Baltriber
Eversti
Katos huvikses että mitä siinä kuninkaanmäessä on meneillään.
Venäläisten maakaupat ja tiedustelu
- Viestiketjun aloittaja deeq
- Aloitus PVM
Katos huvikses että mitä siinä kuninkaanmäessä on meneillään.
https://yle.fi/uutiset/3-7536166
Vuodessa tehdään yli 700 pakkolunastusta – vain 18 luonnonsuojelun vuoksi
Jippii!!! Eli venäläisomistukset ja muutkin epäilyttävät pakkolunastetaan ja tällä vauhdilla vielä.
Vuodessa tehdään yli 700 pakkolunastusta – vain 18 luonnonsuojelun vuoksi
Jippii!!! Eli venäläisomistukset ja muutkin epäilyttävät pakkolunastetaan ja tällä vauhdilla vielä.
YliKoo
Greatest Leader
Eiköhän kyse ole enimmäkseen kuntien tai kunnanisien edusta.https://yle.fi/uutiset/3-7536166
Vuodessa tehdään yli 700 pakkolunastusta – vain 18 luonnonsuojelun vuoksi
Jippii!!! Eli venäläisomistukset ja muutkin epäilyttävät pakkolunastetaan ja tällä vauhdilla vielä.
Saatoin kyllä kompastua sarkasmiin
Niin, mietin vain sitä, että muutama pakkolunastus toimitetaan joka arkipäivä ympäri vuoden tasaisen tahdin taulukolla. Rohkenen uskoa, että näillä tapauksilla on lailliset perusteet ja sopii toivoa, että korvaukset ovat riittäviä.
Lakeja pakkolunastuksia silmällä pitäen halutaan laajentaa koskemaan myös -muita- seikkoja koskeviksi. No. Mikä takaa, että laajennusten jälkeen ei toiminta kohdistuisi entiseen tapaan myös kalevalaihmisten omistuksiin, vaikka laajennustarve on markkinoitu koskemaan epämääräisiä ulkomaalaisomistuksia. Eli laajennuspaketti saattaa toimia niin, että yhä useammin kalevalaihmisen tonttia pilkotaan....ja ulkomaalaisomistukset rallattavat niinkuin ennenkin.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://www.verkkouutiset.fi/mt-ulkomaalaisten-maakauppoihin-puututaan-valtion-etuosto-oikeudella/
MT: Ulkomaalaisten maakauppoihin puututaan valtion etuosto-oikeudella
Kiinteistöjen lunastusta ja etuostoa koskevat lakiesityksen tulevat eduskuntaan tässä kuussa.
Hallitus haluaa rajoittaa ulkomaalaisten maakauppoja. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan valtiolle aiotaan säätää koko maan kattava kiinteistöjen lunastus- ja etuosto-oikeus. Asiaa koskevat lakiesitykset tuodaan eduskuntaan vielä tässä kuussa.
Airiston Helmen tapaus herätti kiivasta keskustelua ulkomaalaisten maakaupoista ja siitä, pitäisikö EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten henkilöiden omistuksiin kyetä puuttumaan. Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevia kohteita koskevaa ennakkoilmoitus- tai lupamenettelyä. Tärkeille alueille on esitetty myös valtion lunastus- tai etuosto-oikeutta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoo MT:lle, että tämä tulisi kuitenkin koskemaan koko maata. Hän perustelee uuden lainsäädännön tarvetta Itämeren kiristyneellä turvallisuustilanteella. Suomeen ei hänen mukaansa kuitenkaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
MT: Ulkomaalaisten maakauppoihin puututaan valtion etuosto-oikeudella
Kiinteistöjen lunastusta ja etuostoa koskevat lakiesityksen tulevat eduskuntaan tässä kuussa.
Hallitus haluaa rajoittaa ulkomaalaisten maakauppoja. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan valtiolle aiotaan säätää koko maan kattava kiinteistöjen lunastus- ja etuosto-oikeus. Asiaa koskevat lakiesitykset tuodaan eduskuntaan vielä tässä kuussa.
Airiston Helmen tapaus herätti kiivasta keskustelua ulkomaalaisten maakaupoista ja siitä, pitäisikö EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten henkilöiden omistuksiin kyetä puuttumaan. Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevia kohteita koskevaa ennakkoilmoitus- tai lupamenettelyä. Tärkeille alueille on esitetty myös valtion lunastus- tai etuosto-oikeutta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoo MT:lle, että tämä tulisi kuitenkin koskemaan koko maata. Hän perustelee uuden lainsäädännön tarvetta Itämeren kiristyneellä turvallisuustilanteella. Suomeen ei hänen mukaansa kuitenkaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
Tällaisia ovat venäläisten erikoiset omistukset Suomessa – tappiollista bisnestä, lomakyliä ja öljypohatan palatsi
(KUVA: Outi Salovaara, Juha Metso, IS)
Julkaistu: 25.11. 7:43 , Päivitetty: 25.11. 17:09
OMISTUKSET Venäläiset ovat hankkineet Suomesta näyttäviä kiinteistöjä ja aloittaneet suuria bisneksiä. Monet niistä ovat kuitenkin raskaasti tappiollisia. IS selvitti taustat.
VENÄLÄISEN LIIKEMIEHEN omistaman Airiston Helmen epäilty talousrikostapaus Paraisilla nosti venäläisten kiinteistönomistukset Suomessa uudelleen kuumaksi keskustelunaiheeksi.
