Miten venäläiset voivat käyttää hyväkseen ostamiaan alueita? – Asiantuntija vastaa
Kybertaitaja Jarno Limnéllin mukaan rakennuksiin voidaan perustaa asemia kybertiedusteluun ja digitaaliseen häirintään.
KOTIMAA4.11. 22.01 ILKKA LAITINEN
Professori Jarno Limnéllin mukaan Suomella ei ole selkeää käsitystä siitä, mihin venäläisten ostamia alueita voitaisiin käyttää.
Anita SimolaAamulehti, Helsinki
Venäläisten maakaupat pomppasivat pienen uinahduksen jälkeen päivänvaloon, kun suojelupoliisi viestitti, että Suomesta ostettuja kiinteistöjä voidaan ehkä käyttää venäläisten sotilaiden majoitukseen. Eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossaan supo kertoo, että kyse voi olla valmistautumisesta vaikuttamiseen kriisitilanteissa.
Asiantuntija, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa,että uhka-arvion tekeminen on tarpeen.
– Suomessa on oltu liian sinisilmäisiä. Maakauppoihin ei ole kiinnitetty huomiota riittävästi. Moni on ajatellut, ettei taustalla ole mitään sen ihmeempää. Kaupat ovat tuoneet rahaa, ja Suomea on pidetty kiinnostavana turistikohteena. Nyt on huomattu, että Venäjä on selkeästi arvaamaton.
Limnéll sanoo, että venäläiset ovat ostaneet Suomesta kiinteistöjä turvallisuutemme kannalta herkiltä alueilta.
– Meillä ei ole selkeää käsitystä siitä, mihin näitä alueita käytettäisiin. Suurin osa alueostoista on vilpittömiä, mutta joukkoon mahtuu alueita, jotka on hankittu toisenlaisin motiivein.
Venäläiset ovat ostaneet maata tutka-asemien ja varuskuntien läheltä. Myös vanhat lentokentät ovat vaihtaneet omistajaa.
Limnéll näkee, että maita voidaan pakkolunastaa silloin, kun kyse on kriittisistä alueista, joilla on merkitystä kokonaisturvallisuutemme kannalta. Ne ovat alueita, joilla sijaitsee elintärkeisiin toimintoihin vaikuttavia kohteita ja jotka pitää kyetä turvaamaan kaikissa oloissa.
– Puhumme alueista, jotka ovat lähellä varikkoja, varuskuntien suoja-alueita, energian tuotantolaitoksia ja jakelukeskuksia tai linkkimastoja.
Hän myöntää, ettei lainsäädäntö ole helppoa.
– Haasteellista on, että kauppoja tehdään bulvaanien kautta. Tällöin toiminnan paljastuminen on vaikeaa. Olisikin hyvä säätää mahdollisuus rajoittaa ostoja, jotka ovat viranomaisten kannalta tärkeissä kohteissa.
Miten venäläiset voivat käyttää hyväkseen ostamiaan alueita?
– Jos alueella on rakennuksia, niihin voidaan perustaa kybertiedusteluun tai digitaaliseen häirintään liittyviä asemia linkkimastojen lähelle. Ne voidaan perustaa rauhallisena aikana, ja niitä voidaan ehkä käyttääkin rajoitetusti.
Limnéllin mukaan kyse on passiivisesta valmistelusta.
– Valmistelut tehdään etukäteen, mutta tarvittaessa asemat voidaan aktivoida. Niihin voidaan tuoda johtamisjärjestelmiä, ja tällöin puhutaan tiedustelusta toisen valtion maaperällä.
Fyysinen tiedustelu on myös uhkakuvien listalla.
– Asemaa voidaan käyttää liikenteen seuraamiseen. Jos seurantapisteitä on riittävästi, saadaan paljon tietoa isoon tiedustelun palapeliin.
Limnéll kertoo, että Yhdysvallat on rankannut Venäjän kyvykkäimmäksi kybertoimijaksi.
– Aiemmin Yhdysvalloissa puhuttiin, että vakavin kyberuhka tulee Kiinasta. Nyt on analysoitava, mitä Yhdysvaltojen linjaus tarkoittaa Suomelle. Vaikka sotilaallista kyberkyvykkyyttä on vaikea arvioida, pidän Venäjää yhtenä kolmesta kyberkyvyikkäimmästä valtiosta.