Venäläisten maakaupat ja tiedustelu

Tähän vielä lisää... nythän ryssä tietää missä on rajat.

Ne eivät pysty käyttämään enää mitään olemassaolevaa assettia (tontti/kiinteistö/tms) mihinkään, koska tietävät että kaikki raidataan ja takavarikoidaan välittömästi kun jotain oleellisesti poikkeavaa toimintaa havaitaan. Venäjä joutuu miettimään uusiksi koko strategian, tämä maa-alueet/kiinteistöt/bulvaanit -kombo on nyt katsottu loppuun. Mitään olemassaolevia kohteita ei voida enää käyttää, koska ne tietävät että me tiedämme.

Meni strategiat uusiksi naapurilla.

Joka on vähän ongelmallista meille. Sillä nyt vanhan kuviot olivat "tutkallamme". Seuraava kierros sisältää EU-kansalaisia, -yhtiöitä ja kaksoiskansalaisia ja Suomen kansalaisia bulvaaneina? Vaikeampi siilata esiin?
 
Venäläiset ovat nähtävästi olleet halukkaita maksamaan mitä vain tuosta saaresta kahden välisenä kauppana. Nyt kun tuli myyntiin viranomaisen kautta, niin meni halvalla taholle X, jonka taustalla lienee taho Y.

"Yle: Käsittämätöntä! Joku onnistui ostamaan saaren Helsingin Katajanokan edustalta pienen kaksion hinnalla – Vanha omistaja raivona"

Tänään klo 7:30

Svenska Yle kertoo, että Helsingin edustalla sijaitseva Katajanokanluoto on myyty. Hinta oli varsin edullinen: 375 000 euroa. Samalla hinnalla voi saada pienen kaksion Helsingin kantakaupungista.

Svenska Yle kertoo, että saarta myi Helsingin ulosottovirasto saaren omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi.

Katajanokanluodon edellinen omistaja Mika Norring pitää kauppahintaa liian alhaisena. Hän on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessa pyydettiin kaupan keskeyttämistä, mutta valitusta ei tutkittu, koska se ei saapunut määräajassa. Norringin mukaan venäläisyritys oli aiemmin tarjonnut saaresta jopa 12,9 miljoonaa dollaria.

Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laineen mukaan saarella ei ollut kysyntää ja sen takia kauppahintaa piti laskea.

Svenska Ylen mukaan saaren osti kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy.

Iltalehti uutisoi syksyllä 2018 myynnissä olevasta Katajanokanluodosta. Tuolloin myyntikohdetta tituleerattiin ”miljoonamökiksi”. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa 2018, että saaren lähtöhinta oli miljoona euroa.

Iltalehden jutussa kerrottiin, että saari oli kaavoitettu virkistyskäyttöön. Jos saarelle olisi halunnut rakentaa jotain muuta, rakennuslupaa varten olisi ollut haettava joko poikkeuslupa tai asemakaava."
 
Venäläiset ovat nähtävästi olleet halukkaita maksamaan mitä vain tuosta saaresta kahden välisenä kauppana. Nyt kun tuli myyntiin viranomaisen kautta, niin meni halvalla taholle X, jonka taustalla lienee taho Y.

"Yle: Käsittämätöntä! Joku onnistui ostamaan saaren Helsingin Katajanokan edustalta pienen kaksion hinnalla – Vanha omistaja raivona"

Tänään klo 7:30

Svenska Yle kertoo, että Helsingin edustalla sijaitseva Katajanokanluoto on myyty. Hinta oli varsin edullinen: 375 000 euroa. Samalla hinnalla voi saada pienen kaksion Helsingin kantakaupungista.

Svenska Yle kertoo, että saarta myi Helsingin ulosottovirasto saaren omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi.

Katajanokanluodon edellinen omistaja Mika Norring pitää kauppahintaa liian alhaisena. Hän on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessa pyydettiin kaupan keskeyttämistä, mutta valitusta ei tutkittu, koska se ei saapunut määräajassa. Norringin mukaan venäläisyritys oli aiemmin tarjonnut saaresta jopa 12,9 miljoonaa dollaria.

Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laineen mukaan saarella ei ollut kysyntää ja sen takia kauppahintaa piti laskea.

