Venäläinen sotataito
Olisiko niin, että läntiset armeijat käyttävät tulitukea tehdäkseen taistelun ratkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet itse jalkaväellä ja panssareilla, kun taas Venäjä pyrkii tykistöllä eikä jalkaväellä ja panssareilla ratkaisemaan taistelun kulun.
Eli käytäntö lienee se, että "läntiset armeijat käyttävät tykistöä, jotta panssarit ja jalkaväet kykenevät tekemään vihollisesta puuroa. Venäjä käyttää tykistöä tekemään vihollisesta puuroa. Ja sen jälkeen tulee se "kun työnnät pistintä puuroon, jos kohtaat puuroa niin jatka eteenpäin. Jos kohtaat terästä, niin pysähdy." Tämän jälkeen keskitetään taas tykistöä puuron tekoon. Pistin on siis mot. jalkaväki, jota tankit tukevat.
Jos siis et saanut sitä osastoa tuhottua ja/tai jos et pääse sen vihollistykistön kimppuun. Tai nyt kun ajattelee pienemmässä skaalassa, niin ihan yksinkertaisesti vastaus on kyllä. Tykistöä tulee niskaan jatkuvasti, etukäteen, taistelun aikana, sekä taistelun jälkeen. Mutta suuremmassa skaalassa: Vihollisprikaatin tykistövoima tiedetään ja sillä kohtaamistilanteessa on lienee vielä ammuksia, mutta ne saatetaan vielä sietää, mutta jos tullaan sidotuksi taisteluun niin pitkäksi, että vihollinen saa vahvistuksia ja etenkin jos tykistö saa täydennyksiä ja/tai vahvistuksia, niin silloin menee vituiksi. Mutta koska tälläiset taistelut käydään panssariprikaatilla, niin eiköhän tämä ole aika selvä juttu panssarimiehille. Tankit työkkäävät, sen jälkeen jalkaväki ottaa maaston haltuun ja tankit vetäytyvät kentältä.
Sitähän tuo lause enemmän tai vähemmän tarkoittaa. Onko se enää nykyään venäläinen doktriini on sitten hyvä kysymys. Käsittääkseni ei. Mutta WWII:ssä ja kylmän sodan aikaan kyllä.
Tästä WWII:n aikaisesta toiminnasta näkeekin sitten kaikenlaista enemmän tai vähemmän hupaisaa tulkintaa jenkkisaiteilla
.Sitähän tuo lause enemmän tai vähemmän tarkoittaa. Onko se enää nykyään venäläinen doktriini on sitten hyvä kysymys. Käsittääkseni ei. Mutta WWII:ssä ja kylmän sodan aikaan kyllä.
Tästä WWII:n aikaisesta toiminnasta näkeekin sitten kaikenlaista enemmän tai vähemmän hupaisaa tulkintaa jenkkisaiteilla
Ei nuo tulkinnat ole kaukana täältäkään. Itsellekin on tuon touhun logiikka ruvennut selkeytymään ajan mittaan. Nyky doktriini lienee kovasti samanlainen mutta sovitettuna pienempään skaalaan, joskin pitää huomata että naapuri voi hyvinkin ampua useamman patteriston raketinheittimiä yhteen maaliin jos siltä tuntuu. Ennen oli tarkoitus saada vastaava vaikutus kuin ydinpommilla, nykyään saattavat tyytyä pienempään alueeseen.
Niin ja mainittakoon nyt tämäkin, että se tulijyrä mille tuo doktriini on suunniteltu vei sitten ihan järjettömän määrän ammuksia ja niiden tuominen rintamalle vei aikaa. Eli tietyissä operaatioissa ammusmäärät laskettiin satoina junalasteina. Tämä siis WW2:n aikoihin.
Ja fiksummat huomaavat, että olen muodostanut näkemykseni hajanaisista lähteistä.
J0h1F
Ylipäällikkö
Ottaen huomioon todella raskaan tykistöpainotteisuuden Venäjän nykyisissäkin täysissä sotakokoonpanoissa (ainakin Serdjukovin 2008 suuruudistuksen mukaisissa kokoonpanoissa), on se vieläkin doktriinina, jos iso pyörä laitetaan pyörimään. Tosin nyttemmin tapahtuneessa pataljoonataisteluosastojen käytössä tykistö ei ole ollut yhtä raskaasti mukana, mutta peruskokoonpano noudattaa kuitenkin yhä noita Serdjukovin uudistuksen linjoja.Sitähän tuo lause enemmän tai vähemmän tarkoittaa. Onko se enää nykyään venäläinen doktriini on sitten hyvä kysymys. Käsittääkseni ei. Mutta WWII:ssä ja kylmän sodan aikaan kyllä.
