehittyneitä asejärjestelmiä, kuten NSM ja JASSM, kohtaan.

Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomeen? Puolueettomusajattelu saa kolauksen: Suomen olisi hyvin vaikeaa, todennäköisesti mahdotonta, pysyä erossa Baltiassa ja/tai Itämerellä käytävästä sodasta. Toiseksi, meidän pitää katsoa Itämerta kuten venäläiset eikä keskittyä kapeaan Suomenlahteen tai väyliin Suomesta Ruotsiin. Itämeren pääallas ja merireitti Eurooppaan alkaa Hangon länsipuolelta, tai tarkemmin ottaen vasta Utön tasalta. Hanko, eteläinen Saaristomeri ja Ahvenanmaa ovat rajavyöhykettä ja etulinjaa siinä missä itäraja tai Lappi. Ahvenanmaata ja/tai Saaristomerta hallitsemalla pystyy hallitsemaan koko pohjoista Itämerta, ja vihollisen huomio kiinnittyy näihin alueisiin, etenkin jos Gotlanti on heiltä saavuttamattomissa.

Lopuksi: Venäjän mahdollisuus Itämerellä perustuu yllätykseen ja pitkän kantaman ohjusten käyttöön. Ruotsin päätös palauttaa Muskön kalliotukikohta käyttöön on tätä vasten looginen ratkaisu. Onko meillä riittävä kyky varautua yllättävään ensi-iskuun?
 
Venäjän mahdollisuus Itämerellä perustuu yllätykseen ja pitkän kantaman ohjusten käyttöön. Ruotsin päätös palauttaa Muskön kalliotukikohta käyttöön on tätä vasten looginen ratkaisu. Onko meillä riittävä kyky varautua yllättävään ensi-iskuun?
Ei. Ruotsi pystyy suojaamaan osan laivastostaan yllätykseltä/ensi-iskulta vuoren sisässä. Suomen laivasto makaa Pansion ja Upinniemen täysin paljaissa laitureissa, meidän ainoa suoja on torjuntaohjukset ja 24/7 valvonta ja valmius torjuntaan. Ja jokainen tietää että parhaillekin tapahtuu nukahduksia. Ero on se että kalliosuoja ei nukahda eikä päästä läpi, Umkhonto (pian ESSM) sen sijaan nukkuu jos sitä ohjaava ohjelmisto ja sen käyttäjä nukkuu. Ja silti se ei ole sama 100% suoja kuin graniittikilpi vaikka lähtisikin torjuntaan.

Edit. Lisäyksenä, Suomen harvat laukaisimet ja pienen valmiudessa olevan ohjusmäärän voi kyllästää voimakkaalla saturaatiohyökkäyksellä tukikohdassa makaavaan laivastoon. Oletettavasti vain yksi alus per tukikohta on rauhanaikana torjuntavalmiudessa. (Perustan siihen että laitureissa makaavista aluksista näkyy vain yhden TRS pyörivän kerrallaan jos kiinnitätte huomiota asiaan)

Kallioluolaa ei voi kyllästää perinteisillä ohjuksilla.
 
Ei. Ruotsi pystyy suojaamaan osan laivastostaan yllätykseltä/ensi-iskulta vuoren sisässä. Suomen laivasto makaa Pansion ja Upinniemen täysin paljaissa laitureissa, meidän ainoa suoja on torjuntaohjukset ja 24/7 valvonta ja valmius torjuntaan. Ja jokainen tietää että parhaillekin tapahtuu nukahduksia. Ero on se että kalliosuoja ei nukahda eikä päästä läpi, Umkhonto (pian ESSM) sen sijaan nukkuu jos sitä ohjaava ohjelmisto ja sen käyttäjä nukkuu. Ja silti se ei ole sama 100% suoja kuin graniittikilpi vaikka lähtisikin torjuntaan.

Edit. Lisäyksenä, Suomen harvat laukaisimet ja pienen valmiudessa olevan ohjusmäärän voi kyllästää voimakkaalla saturaatiohyökkäyksellä tukikohdassa makaavaan laivastoon. Oletettavasti vain yksi alus per tukikohta on rauhanaikana torjuntavalmiudessa. (Perustan siihen että laitureissa makaavista aluksista näkyy vain yhden TRS pyörivän kerrallaan jos kiinnitätte huomiota asiaan)

Kallioluolaa ei voi kyllästää perinteisillä ohjuksilla.
Samaa mieltä. Ei tarvita edes nukahdusta, koska vihollinen pyrkisi kaikin keinoin yllätykseen. On vihollisen aliarviointia olettaa, että he eivät mitenkään pystyisi meitä yllättämään. Enkä tarkoita tällä mitään "hornetit on turhia koska ne tuhotaan kentille" skenaariota, mutta onhan se selvää ettei me voida pitää yllä jatkuvaa sodan ajan valmiustasoa. Paljon riippuu toki kriisin luonteesta.

Saturaatiohyökkäystä ei voi sulkea pois, mutta sodan tullen venäläisillä on yllin kyllin maaleja ammuttavana ja Suomi olisi todennäköisesti vain sivustasuunta.
 
Ei. Ruotsi pystyy suojaamaan osan laivastostaan yllätykseltä/ensi-iskulta vuoren sisässä. Suomen laivasto makaa Pansion ja Upinniemen täysin paljaissa laitureissa, meidän ainoa suoja on torjuntaohjukset ja 24/7 valvonta ja valmius torjuntaan. Ja jokainen tietää että parhaillekin tapahtuu nukahduksia. Ero on se että kalliosuoja ei nukahda eikä päästä läpi, Umkhonto (pian ESSM) sen sijaan nukkuu jos sitä ohjaava ohjelmisto ja sen käyttäjä nukkuu. Ja silti se ei ole sama 100% suoja kuin graniittikilpi vaikka lähtisikin torjuntaan.