Itänaapureiden omistamien kiinteistöjen kirjo on laaja. Suurin osa niistä on tavallisia omakotitaloja tai kesämökkejä, mutta joukossa on myös suurempia kohteita kuten matkailukiinteistöjä.
Ostajat ovat tavallisesti keskiluokkaisia työssä käyviä tai yrittäjäpariskuntia läheltä Suomea.
Kalliimpia kohteita ostaneet ovat hankkineet omaisuutensa esimerkiksi öljy- tai it-bisneksessä.
NYRKKISÄÄNTÖ on, että venäläisten matkailu- ja muut liiketoimet Kaakkois-Suomessa ovat keskimäärin hyvin raskaasti tappiollisia. Iso osa venäläisten kiinteistöomistuksista on sillä suunnalla.
Heidän omistamansa kakkosasunnot puolestaan ovat hyvin vähällä käytöllä. Jotkut ovat rapistuneet, joistakin pidetään hyvää huolta.
Viime aikoina yhä useampi venäläinen on halunnut myydä Suomen-kiinteistönsä.
Ilta-Sanomat selvitti joidenkin itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa sijaitsevien venäläiskiinteistön omistajan taustat ja liiketoiminnan luonteen.
(KUVA: IS)
1. Öljypohatan omistukset siirtyivät Kyprokselle?
Rosneft-öljyjätin rahoitusjohtaja ja pienosakas Pjotr Lazarev ryhtyi kiinteistökauppoihin Suomessa 2008. Tuolloin hän osti Saimaan rannalla sijaitsevan Kukkapään lomakeskuksen Sulkavan kunnalta 1,2 miljoonalla eurolla.
Kukkapään lomakylä Sulkavalla kuvattuna syyskuussa 2013. (KUVA: Arttu Kokkonen)
Samoihin aikoihin Lazarev osti läheisen Lomaliiton entisen lomakeskuksen noin miljoonalla eurolla. Sinne piti tulla kylpylä, mutta alue on jäänyt rapistumaan.
Lazarevit ovat ostaneet itselleen myös huviloita Saimaan rannalta, muun muassa Lappeenrannasta.
Kukkapään liiketoimista huolehti Lazarevin vaimo Galina Lazareva, jonka johdolla remontoitiin näyttävä päärakennus ravintoloineen ja rakennettiin 21 hirsimökkiä. Urakkariitoja vatvottiin oikeudessa viime vuoteen saakka.
Lomakeskus oli välillä auki ja välillä kiinni, kunnes se parisen vuotta sitten sulkeutui kokonaan.
Kukkapää-yhtiön vuodesta 2008 kertyneiden tappioiden määrä nousi viime vuonna 2,6 miljoonaan euroon. Vuosiliikevaihto oli enimmillään reilut 300 000 euroa.
Pjotr Lazarev ryhtyi kiinteistökauppoihin Suomessa 2008.
Viime vuonna sekä Kukkapään että Lomaliiton alueet siirtyivät Lazarevin omistuksesta kyproslaiselle Sarafanex Holdings -yhtiölle, jonka omistaja on itävaltalainen Sirius International -sijoitusyhtiö.
Kansainvälinen konsultti etsii parhaillaan Kukkapäälle matkailutoiminnan vetäjää, kertoo Kukkapää-yhtiön hallituksessa istuva Dmitri Prjanišnikov puhelimitse Grazista, Itävallasta. Hän on Sirius Internationalin rahastohallinnoinnista vastaava johtaja.
– Realistinen ajatus olisi avata Kukkapää ensi kesänä uudelleen, hän arvioi.
Onko öljypohatta Pjotr Lazarev vaimoineen piilottanut Kukkapää-omistuksensa Sarafanex- ja Sirius-yhtiöiden avulla? Prjanišnikovin mukaan ei, mutta hän kieltäytyy jyrkästi kertomasta kuka muu kyseiset yhtiöt omistaisi.
Lomaliiton alue puolestaan on myynnissä 1,2 miljoonalla eurolla.
2. Ohjelmistoyhtiöllä bisneksiä Venäjän valtion kanssa
Vuonna 2014 pietarilaisen Digital Design -ohjelmistoyhtiön omistaja Andrei Fjodorovhankki 1,05 miljoonalla eurolla 24 hehtaaria maata Saimaan rannalta Ruokolahdelta. Kaupat tehtiin Fjodorovin suomalaisen TST-Kiinteistöt-osakeyhtiön nimiin.
Fjodorov halusi rakentaa erämaan rauhaan 2,5 miljoonaa euroa maksavan 15 huvilan lomakylän. Naapurit hermostuivat ja keräsivät kymmeniä nimiä kylää vastustavaan adressiin.
Lupa heltisi lopulta kuudelle huvilalle, ja matkailutoiminta alkoi huviloiden valmistuttua kesällä 2017.
Onni Villagen kuusi huvilaa valmistuivat kesäksi 2017. (KUVA: Outi Salovaara)
TST-Kiinteistöjen liikevaihto toukokuussa 2018 päättyneellä tilikaudella oli vaatimattomat 40 000 euroa, ja tappiota kertyi 126 000 euroa. Taseessa on velkaa 2,9 miljoonaa euroa.