Svenska Ylen mukaan saaren osti kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy.

Iltalehti uutisoi syksyllä 2018 myynnissä olevasta Katajanokanluodosta. Tuolloin myyntikohdetta tituleerattiin ”miljoonamökiksi”. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa 2018, että saaren lähtöhinta oli miljoona euroa.

Iltalehden jutussa kerrottiin, että saari oli kaavoitettu virkistyskäyttöön. Jos saarelle olisi halunnut rakentaa jotain muuta, rakennuslupaa varten olisi ollut haettava joko poikkeuslupa tai asemakaava."

Saaren osti kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy, ja Iltalehti tavoitti yrittäjä, diplomi-insinööri Peter Brandtin kommentoimaan ostostaan.


Tuostahan tulee varsinainen saariston helmi.
 
Turhaan nyt voivotella kun sallittiin koko maakauppa venäläisille ajattelematta seuraamuksia.

Luin järkyttyneenä Postin johtajan 90 000 kk:ssa palkasta.
Mitä herkkua se onkin Putlerin propagandisteille,ja Putlerin gestapolle, joka hakkaa parhaillaan mieltä osoittavia venäläisiä nuoria ja ylipäänsä tolkun ihmisiä siellä. Nämä kuin haluavat edes jonkunlaista tasa-arvoa jossain, ja joillekin oli isku päin kasvoja, erityisesti kun Putlerin propaganda koneisto runsaasti jakelee miten "sama se kaikialla", "mitään demokraatia eikä vapautta ole misään, valhetta kaikki", kuten myös suomen tv:sta julisti tämä käsittämättömyys "kirurgi" Yönkuusien baikerien seurasta, ja Suomen paikallisille aivattomille vatnikkeille se on palsaamia korville. Putiniin rakkaus vain voimistuu..
Ja sitten heille nyt tökitään silmään tällä "totuudella" miten tavallinen Postin duunari saa 2000 kk ja johtaja 90 000 kk ja valtion yrityksessa vielä.

Vaikka on kuitenkin pienempi ero, Setchinin verrattuna, hän saa "vain" miljoona $ päivässä, mitä saa tavallinen duunari hänen yrityksessä viin vain kuvitella jos lääkärin kk palkka 15 000 rupla.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut ohjeistuksen maakauppojen rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön tuomiin muutoksiin.

OHJEISTUS MAAKAUPPOJEN RAJOITTAMISEEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN TUO- MIIN MUUTOKSIIN
Yleistä uudesta lainsäädännöstä:

Lait eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta ja laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla astu- vat voimaan 1.1.2020. Lakeja sovelletaan kiinteistöluovutuksiin (myös määräosien ja määräalojen luovutuk- set), jotka on tehty 1.1.2020 tai sen jälkeen. Uudet lait eivät koske vuokrausta, kiinteistön vuokraoikeuden siirtoa taikka asunto-osakkeiden luovutuksia.

Vuoden alussa voimaantulevat lait tuovat mukanaan siis kaksi uutta ja toisistaan erillistä asiaa:

1. ulkomaalaisia (EU- ja ETA- alueen ulkopuolisia) ostajia koskevan luvan ja

2. valtion etuosto-oikeuden strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tehtävissä kiinteistö- kaupoissa.
Ulkomaalaisia (EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia) ostajia koskeva lupa:
Ensinnäkin lakien voimaantulon myötä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoihin on hankittava lupa Puolustusministeriöltä. Luvanvaraisuus on voimassa koko Suomessa Ahvenanmaan maa- kuntaa lukuun ottamatta. Luvan puuttuminen ei kuitenkaan estä kiinteistökaupan tekemistä tai lainhuudon myöntämistä. Mahdollista on myös hakea Puolustusministeriöltä ennakkotieto siitä, että täytyykö lupaa kyseisessä tapauksessa hakea.

Lupa on hankittava, kun ostajana on joku seuraavista tahoista:

• yksityishenkilö, jolla ei ole EU:n jäsenvaltion tai ETA-alueeseen kuuluvan valtion kansalaisuutta.

• yritys tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on EU- tai ETA-alueen ulkopuolella.