Edit. Lisäyksenä, Suomen harvat laukaisimet ja pienen valmiudessa olevan ohjusmäärän voi kyllästää voimakkaalla saturaatiohyökkäyksellä tukikohdassa makaavaan laivastoon. Oletettavasti vain yksi alus per tukikohta on rauhanaikana torjuntavalmiudessa. (Perustan siihen että laitureissa makaavista aluksista näkyy vain yhden TRS pyörivän kerrallaan jos kiinnitätte huomiota asiaan)

Kallioluolaa ei voi kyllästää perinteisillä ohjuksilla.

On hyvä erottaa kaksi tilannetta:

1. Meidän tiedustelu ei saa mitään vinkkiä, että vihollinen olisi aikeissa toimia meitä vastaan
2. Tiedustelumme toimii kuten pitääkin, ja meillä on riittävästi aikaa varautua.

Totta ihmeessä meillä seurataan kaikin mahdollisin keinoin mitä lähiympäristössä tapahtuu, ja valmiuden kohottaminen aloitetaan jos näkymä synkistyy.
 
Jokin syvällä sielussa sanoo, että laivaston sulkeminen kalliosuojaan on kuitenkin lopulta huonompi vaihtoehto, kuin sen hajauttaminen ja piilottaminen saaristoon. Etenkin kun laivaston asejärjestelmien vaikutus kuitenkin yltää koko hajautusalueelle.

Myös kalliosuojan osalta valmius on oltava tapissa jatkuvasti, ja staattisena kohteena siihen liittyy omat dilemmansa. Samoin kuin sen suojista operoimaan pyrkivälle laivastolle tai sinne pyrkivään ja siellä maanpuolustussuoritteita tuottavaan biologiseen kudokseen, lieveilmiöineen.

Meidän kannaltamme hulppean positiivista on, että potentiaalinen vastapuoli on sullonut oman laivastonsa kylki kyljessä ahtaaseen muinaismuistoon, jonne ja josta pääsee vain ohkaista kanavaa pitkin suoraan avomerelle - kätevästi ikäänkuin kovapanosammunnan maalialueelle kurvailemaan.
 
Tyynenmeren laivasto on Venäjän laivaston jääkäriprikaati?

"This finding also fits the general perception among experts that officers in the Pacific Fleet can expect faster promotions. They argue that this is the result of a combination of the fleet’s remoteness and the tendency of Russian naval officers to spend their entire junior and mid-grade officer career in the same fleet. Because of the remote location, fewer promising officers are willing to go to the Pacific. As a result, there are more vacancies and the best candidates can rise faster among the numerically limited talent pool."



Promotion-Factors-Final-768x1248.jpg
 
Venäjällä on laskettu vesille jäissäkulkukykyinen Projekti 23550 -tyypin partioalus Ivan Papanin:

https://www.janes.com/article/92264/russia-launches-project-23550-ivan-papanin-ice-class-patrol-ship

Jäänmurtokyvyksi on ilmoitettu peräti 1.7 metriä, joka tuskin tulee tuolla runkomuodolla ja propulsiolla täyttymään. Alusta on hehkutettu eri lähteissä erityisesti siksi, että sen aseistukseksi on kaavailtu kontteihin asennettuja Kalibr-meritorjuntaohjuksia; vastaavissa länsialuksissa (KV Svalbard, HCMS Harry DeWolf) on käytännössä "rannikkovartiostoluokan" aseistus.

Tähänkin laivaan piti alkujaan tulla Azipodit, mutta yllättäen sellaisia ei saatu, joten siinä on perinteiset akselit ja potkurit. Monet venäläisartikkelit viittaavat kuitenkin vielä vanhaan designiin ruoripotkureineen.

Niin, ja tämänkin alusluokan kutsumanimeksi on valittu "Arktika". Mikä ihme venäläisiä ajaa kierrättämään samoja nimiä samanaikaisesti käytössä oleviin aluksiin. Tälläkin hetkellä pohjoisessa taitaa pyöriä kalastusalus, rahtilaiva ja maakaasutankkeri, jotka jakavat nimen sotalaivan ja jäänmurtajan kanssa. Lisäksi Zvezdassa on rakenteilla kaksi täysin erilaista alusta (öljytankkeri ja jäänmurtaja) samalla nimellä (Vladimir Monomakh). Tietoista savuverhoa?
 
Viimeksi muokattu:
Tähänkin laivaan piti alkujaan tulla Azipodit, mutta yllättäen sellaisia ei saatu, joten siinä on perinteiset akselit ja potkurit. Monet venäläisartikkelit viittaavat kuitenkin vielä vanhaan designiin ruoripotkureineen.

Koska kyseessä on kuitenkin sota-alus, niin saisikohan noita edes viedä Suomesta(pakotteet)?

Wikin mukaan isommat azipodit tehdään edelleen Suomessa ja pienemmät sitten Kiinassa.


Muuten Venäjän valtio näyttäisi olevan ABB.n isoin asiakas azipodeissa.

ABB technology driving the world’s largest icebreaking Azipod® fleet

SCF Group, a leader in energy shipping, operates the world’s largest ice-class fleet powered by the pioneering icebreaking Azipod® propulsion.

Today, SCF operates the world’s largest fleet of ice class vessels, with ships crossing the Barents, Pechora, Kara and Okhotsk Seas. Among them are 16 ships equipped with 33 Azipod® thrusters, making SCF the largest single customer for the icebreaking Azipod® units in the world

https://new.abb.com/marine/media-ce...-the-world-s-largest-icebreaking-azipod-fleet


Scf on 100% Venäjän valtion yritys.
 
Back
Top