TST-Kiinteistöt ilmoitti etukäteen palkkaavansa lomakylään johtajan ja kaksi työntekijää, mutta tilinpäätöksen mukaan palkkoja ei ole maksettu lainkaan ja ulkopuolisia palvelujakin on ostettu vain 9 000 eurolla.
Elokuussa TST-Kiinteistöt etsi toimitusjohtajaa 13,5 euron tuntipalkalla. Häneltä edellytettiin muun muassa laajoja yhteistyöverkostoja sekä edunvalvonta- ja järjestökokemusta.
Toimitusjohtaja on kuitenkin edelleen Digital Designin pitkäaikainen johtaja, pietarilainen Vladimir Žuravljov. Hän ei osaa vastata kysymykseen siitä, miksi pietarilaisen ohjelmistoyhtiön johtaja perusti lomakylän Suomeen.
– Digital Design ei mitenkään liity Onni Villageen, korostaa Žuravljov.
Onni Villagessa on kuusi hyvin varusteltua huvilaa. (KUVA: Outi Salovaara)
Vakituisia työntekijöitä TST-Kiinteistöillä ei hänen mukaansa ole lainkaan. Lokakuisena iltapäivänä kylästä löytyy huvilaa siivoava venäläinen pariskunta, joka kuitenkin sanoo vain tarkistavansa paikkoja Žuravljovin pyynnöstä.
Pariskunnan mukaan Onni Villagessa oli kesällä runsaasti etenkin juutalaisia asiakkaita Venäjältä, Israelista ja Yhdysvalloista, mutta myös esimerkiksi espanjalaisia, sveitsiläisiä, saksalaisia ja suomalaisia.
Myös syyslomaviikolla kaikki huvilat olivat heidän mukaansa joinakin öinä täynnä.
Fjodorovin 1992 perustama Digital Design on 500 ihmistä työllistävä yhtiö, jonka asiakkaina on suuria valtiollisia toimijoita kuten Gazprom, Sberbank-pankki ja Venäjän avaruushallinto.
Digital Designin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös suuri venäläinen Kaspersky Lab -tietoturvayhtiö, jonka Yhdysvaltain puolustusministeriö laittoi mustalle listalle 2017.
KGB:n opinahjossa opiskelleen ja KGB:lle työskennelleen Jevgeni Kasperskyn perustamaa yhtiötä on pidetty lännessä Kremlin tiedusteluelimenä.
Jevgeny Kaspersky (KUVA: Maxim Shemetov / Reuters)
Žuravljovin mukaan Digital Designin ja Kasperskyn yhteistyö on täysin normaalia ohjelmistoyhteistyötä.
3. Kuuluisan arkkitehdin vaimo ravintolabisneksessä
1930-luvulla pappilaksi rakennetusta talosta Lappeenrannan satamassa Ainonkadulla on tulossa moskovalaissijoittajien skandinaavinen ravintola.
Pitkään toimistokäytössä ja tyhjillään olleen 500-neliöisen talon kaupungin paraatipaikalta ostivat 2015 noin 700 000 eurolla moskovalainen arkkitehti Galina Trofimova ja hänen poikansa Aleksei.
He eivät olleet ensimmäiset kiinteistöstä kiinnostuneet venäläiset: 1990-luvulla taloon suunniteltiin Venäjän konsulaattia, mutta suunnitelma meni myttyyn.
Moskovalaisen arkkitehdin ja tämän pojan omistama Nautilus-ravintola avautunee piakkoin paraatipaikalle Lappeenrannan satamassa. (KUVA: Outi Salovaara)
Trofimovit ilmoittivat remontoivansa kiinteistöön ravintolan. Pitkäksi venähtänyt mittava ulko- ja sisäremontti on vihdoin loppusuoralla, ja lokakuussa Trofimovien Suomeen perustama yhtiö etsi ravintolatyöntekijöitä.
Moskovalainen arkkitehti aikoo poikansa kanssa avata Nautilus-nimisen skandinaavisen ravintolan Lappeenrannan satamaan 1930-luvulla rakennettuun taloon. (KUVA: Outi Salovaara)
Trofimovien asiamies Suomessa, lappeenrantalainen Svetlana Kela, ei kommentoi ravintolan avautumista.
– En vastaa nyt kysymyksiin, minä olen palaverissa, hän vastaa Ilta-Sanomille ja sulkee puhelimen.
Jo vuonna 2010 Galina Trofimova osti sittemmin 2014 kuolleen miehensä Andrei Trofimovin kanssa kokonaisen 11 hehtaarin niemen Ruokolahdelta Saimaan rannalta, Digital Designin Fjodorovin tilusten vierestä.
Korkealle kalliolle nousi näyttävä ja kolmikerroksinen huvila rantasaunoineen ja hyvin hoidettuine pihoineen.
Venäläiseen tapaan tontin rajalta huvilalle johtava tie on suljettu portilla ja varustettu videovalvonnasta kertovin kyltein.
Kaikkiaan Trofimovien investoinnit Suomessa nousevat miljooniin euroihin.
Edesmennyt Andrei Trofimov oli tunnettu arkkitehti, joka venäläisen Archi-rakentamissivuston mukaan teki nuoruudessaan töitä muun muassa Kremlin, KGB:n ja Venäjän puolustusministeriön rakennuskohteissa.