• yritys tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on EU- tai ETA-alueella, mutta jossa yllämainitulla yksityis- henkilöllä tai muulla yhteisöllä on vähintään 10 % omistus tai muu vastaava tosiasiallinen vaikutus- valta yhteisössä.

Lupaa ei tarvita, jos:

• kiinteistön luovuttaja on ostajan avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

• ostaja on myyjän lakimääräinen perillinen.

• aviopuolisot, avopuolisot tai rekisteröidyn
parisuhteen osapuolet hankkivat yhdessä kiinteistön ja
toinen heistä ei tarvitse tämän lain mukaista lupaa.

Esimerkkejä:

• ostajana on Suomen kansalainen -> lupaa ei tarvita

• ostajana on Norjan kansalainen -> lupaa ei tarvita

• ostajana on Intian kansalainen -> lupa tarvitaan

• ostajana on suomalainen osakeyhtiö, jonka omistuspohja on kokonaan ETA-alueella -> lupaa ei tarvita

• ostajana on saksalainen osakeyhtiö, jonka osakkeista 15% on yhden kanadalaisen osakeyhtiön hal- linnassa ja 85% saksalaisomistuksessa -> lupa tarvitaan

• myyjän avio/avopuoliso, joka on Intian kansalainen ostaa kiinteistön -> lupaa ei tarvita Kiinteistön myyjän tai muun luovuttajan kotipaikka tai kansalaisuus ei vaikuta luvan tarpeeseen.

Ostajan on haettava lupa puolustusministeriöltä. Lupahakemukset pyritään käsittelemään kolmessa kuu- kaudessa.

Katso lupakustannukset puolustusministeriön sivuilta

https://www.defmin.fi/ajankohtaista...lkopuolisten_ostajien_lupa_kiinteistokauppoi- hin

Lupa on haettava etukäteen tai kahden kuukauden määräajassa kaupanteosta. Lainhuuto myönnetään en- nen lupapäätöstä siitä huolimatta, että kyseessä on ulkomaalainen ostaja. Mikäli lupa evätään ja kiinteistö- kauppa on jo vahvistettu, se synnyttää ostajalle velvollisuuden myydä tai luovuttaa muuten edelleen kiin- teistö vuoden määräajassa.

Määräaika lasketaan siitä, kun päätös luvan epäämisestä on saanut lainvoiman tai mikäli lupaa ei ole ha- ettu, määräaika on vuosi siitä, kun lupahakemus olisi tullut tehdä. Jos ostaja ei itse luovuta kiinteistöä edel- leen vuoden määräajassa, viranomaiset myyvät kiinteistön pakkohuutokaupalla tai muulla vastaavalla me- netelmällä.

Vaikutukset välitystoimintaan:

Lain voimaantultua 1.1.2020 alkaen:
• myyjälle kerrottava EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia ostajia koskevasta lupamenettelystä vii- meistään ostotarjousvaiheessa, mikäli lupatarve on olemassa.

• kauppakirjassa ja ostotarjouksessa oltava maininta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta ostajia koske- vasta lupamenettelystä, mikäli lupatarve on olemassa (valiokunta tulee laatimaan mallin lausek- keesta).

• myyntiesitteessä on kerrottava EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia ostajia koskevasta lupatar- peesta (valiokunta tulee laatimaan mallin lausekkeesta).


Välittäjällä ei ole valiokunnan näkemyksen mukaan velvollisuutta hakea lupaa asiakkaan puolesta eikä velvollisuutta edellyttää, että lupa on haettu etukäteen ennen kauppaa. Mikäli ostajana on yhtiö, välittä- jällä ei ole velvollisuutta selvittää, onko luvalle tarvetta vai ei, vaan välittäjän on ainoastaan kerrottava mah- dollisuudesta hakea ennakkotieto siitä, tarvitaanko lupaa vai ei. (Huomioitavaa on vaikka ennakkotieto olisi jo annettu, lupa pitää hakea vielä erikseen.)

