Eipä ole Putinin juhlaa tuollakaan suunnalla
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201417605
Venäjä jäämässä Kiinan autettavaksi pikkuveljeksi
23.12.2014 14:52
Venäjän ja Kiinan yhteistyö on esitetty vastapainona länsimaiden valta-asemalle kansainvälisillä markkinoilla. Kumppanimaiden taloustilanteet eroavat kuitenkin toisistaan kuin yö ja päivä. Venäjä on jäämässä Kiinan kasvuongelmaiseksi pikkuveljeksi
Kiinan viranomaiset vihjasivat viikonloppuna maan olevan valmis laajentamaan yhteistyösopimuksiaan Venäjän kanssa maan talouden tilanteen helpottamiseksi. Maanantaina myös
Kiinan ulkoministeri totesi maan olevan valmis auttamaan naapuriaan.
Öljyn hinnanlasku ja Venäjän ruplan syöksy yhdessä lännen pakotteiden kanssa ovat ajaneet Venäjän talouden pahimpaan kriisiin sitten vuoden 1998. Toivo helpotuksesta kääntyy luonnollisesti kohti itää.
Kiina ja Venäjä allekirjoittivat lokakuussa tuhdin
sopimuspaketin, joka sisältää energia- ja teknologiayhteistyön lisäksi kolmivuotisen noin 20 miljardin euron arvoisen ruplariskejä ehkäisevän valuutanvaihtosopimuksen. Tämän sopimuksen arvoa Kiina olisi valmis kasvattamaan.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhemman ekonomistin
Heli Simolan mukaan Kiinasta on turha odottaa Venäjän talouden pelastajaa. Merkityksetöntä Kiinan tarjoama apu ei toki ole.
– On vaikea nähdä, että Kiinan tarjoama tuki vaikuttaisi ratkaisevasti Venäjän talouden koko kuvaan. Keväällä solmitun maakaasusopimuksen esimerkki kuitenkin osoittaa, että maiden väliset siteet ovat tiivistymässä, Simola toteaa
Taloussanomille.
Toukokuussa Venäjän ja Kiinan solmiman
30–vuotisen kaasusopimuksen arvoksi on arvioitu runsaat 290 miljardia euroa.
Venäjän hankala nöyrtyä autettavan asemaan
Presidentti
Vladimir Putin on toistuvasti vannottanut Venäjän olevan valmis neuvotteluihin Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi, kunhan se tunnustetaan neuvottelupöydässä tasavertaisena osapuolena. Putin on lisäksi vakuuttanut kansalleen maan selviävän syvenevästä talousahdingosta.
Kiina auttavana isoveljenä ei siten sovi kuvaan, jonka Putin Venäjästä haluaa antaa. Venäjän taloustilanteen jatkuessa vaikeana Kiinan neuvotteluasema kuitenkin vahvistuu keskinäisessä yhteistyössä, ja Venäjä voi joutua tinkimään omista tavoitteistaan.
– Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten Neuvostoliitto tuki Kiinaa taloudellisesti ja oli itse ikään kuin isoveljen asemassa. Siksi tilanteen kääntyminen osittain toisin päin voi tuntua hankalalta Venäjälle, Simola arvioi.
Tasapuolisina kumppaneina esiintyneet Kiina ja Venäjä haluavat yhteistyönsä näyttäytyvän vahvana vastapainona länsimaiden taloudelliselle valta-asemalle kansainvälisillä markkinoilla. Valuuttasopimuksen tarkoituksena on ollut vähentää maiden riippuvuutta Yhdysvaltain dollarsita.
Tosiasia on silti se, että molemmille maille suhteet länteen ovat tärkeämpiä kuin keskinäinen yhteistyö. Jos Kiinan suhteet Venäjään asettavat länsisuhteet vaakalaudalle, Kiinan valinta lienee selvä.
– Kiina tuskin tiivistää yhteyksiään Venäjään, jos se vaikeuttaa maan kauppasuhteita länteen. Taloudellisena kumppanina Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat Kiinalle huomattavasti Venäjää tärkeämpiä, Simola muistuttaa.
"Kiina kasvattaa rooliaan maailmantaloudessa"
Kiina on hiljattain suunnannut taloudellista tukea myös Etelä-Amerikkaan. Lokakuussa maa sopi lähes kahden miljardin euron arvoisesta valuutanvaihdosta Argentiinan kanssa, sekä tarjosi marraskuussa noin kolmen miljardin euron suuruisen lainan Venezuelaan.
Valuutanvaihtosopimuksessa osapuolet vaihtavat eri valuuttamääräiset pääomat keskenään sopimuksen tekohetkellä sovitun valuuttakurssin mukaisesti.
– Kiina haluaa kasvattaa rooliaan maailmantaloudessa. Maan myöntämien lainojen tavoitteena on lisätä oman valuutan juanin kansainvälistä painoarvoa, Simola sanoo.
Tarjoamalla rahoitusta kansallisvaltioille Kiina astuu länsimaisten Bretton Woods -järjestöjen eli Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin tontille.
Kiinalaisen lainarahan houkuttelevuutta lisää IMF-lainoja löyhemmät ehdot. Kiinan lainojen tavoitteena on lähinnä turvata raaka-aineiden saanti, analyytikot arvioivat uutistoimisto
Bloombergille. Samalla linjalla on myös Simola.
– Kiinan omat raaka-ainevarannot ovat rajalliset, ja maa on riippuvainen tuontienergiasta. Venäjä on puolestaan yksi maailman suurimmista raaka-aineiden viejistä, joten yhteistyö on tällä saralla luonnollista.
Janne Soisalon-Soininen