1994 Trofimov perusti Tromos-arkkitehtitoimiston. Se suunnitteli useita tunnettuja moskovalaisia rakennuksia kuten stalinististista tyyliä mukailevan 57-kerroksisen ja 264-metrisen Triumf-Palas-asuintalon Moskovaan 2000-luvun alussa.
Rakennus oli valmistuessaan Euroopan korkein asuintalo, jossa on kerrottu asuneen muun muassa Euroviisu-voittaja Dima Bilanin.
4. Tatarstanin öljypohatalle talo myös Lappeenrannasta
Lappeenrannan teknillisen yliopiston lähellä Saimaan rannassa on rivistö noin kymmenen vuotta sitten rakennettuja näyttäviä omarantaisia omakotitaloja.
Yksi niistä, italialaisen palatsin tunnelmaa henkivä noin 300-neliöinen talo, päätyi 2015 moskovalaisomistukseen 820 000 eurolla.
Tatarstanilaisen öljy-yhtiön entinen johtaja osti tilavan omakotitalon Saimaan rannalta Lappeenrannasta.(KUVA: Outi Salovaara)
Lappeenrantalainen yrittäjäpariskunta myi suomalaiseen makuun prameasti sisustetun talonsa kahden moskovalaisnaisen nimiin. Toinen heistä on Tatneft-öljy-yhtiön entisen johtajan ja pienosakkaan Vladimir Lavushtshenkon, 69, puoliso.
Tatneft on Venäjän viidenneksi suurin öljy-yhtiö, jonka pääkonttori on Tatarstanin tasavallassa.
Vuodesta 1972 Tatneftissä työskennellyt Lavushtshenko jäi pois Tatneftistä vuonna 2016 ja asuu nyt tiettävästi vakituisesti Moskovassa.
Uudet omistajat käyvät Lappeenrannassa vain harvoin. Talon ikkunoissa verhot ovat tiiviisti kiinni, ja aiemmin hyvin hoidettu piha on alkanut villiintyä.
Talo Saimaan rannalla ei ole Lavushtshenkon ainoa ylellinen residenssi. Venäläinen Realnoje Vremja -lehti kertoi vuonna 2016 kuvien kera, kuinka Tatarstanin pääkaupungin Kazanin keskustaan oli noussut monen metrin korkuisin muurein aidattu kymmenien talojen eliittikylä.
Tatneftin rakennuttamassa kylässä on Tatarstanin ölypohattojen ja heidän sukulaistensa taloja. Yksi niistä on Lavushtshenkon noin 360-neliöinen talo.
5. Ex-emäntäkoulu odottaa uutta strategiaa
Entinen emäntäkoulu Lappeenrannan Joutsenossa seisoo huomaamattomana metsien ja peltojen keskellä.
Kyprokselle kirjansa siirtänyt pietarilainen Embria-yhtiö remontoi entisen emäntäkoulun asuntolan kurssi- ja koulutuskeskukseksi. (KUVA: Outi Salovaara)
Päätieltä alueelle johtavan pienen tien risteyksessä vaivoin erottuva Embria-kyltti kertoo, että 13,5 hehtaarin tilukset kuuluvat pietarilaisliikemiesten yhtiölle.
2007 Pietarissa perustettu Embria on erikoistunut muun muassa pelialan ja sosiaalisen median alan start-up-yritysten kehittämiseen. Nykyisin yhtiö on rekisteröity Kyprokselle.
Emäntäkoulun vanhoista rakennuksista muun muassa puutarhurin entinen asunto rapistuu edelleen Lappeenrannan Joutsenossa. (KUVA: Outi Salovaara)
Paikallisen mahtitilan maille 1921 perustetun emäntäkoulun toiminta loppui 2003 ja vanha kartanomainen päärakennus, kutomo, navetta, puutarhurin talo ja muut rakennukset jäivät tyhjilleen.
Embria osti tilan 2015 ja ryhtyi remontoimaan entistä asuntolaa it-alan koulutus- ja lomakeskukseksi. Venäläisten asiakkaiden iloksi otettiin hevonen, lampaita ja kanoja.
Johtajaksi Suomesta palkattu Vladimir Tigonen ja kymmenkunta muuta työntekijää saivat kuitenkin potkut 2017, ja heidän tilalleen palkattiin uudet työntekijät. Tigosen mukaan syyksi kerrottiin strategian muutos.
Entisen emäntäkoulun asuntolaan remontoidussa kurssikeskuksessa näkyvät omistajayhtiö Embrian logot. (KUVA: Outi Salovaara)
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on saanut käsiteltäväkseen kolmen ex-työntekijän korvausvaatimukset perusteettomina pitämistään irtisanomisista ja maksamattomista palkoista. Yhden irtisanotun mukaan hän ei ollut saanut lainkaan palkkaa runsaan kuukauden työsuhteen ajalta.
Embrian Suomen-yhtiön hallituksen jäsenenä ja asianajajana on Lappeenrannan kaupungin korkea ex-virkamies. Hänen Embrian nimissä oikeudelle laatimansa vastauksen mukaan palkattomuus perustui siihen, että mies oli tehnyt Embrialle vain talkoo- ja avustustyötä.
Käräjäoikeus ei ole antanut asiassa lopullista tuomiota, mutta välituomion mukaan kyseessä oli todellinen työsuhde, ei ilmainen talkoo- tai avustustyö.