Valtion etuosto-oikeus eräillä alueilla:
Toiseksi lakien voimaantulo vaikuttaa siten, että valtiolla on jatkossa etuosto-oikeus strategisten kohtei- den läheisyydessä tehtävissä kiinteistökaupoissa. Valtion etuosto-oikeus koskee näiden kohteiden lähellä tapahtuvia kiinteistökauppoja riippumatta osapuolten kansalaisuudesta. Käyttäessään etuosto-oikeutta, valtiosta tulee ostajan sijaan kiinteistön saaja kauppakirjassa sovituilla ehdoilla. Mikäli kaupan kohteena oleva kiinteistö sijaitsee etuosto-oikeuden voimassaoloalueella, ei kiinteistön saannolle myönnetä lainhuu- toa ennen kuin etuoikeuden käyttämiselle säädetty kolmen kuukauden määräaika on päättynyt tai valtio on ilmoittanut, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan.

Puolustusministeriöltä on mahdollista pyytää ennakkotietoa siitä, aikooko valtio käyttää etuoikeuttaan kyseisen kiinteistön kohdalla.
1.1.2020 alkaen valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat tai joiden osa sijaitsee:

• maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai asemakaavassa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tar- peisiin osoitetuilla alueilla tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä.

• enintään 1 000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, lentopaikoista tai satamista tai näitä vähäisemmistä kohteista, jotka palvelevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen vesiliiken- nettä tai ilmailua normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.

• enintään 500 metrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevista muista kuin yllämainituissa kohdissa tarkoitetuista kiinteistöistä, joilla harjoitettavan toiminnan turvaami- nen edellyttää suoja-aluetta.

Valtion etuosto-oikeus ei ole voimassa Ahvenanmaan maakunnassa ja etuosto-oikeus on riippumaton kau- pan osapuolten kansalaisuudesta tai kotivaltiosta.
Mikäli kaupankohteena oleva kiinteistö sijaitsee etuosto-oikeuden voimassaoloalueella, kiinteistön saan- nolle myönnetään lainhuuto vasta, kun etuosto-oikeuden käyttämiselle säädetty kolmen kuukauden määrä- aika on päättynyt tai valtio on ilmoittanut, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan.

Valtiolla ei ole etuosto-oikeutta, mikäli:

1) ostajanaonmyyjänavio-taiavopuoliso,rekisteröidynparisuhteenosapuolitaihenkilö,jokaonmyyjän lakimääräinen perillinen, tai tällaisen henkilön avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

2) ostajanaonkuntataiseurakunta

3) etuosto-oikeuden käyttämistä olisi pidettävä ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet huomioon ottaen ilmeisen kohtuuttomana.

Vaikutukset välitystoimintaan:

Lain voimaantultua 1.1.2020 alkaen:
• myyntiesitteeseen otettava maininta mahdollisesta valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (va- liokunta tulee laatimaan mallilausekkeen myyntiesitteeseen tulevasta lausekkeesta).

• kauppakirjassa ja ostotarjouksesta on oltava maininta valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (va- liokunta tulee laatimaan mallilausekkeen kauppakirjaan lausekkeesta).

Kiinteistönomistaja (myyjä) voi halutessaan ennen kiinteistön luovutusta pyytää puolustusministeriöltä en- nakkotiedon siitä, aikooko valtio käyttää etuosto-oikeutta. Ennakkotiedon pyytämisestä peritään maksu, eikä valtiolla ole velvollisuutta antaa pyydettyä ennakkotietoa. Huomattava on kuitenkin, että tämä ei lisää kiinteistönvälittäjän velvollisuuksia eikä ennakkotietoa edellytetä siihen, että kiinteistö voitaisiin myydä tai muutoinkaan luovuttaa edelleen. Valtion etuosto-oikeuden piirissä olevien kiinteistöjen kaupoille ei vain myönnetä lainhuutoa, ennen etuosto-oikeus asian ratkaisemista.

Lisätietoa aiheesta Puolustusministeriön verkkosivuilta https://www.defmin.fi/ajankohtaista/eu-_ja_eta- alueiden_ulkopuolisten_ostajien_lupa_kiinteistokauppoihin
Laki eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190470 Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190469
 
Viimeksi muokattu:
Tiukka seula?

Puolustusministeriö on hyväksynyt kaikki ulkomaalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat – Eniten lupahakemuksia ovat jättäneet venäläiset
Airiston Helmi -yhtiön päärakennuksen ranta. Kuva otettu lokakuussa vuonna 2018.