Tästä WWII:n aikaisesta toiminnasta näkeekin sitten kaikenlaista enemmän tai vähemmän hupaisaa tulkintaa jenkkisaiteilla
Kaikenlaisia tulkintoja varmasti on, mutta tuskin ihan niin lennokkaita kuin mitä parhaimmillaan näkee. Ammusten kulutus oli tosiaan rajua hyökkäyksen alussa mutta paljon vähäisempää taistelun edetessä. Tästäkin on sitten tehty sellainen johtopäätös että kyseessä oli ammusten määrän vähäisyys
.Olen siinä mahdollisesti täysin väärässä käsityksessä, että nykyään idässäkin panostetaan enemmän tähystettyjen maalien tuhoamiseen vs. massamainen tulenkäyttö. Voi tietysti johtua konfliktien luonteestakin, putkia sinänsä löytyy. Varmasti pauketta riittäisi nytkin, mutta tuskin ihan Seelowin kukkuloiden kaltaista rummutusta sentään.
Kävipähän mielessä, että taannoin joku postasi videon naapurin tykistön käytöstä, niin siinä oli tietoa MSTA-S:sta. Oliko nyt niin että tuon minimi kantama epäsuoralla oli luokkaa 6 tai 8 kilsaa (panoksena käytetään täyspanosta tai jotakin sellaista?)? Lisäksi videolla oli että nämä pysyvät hyökkäyksessä suhteellisen lähellä panssarikärkeä. Mietin vain että kuinka paljon tämä sitten aiheuttaa ongelmia tulituen kannalta?
tienvarsipummi
Ylipäällikkö
Hauska tehtävä
- laitanpa minäkin tähän käännöksen:"Western armies use fires to enable decisive manouevre. Russia uses decisive fires and then exploits with manoeuvre. "
Länsimaiset armeijat hyödyntävät epäsuoraa tulta ratkaisevan manööverin apuna. Venäjä ratkaisee taistelun epäsuoralla tulella ja hyödyntää tuloksen manööverein.
Miten tuon manööverin tässä nyt sitten kääntäisi.
Natolaisessa mielenmaisemassa manööveri taitaa olla lähtökohtaisesti aktiivisempi käsite, pyritään eri keinoin hakemaan vastustajan heikkoa kohtaa. Se on tavallaan kopeloimista, tyrkkimistä ja kun sauma löytyy aloitetaan varsinainen löylytys. Frunzelaisessa mielenmaisemassa taas manööveri on enemmän jauhamista ja heikon kohdan etsimisen sijaan heikko kohta pyritään tekemään mm. tykistövalmisteluin ym.
Seison ojennettuna ja korjattuna levossa, jos meni pieleen.
tulikomento
Supreme Leader
Venäjä on Itä-Ukrainassa rotaatiopohjalta viime vuosien mittaan kierrättänyt pataljoonatason taisteluosastoja. Tämä lienee se heidän terävä kärki. Näiden takana sitten x määrä prikaateja. Mikä mahtaa olla niiden taistelukyky ?
Samaa voidaan kysyä minkä tahansa valtion harjoittamattomista prikaateista. Harjoittamattomien yhtymien taistelukyvyn mittaaminen -vain- hiekkalaatikolla tai simulaatioissa on tietysti jotain, mutta lähinnä se on vain -jotain-.
Kenties enemmän kuin 60 eri pataljoonataisteluosastoa on vieraillut oman vetonsa Ukrainassa. Onko se paljon, en osaa sanoa. Mutta on se jotain. Vuosia sitten amerikkalaiset väittivät, että yhtymätason onnistuneen hyökkäysoperaation edellytyksenä on viikkojen harjoittelu ja varusteiden täydentämisurakka, muistaakseni puhuttiin 4-12 viikosta. Ja mielellään vielä -aidoissa- oloissa. No, aikaa Ukrainassa on ollut jo vuosia vistata hommat pelikuntoon, mihin aika on käytetty, sitä en tiedä. Ja tämä aika on ollut molemmilla osapuolilla käytössä.