Emäntäkoululle on palkattu uusia venäläissyntyisiä työntekijöitä, mutta varsinaista liiketoimintaa ei näy. Jo remontoitua asuntolaa lukuun ottamatta rakennukset ränsistyvät edelleen.
Embrian Suomen-bisneksestä vastaava johtaja Julija Jumatova Pietarista ei vastannut Ilta-Sanomien kysymyksiin emäntäkoulun tulevaisuudesta.
6. Leijuntatunnelin skandaalinkäryinen omistaja
Samppanjabaari, sisäsurffausrataa ja 29 metriä korkea leijuntatunneli.
Helsingistä Vaalimaalle johtavan valtatien varteen Pyhtäälle avautui viisi vuotta sitten pietarilaisen liikemiehen Aleksandr Terentjevin 15 miljoonaa euroa maksanut Sirius Sport Resort -matkailukeskus.
Sirius Sport Resort -keskuksessa voi harrastaa muun muassa sisäsurffausta. (KUVA: Juha Metso)
Investoinnin Terentjev teki alun perin irlantilaisen Gulf Interstate -yhtiönsä kautta. Sittemmin toiseksi Sirius Sportin osakkaaksi ilmestyi kyproslainen Codeco Constructions -yhtiö.
Bisneksen piti olla hyvä, sillä Suomessa ei ollut vastaavaa tuuli- ja leijuntatunnelia. Pyhtäälle odotettiin satunnaisten kävijöiden ohella myös laskuvarjoharrastajia harjoittelemaan vapaata pudotusta.
Pyhtäälle rakennettiin ainutlaatuinen tuuli- ja leijuntatunneli.(KUVA: Juha Metso)
Toisin kävi. 18 ihmistä työllistävän yhtiön liikevaihto on ollut hieman yli miljoonan euron, mutta myös tappiot ovat olleet vuodesta toiseen miljoonan euron tienoilla.
Yhtiön kumulatiiviset tappiot ovat kuusi miljoonaa euroa, ja velkaa yhtiöllä on 16 miljoonaa euroa.
Terentjev on päässyt Venäjällä tänä vuonna otsikoihin, sillä hänet pidätettiin Moskovassa epäiltynä huolintayhtiöönsä liittyvästä mittavasta veronkiertoepäilystä. Hän selvisi kuitenkin tuomiotta.
Lisäksi otsikoissa ovat olleet Terentjevin ja tämän yhtiökumppanin Andrei Sharapovinriidat hotellibisneksessä. Parivaljakko on omistanut muun muassa Ambassador-hotellin Pietarissa, ja heidän yrityksensä jakaa liiketoiminta johtivat riitoihin ja oikeudenkäynteihin.
Šharapov oli aiemmin myös Sirius Sportin hallituksessa.
Sirius Sportin toimitusjohtajaksi viime kesänä nimitetty haminalainen Maxim Shaminsanoo, että liiketoiminta jatkuu normaalisti ja että sitä kehitetään edelleen. Shaminin mukaan omistajan edustajaa ei ole Pyhtäällä näkynyt, vaan asiat hoituvat sähköpostilla.
7. Suuren rakennusyhtiön Suomen-bisnes ei vedä
Ruokolahden Syyspohjassa Saimaan niemellä lymyilee suuren pietarilaisen Setl Group -rakennusyhtiön omistama Saimaa Lakeside -lomakylä. Kesäksi 2009 valmistui seitsemän 135–175-neliöistä vuokrahuvilaa, joista yksi paloi muutama vuosi sitten.
Vuonna 2008 Setl Groupille valmistui kymmenen huvilan mökkikylä myös Tahkolle Nilsiään.
19 hehtaarin alueelle levittäytyvään Saimaa Lakesideen johtavan tien varressa on venäjänkielinen kyltti, joka varoittaa videovalvonnasta ja muistuttaa, että kyseessä on yksityisalue.
Kieltokyltti Saimaa Lakeside -lomakylän sisääntulon luona kertoo kyseessä olevan yksityisalueen ja pääsyn olevan sallittu vain kutsusta. (KUVA: Outi Salovaara)
Kauas toisistaan rakennetut mökit ovat täysin hiljaisia. Kaasugrillit ja ulkohuonekalut ovat jääneet kuisteille sään pieksettäväksi ja soutuveneet airoineen laituriin kellumaan.
Roskienkeräyspisteellä roskia on levinnyt roskasäiliöistä myös maahan.
Suuren pietarilaisen rakennusliikkeen omistamassa lomakylässä Ruokolahdella on syksyllä hiljaista.(KUVA: Outi Salovaara)
Setl Group on yksi Pietarin suurimmista rakennusyhtiöistä, joka kertoo parhaillaan rakenteilla olevien kohteidensa yhteismäärän olevan 1,6 miljoonaa neliömetriä.
Maksim Shubarev
Suomen-bisneksiä varten yhtiö perusti 2006 Setl-North Europe -tytäryhtiön, jonka hallituksessa ovat koko ajan istuneet pietarilaisen emoyhtiön pääjohtaja Maksim Shubarev ja toimitusjohtaja Jan Izak. He ovat myös Setl Groupin pääomistajia.
Kaupparekisterin mukaan Setl-Nort Europea oli vuonna 2006 perustamassa myös venäläisdiplomaatti, joka oli työskennellyt aiemmin Venäjän suurlähetystössä Helsingissä lehdistöattaseana.
Saimaa Lakeside -lomakylän soutuveneet ovat jääneet laituriin kellumaan. (KUVA: Outi Salovaara)
Setl-Northin lappeenrantalaisen toimitusjohtajan Igor Balbutskyn mukaan Saimaa Lakesiden toiminta pyörii vilkkaasti kesäisin ja syksyisin, kun taas Tahkolla on asiakkaita enemmän talvisin.
Lukujen valossa bisnes on kuitenkin vaisua. Setl-Northin liikevaihto 16 lomahuvilan vuokraamisesta oli tilinpäätöksen mukaan viime vuonna 300 000 euroa, ja tappiota kertyi lähes 180 000 euroa.
Vuosien varrella kertynyt kumulatiivinen tappio on 1,3 miljoonaa euroa, ja omistajat ovat pumpanneet yhtiön taseeseen yli yhdeksän miljoonaa euroa.
8. Satama-alan vaikuttaja myy jugendlinnaansa
Nyt olisi myynnissä aito jugendlinna tiluksineen Saimaan rannalla 6,5 miljoonalla eurolla!
Kauppaan kuuluu 1912 rakennetun linnan ohella muun muassa rantatöyräällä seisova ortodoksinen tsasouna kullattuine kupoleineen.
Rantalinnan päärakennus tiluksineen on myynnissä 6,5 miljoonalla eurolla. (KUVA: Outi Salovaara)
Pietarilainen liikemies Ramis Deberdejev pani viime kesänä myyntiin Ruokolahdelta 2008 ostamansa linnan, jonka aiempien omistajien joukossa oli muun muassa venäläinen prinssi Aleksandr Oldenburg prinsessapuolisoineen vuosina 1915–1929.
Deberdejev tiettävästi maksoi linnasta yli kolme miljoonaa euroa, ja lisäksi hän maksoi perusteellisen, Museoviraston ohjeiden mukaan tehdyn remontin.
Rantalinnan luokse nousi vuoden 2010 tienoilla 13 noin 200-neliöistä huvilaa, jotka myytiin venäläisille ostajille. (KUVA: Outi Salovaara)
Deberdejev myös rakennutti linnan lähelle tsasounan sekä 13 noin 200-neliöistä viinikellarein varusteltua huvilaa, jotka myytiin venäläisille ostajille noin 700 000 euron kappalehintaan. Hän itse omistaa huviloista kaksi, joista toinen on parhaillaan myynnissä 750 000 eurolla.
Linnaa ja huvilaa välittää kansainvälisesti toimiva Sothebys-yhtiö, joka arvioi suomalaisen miljoonakohteen myynnin kestävän pitkään. Ostajaa etsitään ympäri maailmaa ja myös Moskovan Sothebysin kautta.
Rantalinna on ollut vaihtelevasti auki, ja hotelli- ja ravintolaliiketoiminta on ollut raskaasti tappiollista. Tilinpäätöksen mukaan liikevaihtoa ei vuosina 2016–2017 ollut lainkaan, ja tappiota on vuosien varrella kertynyt yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Rantalinnan pysäköintipaikalla vesijetit odottavat pääsyä talviteloille. (KUVA: Outi Salovaara)
Linnan viereen suunniteltu kahdeksan miljoonan euron kylpylähanke ei ole toteutunut, mutta Deberdejevillä on sitä varten valmiit suunnitelmat uutta omistajaa varten.
– Itse keskityn satamaliiketoimiin, eikä minulla ole aikaa kylpylän rakentamiseen, sanoo Pietarin Ust-Lugan satamassa puuterminaalin pitkään omistanut Deberdejev.
Ramis Deberdejev hotelli Rantalinnan prinssinhuoneessa. (KUVA: Johannes Wiehn)
Puuterminaaliyhtiön toinen osakas sai äskettäin tuomion syyttäjän lahjomisesta, mutta Deberdejev jatkaa täydellä vauhdilla.
Yksi hänen yhtiöistään sai vastikään haltuunsa suuren rahtiterminaalin Ust-Lugasta, ja Deberdejev kertoo jatkavansa terminaalihankkeita myös Primorskin eli Koiviston satamassa ja Baltiassa.
9. Velkaisella ex-pankkimiehellä ongelmia idässä ja lännessä
Vuonna 2009 pietarilainen liikemies Eldar Dygov ilmoitti sijoittavansa 25 miljoonaa euroa 40 huvilan rakentamiseen Rönkönvaaran kylään Savonlinnassa, entisessä Savonrannan kunnassa.
Toistaiseksi vain neljä huvilaa on noussut Saimaan Oriveden rantaan, missä Dygovin Saarilandia-yhtiö omistaa 25 hehtaarin alueen.
Hanketta jarruttivat kaavavalitukset, ja lopullisesti rantayleiskaava hyväksyttiin vasta lokakuussa 2018.
Dygovin jatkorakentamisaikeista ei ole Savonlinnassa tietoa, eikä olemassa olevien neljän huvilan vuokraaminen ole kultakaivos. Saarilandia-yhtiön liikevaihto oli 2017 noin 67 000 euroa ja tulos tappiolla 16 000 euroa.
Lisärakentamista hidastanevat Dygovin talousongelmat. Hän oli talousjohtajana pietarilaisessa Konstans-pankissa, joka menetti pankkioikeutensa ja meni konkurssiin 2016. Dygovin äiti omisti pankista 20 prosenttia.
Venäjän keskuspankki puuttui pankin toimiin, kun sen kassaholvista oli mystisesti kadonnut noin kolme miljardia ruplaa eli 40 miljoonaa euroa asiakkaiden käteisvaroja.
Telegraf-uutissivusto kertoi elokuussa, että Dygov on muuttanut Karjalan tasavaltaan ja keskittyy kahteen louhintayhtiöönsä Lahdenpohjaan. Sielläkään ei mene hyvin.
Karjalan tasavallan välimiesoikeudessa on käsitelty suuri joukko muun muassa Karjalan luonnonvaraministeriön ja Venäjän rautateiden kanteita Dygovin yhtiöitä vastaan. Yhtiöt ovat muun muassa jättäneet louhosalueiden vuokrat maksamatta.
Dygovilla on Telegrafin mukaan myös mittavat henkilökohtaiset velat niskassaan, ja häntä uhkaa henkilökohtainen konkurssi.
Ilta-Sanomat yritti tavoittaa Dygovia tämän Lahdenpohjan-yhtiöistä, mutta toisen yhtiön puhelinnumero ei vastannut lainkaan. Toisessa puhelimeen vastasi mies, joka antoi tiukan ”ei”-vastauksen pyyntöön saada Dygov puhelimeen ja katkaisi puhelun välittömästi.
10. Ympäristoasiantuntija sijoitti historialliseen kohteeseen
Historiaa tulviva Putikon Hovi -matkailuyhtiö Punkaharjulla Savonlinnassa on perustettu 1800-luvun lopun höyrysahayhteisön maille, Putikonjoen rannalle.
Suomalainen yrittäjä remontoi 1980–1990-luvuilla höyrysahan entisen talouskeskuksen osin 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset matkailuyritykseksi.
VUONNA 2007 lähes 130 hehtaarin tilukset siirtyivät nyt 72-vuotiaalle pietarilaiselle Semjon Gordyshevskille.
Gordyshevski on taajaan venäläisissä lehdissä haastateltu ympäristöasiantuntija, johtaa Pietarin ekologinen liitto -järjestöä. Se muun muassa järjestää ympäristönsuojeluun liittyviä näyttelyitä, seminaareja ja televisio-ohjelmia.
Hän kuuluu myös Pietarin kaupungin lakiasäätävän kokouksen yhteydessä toimivaan ympäristöasioiden asiantuntijaneuvostoon.
GORDYSHEVSKIN omistuksessa Putikon Hovin pienimuotoinen matkailu- ja taidenäyttelyliiketoiminta on jatkunut, ja hän hankki paikalle myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-ympäristömerkinnän.
Bisnes ei ole ollut kannattavaa. Maaliskuussa 2017 päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli 40 000 euroa ja tulos 52 000 euroa tappiolla.
Viimeiset kolme vuotta Putikon Hovi on ollut kiinni talvet marraskuun alusta toukokuun alkuun. Hovissa on yksi venäläissyntyinen työntekijä, jonka mukaan Gordyshevski vierailee Putikossa kuukausittain.
Korjaus kello 17.08: Joutsenon entisen emäntäkoulun tilukset ovat 13,5 hehtaarin laajuiset.
Outi Salovaara
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005909701.html
(KUVA: Outi Salovaara, Juha Metso, IS)
Julkaistu: 25.11. 7:43 , Päivitetty: 25.11. 17:09
OMISTUKSET Venäläiset ovat hankkineet Suomesta näyttäviä kiinteistöjä ja aloittaneet suuria bisneksiä. Monet niistä ovat kuitenkin raskaasti tappiollisia. IS selvitti taustat.
VENÄLÄISEN LIIKEMIEHEN omistaman Airiston Helmen epäilty talousrikostapaus Paraisilla nosti venäläisten kiinteistönomistukset Suomessa uudelleen kuumaksi keskustelunaiheeksi.
Itänaapureiden omistamien kiinteistöjen kirjo on laaja. Suurin osa niistä on tavallisia omakotitaloja tai kesämökkejä, mutta joukossa on myös suurempia kohteita kuten matkailukiinteistöjä.
Ostajat ovat tavallisesti keskiluokkaisia työssä käyviä tai yrittäjäpariskuntia läheltä Suomea.
Kalliimpia kohteita ostaneet ovat hankkineet omaisuutensa esimerkiksi öljy- tai it-bisneksessä.
NYRKKISÄÄNTÖ on, että venäläisten matkailu- ja muut liiketoimet Kaakkois-Suomessa ovat keskimäärin hyvin raskaasti tappiollisia. Iso osa venäläisten kiinteistöomistuksista on sillä suunnalla.
Heidän omistamansa kakkosasunnot puolestaan ovat hyvin vähällä käytöllä. Jotkut ovat rapistuneet, joistakin pidetään hyvää huolta.
Viime aikoina yhä useampi venäläinen on halunnut myydä Suomen-kiinteistönsä.
Ilta-Sanomat selvitti joidenkin itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa sijaitsevien venäläiskiinteistön omistajan taustat ja liiketoiminnan luonteen.
(KUVA: IS)
1. Öljypohatan omistukset siirtyivät Kyprokselle?