Airiston Helmi -yhtiön päärakennuksen ranta. Kuva otettu lokakuussa vuonna 2018. KUVA: Jukka Ritola / Aamulehti
Kotimaa 6.4.2020 6:00 Hannu Toivonen

Kiinteistökaupan uudet lait
Vuoden alussa voimaan tullut laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta kiinteistön ostajilta lupaa kauppoihin Suomessa. Puolustusministeriö käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset luvan myöntämisestä Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökauppaa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
Kaksoiskansalaisen ei tarvitse hankkia lupaa, jos toinen hänen kansalaisuuksistaan on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus.
Vuoden 2020 alussa tuli voimaan toinen kiinteistökauppaan liittyvä laki, jonka mukaan valtiolla on etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

Airiston Helmi
Viranomaiset tekivät vuoden 2018 syyskuussa laajan kotietsinnän matkailutoimintaa harjoittaneen Airiston Helmen tiloihin Turun saaristossa. Operaatiossa iskettiin samaan aikaan noin kymmeneen yhtiön omistamaan kohteeseen.
Poliisi takavarikoi muun muassa 3,5 miljoonaa euroa käteistä, tietokoneita ja kovalevyjä.
Tapauksessa on ollut epäiltynä kolme henkilöä. Pääepäilty on venäläinen liikemies, jolta Varsinais-Suomen käräjäoikeus on määrännyt vakuustakavarikkoon lähes 2,4 miljoonaa euroa.
Liikemiestä epäillään rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta. Yhtiön kiinteistöjen rakentamisessa epäillään käytetyn pimeää työvoimaa.
Tapauksen tutkinta on kesken.

Vuoden alusta voimaan tulleen lain tarkoituksena on estää se, ettei Suomessa olevia kiinteistöjä käytettäisi esimerkiksi laittomaan tiedusteluun. Airiston Helmen tapaus toi perustaa uudelle laille, sanoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.
Puolustusministeriö ei ole hylännyt yhtään EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen ostajan kiinteistökauppaa sen jälkeen, kun uusi laki tuli voimaan vuoden alusta. Laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa.
Kolmen kuukauden aikana puolustusministeriö on myöntänyt luvan kaikkiin 60 hakemukseen, jotka se on käsitellyt. Yhteensä hakemuksia on tullut 75 kappaletta. Niistä 15 on vielä käsittelemättä, koska lupamaksulasku on vasta lähetetty tai lupaa ei ole vielä maksettu.
Puolustusministeriön tiedotteen mukaan lupaprosessi antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

– Toistaiseksi emme ole havainneet mitään epäilyttävää kiinteistönmuodostusta, sanoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Mahdollista bulvaanien käyttöä syytä seurata
Lupahakemuksia on tullut yli 20 maasta eri puolilta maailmaa.
Eniten hakemuksia ovat tehneet venäläiset, 17 kappaletta, mutta he eivät erotu joukosta erityisen isona ryhmänä. Eniten kiinteistöjä on ostettu Pohjanmaan alueelta ja itärajan tuntumasta.
Pohjanmaalta on ostettu paljon kiinteistöjä, koska siellä on kasvihuoneita, joissa työskentelee paljon EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Venäläiset luonnollisesti ostavat läheltä itärajaa, jotta matka kiinteistöön on lyhyt.
Sallinen ei pidä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tekemiä kiinteistökauppoja isona riskinä Suomen turvallisuudelle. Laki antaa valmiuden puuttua, jos epäilyttävää kiinteistökauppaa yritetään tehdä.
Sallisen mukaan pitkällä aikavälillä on tarpeen seurata, yritetäänkö lakia kiertää esimerkiksi bulvaaneja tai kaksoiskansalaisia käyttämällä.
– Emme ole huomanneet tällaista toimintaa, mutta tilannetta seurataan.

Tarkoituksena estää esimerkiksi laitonta tiedustelua
Uusi laki mahdollistaa valtiolle etuosto-oikeuden kiinteistökaupoissa, jotka tapahtuvat puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä. Tällaisia ovat 500–1 000 metrin päässä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueista sijaitsevat kohteet.
– Suojavyöhykkeille ei ole tullut vielä yhtään EU- ja ETA-alueen ulkopuolista lupahakemusta.
Valtion etuosto-oikeus koskee myös suomalaisten tekemiä kiinteistökauppoja. Tällä halutaan Sallisen mukaansa estää esimerkiksi mahdollinen bulvaanien käyttö puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.
Kynnys etuosto-oikeuden käyttämiseen on korkea.
– Siihen pitää olla todella kovat perustelut, että kauppoihin mennään puuttumaan. Useimmat näistä kaupoista ovat ihan tavallista omakotitalokauppaa, johon meillä ei ole useimmissa tapauksissa mitään sanomista.
Uuden lain tarkoituksena on estää, ettei Suomessa olevia kiinteistöjä käytettäisi esimerkiksi laittomaan tiedusteluun tai tiedon keräämiseen. Ensisijaisia tiedustelukohteita voisivat Sallisen mukaan olla esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kriittiset reitit ja toiminnot, energiaverkot ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen toiminta.
Sallisella ei ole tiedossa, että tällaista toimintaa olisi harjoitettu Suomessa, mutta hän ei voisi niistä kertoa julkisuuteen, vaikka tietoa olisi.
– Suomalaisilla viranomaisilla on nyt aika hyvä työkalupakki siihen, että pystymme estämään meille haitallista toimintaa.

"Airiston Helmi toi perustaa, että lakikokonaisuus tarvitaan"
Suomessa tehdään vuodessa yli 60 000 kiinteistökauppaa. Puolustusministeriön arvion mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat yksityiset ihmiset tai yritykset ostavat tämän vuoden aikana Suomesta noin 400–500 kiinteistöä.
Pääosin he ostavat tavallisia asuinkiinteistöjä, kuten omakotitaloja tai rintamiestaloja.
Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa nousivat esille syksyllä vuonna 2018, kun viranomaiset iskivät Airiston Helmi -yhtiön tiloihin Turun saaristossa.
Sallisen mukaan tapaus ei ollut syynä lakikokonaisuuden tekemiseen. Lakia alettiin valmistella jo vuonna 2016.
– Airiston Helmi toi perustaa, että tällainen lakikokonaisuus tarvitaan.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...ahakemuksia-ovat-jattaneet-venalaiset/838233/
 
Homma jatkuu entiseen malliin.

 
Kun valkovenäläiset paljastivat maahan ujuttautuneet Wagnerin palkkasotilaat, nämä olivat kiinnittäneet huomiota epätavallisen ammattimaisella käytöksellään (eivät olleet juoneet hotellissa ym.).

Suomessa ei herättäisi huomiota, vaika täällä olisi heitä rykmentillinen eri puolilla maata.

Eksyin kerran kahvikyltin harhauttamana tien sivuun jossain Pelkosenniemen nurkilla. Kesken parhaan sesongin melko tyhjää mökkikylää piti jäntevän näköinen venäläisnainen. Huonoa suomea puhui. Kahvia kyltistä huolimatta ei ollut saatu aikaiseksi. Menisikö tsajua tuolla enemmän... Akka lämmitti vedenkeittimellä kuumaa vettä ja laittoi murukahvia sekaan. Polttelin huvittuneena vain tupakan. Kahvi jäi kyllä juomatta. Mietin siinä, että kyllä tuonkin paikan tilanteen tullen voisi varata joukkueelle.
 
Viimeksi muokattu:
Kun valkovenäläiset paljastivat maahan ujuttautuneet Wagnerin palkkasotilaat, nämä olivat kiinnittäneet huomiota epätavallisen ammattimaisella käytöksellään (eivät olleet juoneet hotellissa ym.).
Niin, siellä nähtiin ihan käytännön esimerkki, mikä hyöty tilanteen niin vaatiessa on runsaasta venäläisestä kiinteistöomistuksessa Suomessa. Sotatilan alla voi pitkän ajan kuluessa ja kaikessa rauhassa uittaa porukkaa sisään erilaisiin lomakyliin, hotelleihin ym., eikä kukaan ehtisi huomata yhtään mitään. Ennen kuin tulee käsky hyökätä ja aiheuttaa hämminkiä.
Kerimäellä olin toukokuussa venäläisomisteisessa hotellissa. Keskellä taajamaa, mutta kyllä siellä ryhmän verran spetnazt-miehiä sulauttaisi helposti maisemaan. Mitä lie, isännän vieraita, jos joku edes senkään verran ihmettelisi.
Juttuhan on minusta siinä, että on eri asia, jos väkeä kerääntyy lukemattomiin paikkoihin hajautetusti pikku hiljaa kahden kuukauden ajan, kuin että niitä nuoria treenattuja miehiä tulisi muutaman päivän sisällä kerralla bussilastillisittain. Toinen metodi kiinnittää enemmän huomiota kuin toinen.
Ja näihin omiin kiinteistöomistuksiin on pystynyt uittamaan varustusta sisään ajan kanssa pieninä erinä, sekin on minusta oleellinen seikka.
 
