IL selvitti: Venäjä luikerteli kiinteistökauppaan Suomen sinisilmäisyyden ja hosumisen takia - lain allekirjoittajina Ahtisaari ja Hassi
Perjantai 4.11.2016 klo 06.03
- Eduskunta hyväksyi venäläisille kiinteistönosto-oikeuden läpihuutojuttuna. Venäläisten sijaan pelättiin saksalaisia kiinteistönostajia.
- Venäläisten kiinteistökauppojen salliminen Suomessa on seurausta hätiköidystä päätöksenteosta vuosituhannen vaihteessa.
- Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta astui voimaan 1.1.2000.
- Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja ympäristöministeri Satu Hassi (vihr) allekirjoittivat lain 3. joulukuuta 1999.
Vuonna 1999 ei ajateltu, että tulisi aika, jolloin venäläisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat muodostuvat ongelmaksi. Tuolloin sen sijaan pelättiin, että Suomen rannat ja saaret valtaavat saksalaiset, eivät venäläiset.
Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta astui voimaan 1.1.2000. Tasavallan presidentti
Martti Ahtisaari ja ympäristöministeri
Satu Hassi (vihr) allekirjoittivat lain 3. joulukuuta 1999.
Kumottu, vuonna 1993 voimaan astunut laki poisti ETA-sopimuksen edellyttämällä tavalla kansalaisuuteen perustuneen kattavan lupamenettelyn, josta oli säädetty vuonna 1939.
Euroopan unioniin liittymisen myötä vuonna 1995 Suomelle tuli velvoite poistaa EU-maiden kansalaisten osalta laissa olevat rajoitukset ulkomailla asuvien oikeudesta hankkia Suomessa vapaa-ajan asuntoja. Lakimuutokselle asetettiin siirtymäaika, joka umpeutui vuoden 1999 lopussa.
Hallituksen esityksessä 171/1999 todetaan, että "
Suomen liittymisasiakirjan siirtymämääräys velvoittaa poistamaan kiinteistöjen hankkimista koskevat rajoitukset vain unionin jäsenvaltioiden osalta. Edellä selostetun perusteella ei nykyisiä rajoituksia voida pitää perusteltuina myöskään unionin ulkopuolisiinkaan maihin nähden".
Lakiruuhka
Ympäristöministerinä tuolloin ollut Satu Hassi kertoo nyt lain hyväksymisen taustoista.
- Se oli suuressa lakiruuhkassa. Suomi oli saanut siirtymäaikaa joukossa asioita ja tämä oli isossa nipussa niitä, nyt kansanedustajana toimiva Hassi sanoo.
Tuolloin todettiin, ettei vuosikymmeniin Suomessa oltu evätty yhdeltäkään ulkomaalaiselta lupaa kiinteistön hankintaan.
- Byrokratian purkamisen hengessä päätettiin, että vapautetaan se (kiinteistökauppa) kaikilta, Hassi muistaa.
Lain käsittely eteni nopeasti. Eduskunnan täysistunnossa asiassa ei käytetty yhtään puheenvuoroa ja ympäristövaliokunnassa asia eteni päivässä. Talouskurimuksessa
elävää Venäjää ei koettu 1990-luvulla uhkana. Hassi muistelee, että enemmänkin vitsailtiin siitä, että voitaisi vastavuoroisesti ostaa Karjala takaisin tontti kerrallaan.
Tilanne päälaellaan
1990-lukuun verrattuna tilanne Venäjällä ja Venäjän suhteen on muuttunut täysin. Vielä kesällä 1999 ympäristövaliokunnassa kiinteistöomistuksista kuultavana olleet asiantuntijat eivät nähneet minkäänlaista ongelmaa tai huolta kiinteistöjen myymissä myös muista kuin EU-maista tuleville ostajille.
Esimerkiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen apulaisjohtaja
Rolf Nyström totesi 7. joulukuuta 1999 laatimassaan muistiossa, ettei
"voimassa olevan lain rajoituksia voida pitää perusteluina ja hallituksen esityksen mukaisesti laki voidaan kumota ilman näkyvissä olevia kielteisiä seurauksia". Nyström viittasi vuonna 1993 voimaan tulleeseen lakiin.
Nyströmin kanssa samoilla linjoilla olivat myös muut valiokunnassa kuultavina olleet asiantuntijat. Esimerkiksi MTK:n päälakimies
Risto Airikkala totesi omassa lausunnossaan, että "
ne kansallisen turvallisuuteen liittyvät maanomistusolot ja käyttömuodot, jotka yhä ovat tarpeellisia, voidaan toteuttaa muun lainsäädännön keinoin".
Harkinnan paikka
- Nykytilanteessa olisin sitä mieltä, että voitaisi tarkentaa lakia siten, että maanosto on vapaata niiden maiden kansalaisille, joissa suomalaisilla on vapaa maanosto-oikeus, Hassi sanoo omana mielipiteenään.
Venäjällä muiden maiden kansalaiset eivät pysty vapaasti ostamaan maata tai kiinteistöjä. Hassin mukaan asiasta on puhuttu jo pitkään.
Hän pohtii, että Venäjä toimii kuin sen tavoitteena olisi horjuttaa länsimaiden tasapainoa.
- On vahvoja epäilyksiä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Yhdysvaltojen vaaleihin. On eriasteista näyttöä ja epäilyä siitä, että Venäjä tukee äärikansallisilla tunnuksilla ratsastavia puolueita Euroopassa, Hassi luettelee.
- Venäjä pyrkii hajottamaan länttä sisältä käsin. Kun kaikki tämä otetaan lukuun, niin on uuden harkinnan paikka, hän jatkaa.
Hassi muistuttaa, että vuodesta 1999 on kulunut jo 17 vuotta.
- Ei ole synti ja häpeä, jos lakeja tarkastetaan. Tämä olisi nyt ajankohtaisempi juttu kuin keskustella Nato-jäsenyydestä, hän toteaa maakauppojen lisäsääntelystä.
Hassi toivoo, että aloite keskustelun venäläisten maakauppojen lisäsääntelystä tulisi hallitukselta.
NINA LEINONEN
[email protected]
:
