18.3.2015 10.10
Öljyn hinta romahti, mutta rupla ei. Miksi?
Öljyn maailmanmarkkinahinnalla ja ruplan kurssilla on perinteisesti ollut vahva riippuvuus-suhde: Öljyn hinnan laskiessa ruplan kurssi on heikentynyt ja öljyn noustessa vahvistunut. Kuluneiden kahden viikon aikana on kuitenkin ollut havaittavissa riippuvuussuhteen heikkenemistä: Brent-öljyn maailmanmarkkinahinnan tiputtua yli 60 dollarista barrelilta reiluun 50 dollariin, ruplan dollari ja eurokurssi on säilynyt ennallaan ja joinain päivinä jopa vahvistunut. Verkkolehti gazeta.ru selvitteli ilmiön syitä talousasiantuntijoita.
Hintojen laskun taustasyyt
Öljyn maailmanmarkkinahintojen viimeisin romahdus on johtunut Raiffeizenbankin analyytikko Andrei Polishukin mukaan ennen kaikkea Yhdysvaltain öljyvarastojen kasvusta. Varastojen täyttöaste on ollut kuluneina viikkoina korkeimmillaan 80 vuoteen. Tilanteesta johtuen Yhdysvalloissa on virinnyt keskusteluja myös amerikkalaisöljyn ulkomaanviennin aloittamisesta.
Öljyn hintaa on painanut tieto myös mahdollisten Irania vastaan asetettujen öljynvientipakotteiden purkamisesta. Mikäli pakotteet puretaan edes osittain, Iran olisi valmis tuomaan markkinoille huomattavan määrän lisätarjontaa.
Tänä vuonna Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta kävi korkeimmillaan helmikuun lopulla, jolloin se liikkui 60-62 dollarin tuntumassa. Maaliskuun puoliväliin tultaessa hinta romahti 53 dollariin, eli noin 13 prosentilla. Samaan aikaan ruplan dollarikurssi on pysytellyt lähes koko tuon ajan noin 61,5 ruplan tuntumassa. Viimeksi tänä vuonna öljyn hinnan ollessa 53 dollarissa tammikuussa, ruplan dollarikurssi oli 65,7 dollarissa, eli yli viisi prosenttia heikompi kuin nyt.
Ruplaa tukevat useat tekijät
Alfa Bankin pääekonomisti Natalia Orlovan mukaan ruplan kurssin säilymistä selittää samanaikaisesti useampi tekijä. Ensinnäkin ruplan nopea devalvoituminen viime vuonna, jolloin dollarikurssi nousi muutamassa kuukaudessa 35 ruplasta 56 ruplaan. Voimakas devalvoituminen on osaltaan vähentänyt ruplan riippuvuus-suhdetta öljyn hinnasta. Ruplan kurssiin vaikuttavat tällä hetkellä entistä vahvemmin myös Venäjän keskuspankin finanssipolitiikka ja maailmanpoliittiset tekijät. Orlovan mukaan rupla onkin tällä hetkellä aliarvostettu, ja öljyn nykyisellä hinnalla ruplan luonteva dollarikurssi olisi noin 50 dollarin tuntumassa.
Abslout Bankin analyytikko Andrei Zaitsev lisää, että ruplaa on tukenut viime viikkoina myös se, että venäläisyhtiöille tässä kuussa lankeavat ulkomaanvelkojen lyhennykset ovat suhteellisen vähäisiä. Yhtiöiden ei siis tarvitse ostaa markkinoilta valuuttaa samoissa määrin kuin joinain aikaisempina kuukausina. Zaitsevin arvion mukaan ruplan kurssiin alkaisi kohdistua paineita vasta sen jälkeen, kun öljyn hinta laskee alle 50 dollarin.
Veles Capitalin analyytikko Vasili Tanurov muistuttaa myös siitä, tilanteeseen vaikuttaa myös Venäjän hallituksen eräille suurimmille vientiyhtiöille antama määräys myydä valuuttatuottojaan valuuttamarkkinoille. Eräiden tietojen mukaan tosin tästä määräyksestä olisi maaliskuussa jo luovuttu. Joka tapauksessa vientiyhtiöillä ei tällä hetkellä ole niin suurta painetta säilyttää vientitulojaan valuutassa kuin silloin, kun ruplan kurssi laski voimakkaasti. Tanurovin mukaan myös kuluttajat vaihtavat ruplasäästöjään valuuttaan aiempaa vähemmän: ”Ne, jotka muuttivat säästönsä valuutaksi, ehtivät tehdä sen jo vuoden vaihteessa. Loput ovat siirtäneet säästöjään korkeakorkoisille ruplatileille”, Tanurov kertoo Gazetalle.
Paineet säilyvät
Natalia Orlova kuitenkin muistuttaa, että öljyn hinnan laskiessa tarpeeksi pitkään, voidaan valuuttamarkkinoilla markkinoilla nähdä uusi ruplan devalvaatiokierre.
— Mikäli öljyn hinta jatkaa laskuaan ja painuu alle 50 dollarin, markkinoille saattaa levitä pelko hintojen katastrofaalisesta laskusta ja tämä voi aiheuttaa hinnan tippumisen jopa 20 dollariin barrelilta, Orlova kuvailee.
Orlova muistuttaa samalla, että öljyn hintojen lasku ja ruplan kurssin säilyminen tuo ongelmia federaation budjetille.
— Öljyn suhteen vahvistuva rupla pienentää valtion energiavientiyhtiöltä saamia ruplamääräisiä verotuloja. Venäjän budjetin tulopuolesta noin puolet muodostuu energianvientituloista, Orlova muistuttaa.
Gazeta/TD/18.3.2015
Eiköhän tuo venäläisten kuvausinto ole - tässä tapauksessa - ihan viatonta, tuntuvat olevan käsittämättömän kuvausintoista kansaa, ihan sellaisetkin joista voi mennä takuuseen etteivät ole mitään putinisteja tai muutenkaan häijyjä ihmisiä.