Niin, siellä nähtiin ihan käytännön esimerkki, mikä hyöty tilanteen niin vaatiessa on runsaasta venäläisestä kiinteistöomistuksessa Suomessa. Sotatilan alla voi pitkän ajan kuluessa ja kaikessa rauhassa uittaa porukkaa sisään erilaisiin lomakyliin, hotelleihin ym., eikä kukaan ehtisi huomata yhtään mitään. Ennen kuin tulee käsky hyökätä ja aiheuttaa hämminkiä.
Kerimäellä olin toukokuussa venäläisomisteisessa hotellissa. Keskellä taajamaa, mutta kyllä siellä ryhmän verran spetnazt-miehiä sulauttaisi helposti maisemaan. Mitä lie, isännän vieraita, jos joku edes senkään verran ihmettelisi.
Juttuhan on minusta siinä, että on eri asia, jos väkeä kerääntyy lukemattomiin paikkoihin hajautetusti pikku hiljaa kahden kuukauden ajan, kuin että niitä nuoria treenattuja miehiä tulisi muutaman päivän sisällä kerralla bussilastillisittain. Toinen metodi kiinnittää enemmän huomiota kuin toinen.
Ja näihin omiin kiinteistöomistuksiin on pystynyt uittamaan varustusta sisään ajan kanssa pieninä erinä, sekin on minusta oleellinen seikka.

Kyllä niistä hyötyä on silloin, kun ne ovat väärissä käsissä. Sabotaasiryhmät saa piiloon eikä tavara ole taivasalla. Asevarikon läheisyyteen ainakin harmaassa vaiheessa yöllä ilmestynyt pakettiauto ja ulkomaalaiset sänkitukat saattaisivat jo herättääkin kelloja. Ja onhan se mukavampaa punkassa ja keittolevyjen ääressä.

En tahdo lietsoa epäluuloa niitä yrittäjiä kohtaan, jotka hoitavat hommat maassa maan tavalla. Mutta olisin yllättynyt, jos yhdessäkään omistuksessa ei olisi myös tällaisia juttuja.
 
näihin omiin kiinteistöomistuksiin on pystynyt uittamaan varustusta sisään ajan kanssa pieninä erinä, sekin on minusta oleellinen seikka.
Lisäksi vielä huomio, että meillä on tapana ajatella varasto varastona ja kiinteistöt majoitukseen. Varastoja tulee helpommin ajateltua seurannan kohteina.
Jokin asuinkiinteistö sen sijaan voi olla pelkästään varasto, kun se ei muuten just siinä roolissa kuitenkaan näytä varastolta.
Maskirovkan pelikirjasta.
.
 
Ja varasto voi olla majoituskohde. Joko sellaisenaan sisutettuna sängyillä tai jokaiselle oma teltta varaston sisällä. Esim.
 
Ja onhan se mukavampaa punkassa ja keittolevyjen ääressä.

Periaatteessa tällaisia -majoitusyksiköissä- voidaan kierrättää joukkoja harjaantumassa tulevaan toiminta-alueeseen. :cool: Nykyaikainen varuskuntakonsepti siis. Paikallistuntemus ei ole välttis enää meidän monopolia.
 
Kymmenen sotilasta vahtimaan vuorotyönä kutakin kiinteistöä. Saattaa pari sotilasta riittää rintamallekin.

Eräs tapa hajoittaa ja hallita ilmeisesti tuo tapa ostaa epäilyttäviä kiinteistöjä.
 
Back
Top