Minkä verran sitten kotisuomen syvänukutettu reserviyhtymä tarvii aikaa, jotta se on sotakelpoinen ja löytyykö sitä varustetäydennystä, ei hajuakaan. En usko, että nuo aikamääreet, jos ovat relevantteja, voidaan pois sulkea edes erityisolosuhteissa.
Minkä tahansa reserviyhtymän, sellaisen syvänukutetun saaminen sotakelpoiseksi ei liene simppeli ja taikaiskusta toteutuva juttu ja tämä pätenee idässä ja lännessä yhtä lailla.
Tänään, tai oikeastaan eilen pidettiin MPKK:n Venäjä-seminaari 2022.
maanpuolustuskorkeakoulu.fi
Venäjä-seminaari 2025 - Maanpuolustuskorkeakoulu
Venäjän armeijan vähättely on "vaarallinen osoitus lyhytnäköisyydestä", varoittaa suomalaismajuri
Venäjän armeijaa pilkattiin pitkään, sanoi eversti Petteri Kajanmaa MTV:lle ennen Ukrainan sodan syttymistä. Sodan alkamisen kynnyksellä Venäjän armeija ei enää ollut Kajanmaan mukaan vitsi. Nyt on tuon asian suhteen palattu takaisin menneisyyteen, sillä Venäjän armeijan suorituskyvylle...
www.mtvuutiset.fi
Pidetään leuka rinnassa ja pilke silmäkulmassa.
Tuli selattua Dorian uutta aineistoa ja löytyi kaksi Venäjän sotataitoon liittyvää opinnäytettä/tutkielmaa.
En ole itse lukenut näitä vielä läpi, mutta ajattelin että varmasti kiinnostaa joitain foorumilaisia. Kiinnostavaa näissä tietysti on että molemmat ovat hieman yli puoli vuotta vanhoja, joten näitä voi peilata hyvin Ukrainassa nähtyyn.
VENÄJÄN MOOTTOROITUJEN JALKAVÄKI- JA PANSSARIYHTYMIEN NYKYTILA JA ARVIO NIIDEN KEHITTYMISESTÄ VUOTEEN 2040 SAAKKA
VENÄJÄN ASEVOIMIEN MATERIAALITEKNINEN HUOLTO MAAVOIMIEN TUKEMISESSA - NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMIÄ KOHTI 2040-LUKUA
HUOM! Ensimmäisestä löytyy runsaasti organisaatiokaavioita.
En ole itse lukenut näitä vielä läpi, mutta ajattelin että varmasti kiinnostaa joitain foorumilaisia. Kiinnostavaa näissä tietysti on että molemmat ovat hieman yli puoli vuotta vanhoja, joten näitä voi peilata hyvin Ukrainassa nähtyyn.
VENÄJÄN MOOTTOROITUJEN JALKAVÄKI- JA PANSSARIYHTYMIEN NYKYTILA JA ARVIO NIIDEN KEHITTYMISESTÄ VUOTEEN 2040 SAAKKA
VENÄJÄN ASEVOIMIEN MATERIAALITEKNINEN HUOLTO MAAVOIMIEN TUKEMISESSA - NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMIÄ KOHTI 2040-LUKUA
HUOM! Ensimmäisestä löytyy runsaasti organisaatiokaavioita.
Tuolla näyttäisi olevan venäläisten ansoitusopas. Ukrainassakin on taas ansoituksia käytetty.
Инженерные заграждения, 2010
Sisällysluettelo konekäännöksen mukaan:
Johdanto 0
Luku 1. Epätyypilliset jalkaväkimiinojen laskemistavat.
Luku 2. Epätyypilliset tavat panssarintorjuntamiinojen asentamiseen.
Luku 3. Epätyypilliset tavat asentaa erikoismiinoja.
Luku 4. Yksittäisten miinojen tuhoaminen (neutralointi).
Luku 5. Johtopäätös
Инженерные заграждения, 2010
Sisällysluettelo konekäännöksen mukaan:
Johdanto 0
Luku 1. Epätyypilliset jalkaväkimiinojen laskemistavat.
Luku 2. Epätyypilliset tavat panssarintorjuntamiinojen asentamiseen.
Luku 3. Epätyypilliset tavat asentaa erikoismiinoja.
Luku 4. Yksittäisten miinojen tuhoaminen (neutralointi).
Luku 5. Johtopäätös