Rosneft-öljyjätin rahoitusjohtaja ja pienosakas Pjotr Lazarev ryhtyi kiinteistökauppoihin Suomessa 2008. Tuolloin hän osti Saimaan rannalla sijaitsevan Kukkapään lomakeskuksen Sulkavan kunnalta 1,2 miljoonalla eurolla.
Kukkapään lomakylä Sulkavalla kuvattuna syyskuussa 2013. (KUVA: Arttu Kokkonen)
Samoihin aikoihin Lazarev osti läheisen Lomaliiton entisen lomakeskuksen noin miljoonalla eurolla. Sinne piti tulla kylpylä, mutta alue on jäänyt rapistumaan.
Lazarevit ovat ostaneet itselleen myös huviloita Saimaan rannalta, muun muassa Lappeenrannasta.
Kukkapään liiketoimista huolehti Lazarevin vaimo Galina Lazareva, jonka johdolla remontoitiin näyttävä päärakennus ravintoloineen ja rakennettiin 21 hirsimökkiä. Urakkariitoja vatvottiin oikeudessa viime vuoteen saakka.
Lomakeskus oli välillä auki ja välillä kiinni, kunnes se parisen vuotta sitten sulkeutui kokonaan.
Kukkapää-yhtiön vuodesta 2008 kertyneiden tappioiden määrä nousi viime vuonna 2,6 miljoonaan euroon. Vuosiliikevaihto oli enimmillään reilut 300 000 euroa.
Pjotr Lazarev ryhtyi kiinteistökauppoihin Suomessa 2008.
Viime vuonna sekä Kukkapään että Lomaliiton alueet siirtyivät Lazarevin omistuksesta kyproslaiselle Sarafanex Holdings -yhtiölle, jonka omistaja on itävaltalainen Sirius International -sijoitusyhtiö.
Kansainvälinen konsultti etsii parhaillaan Kukkapäälle matkailutoiminnan vetäjää, kertoo Kukkapää-yhtiön hallituksessa istuva Dmitri Prjanišnikov puhelimitse Grazista, Itävallasta. Hän on Sirius Internationalin rahastohallinnoinnista vastaava johtaja.
– Realistinen ajatus olisi avata Kukkapää ensi kesänä uudelleen, hän arvioi.
Onko öljypohatta Pjotr Lazarev vaimoineen piilottanut Kukkapää-omistuksensa Sarafanex- ja Sirius-yhtiöiden avulla? Prjanišnikovin mukaan ei, mutta hän kieltäytyy jyrkästi kertomasta kuka muu kyseiset yhtiöt omistaisi.
Lomaliiton alue puolestaan on myynnissä 1,2 miljoonalla eurolla.
2. Ohjelmistoyhtiöllä bisneksiä Venäjän valtion kanssa
Vuonna 2014 pietarilaisen Digital Design -ohjelmistoyhtiön omistaja Andrei Fjodorovhankki 1,05 miljoonalla eurolla 24 hehtaaria maata Saimaan rannalta Ruokolahdelta. Kaupat tehtiin Fjodorovin suomalaisen TST-Kiinteistöt-osakeyhtiön nimiin.
Fjodorov halusi rakentaa erämaan rauhaan 2,5 miljoonaa euroa maksavan 15 huvilan lomakylän. Naapurit hermostuivat ja keräsivät kymmeniä nimiä kylää vastustavaan adressiin.
Lupa heltisi lopulta kuudelle huvilalle, ja matkailutoiminta alkoi huviloiden valmistuttua kesällä 2017.
Onni Villagen kuusi huvilaa valmistuivat kesäksi 2017. (KUVA: Outi Salovaara)
TST-Kiinteistöjen liikevaihto toukokuussa 2018 päättyneellä tilikaudella oli vaatimattomat 40 000 euroa, ja tappiota kertyi 126 000 euroa. Taseessa on velkaa 2,9 miljoonaa euroa.
TST-Kiinteistöt ilmoitti etukäteen palkkaavansa lomakylään johtajan ja kaksi työntekijää, mutta tilinpäätöksen mukaan palkkoja ei ole maksettu lainkaan ja ulkopuolisia palvelujakin on ostettu vain 9 000 eurolla.
Elokuussa TST-Kiinteistöt etsi toimitusjohtajaa 13,5 euron tuntipalkalla. Häneltä edellytettiin muun muassa laajoja yhteistyöverkostoja sekä edunvalvonta- ja järjestökokemusta.
Toimitusjohtaja on kuitenkin edelleen Digital Designin pitkäaikainen johtaja, pietarilainen Vladimir Žuravljov. Hän ei osaa vastata kysymykseen siitä, miksi pietarilaisen ohjelmistoyhtiön johtaja perusti lomakylän Suomeen.
– Digital Design ei mitenkään liity Onni Villageen, korostaa Žuravljov.
Onni Villagessa on kuusi hyvin varusteltua huvilaa. (KUVA: Outi Salovaara)
Vakituisia työntekijöitä TST-Kiinteistöillä ei hänen mukaansa ole lainkaan. Lokakuisena iltapäivänä kylästä löytyy huvilaa siivoava venäläinen pariskunta, joka kuitenkin sanoo vain tarkistavansa paikkoja Žuravljovin pyynnöstä.
Pariskunnan mukaan Onni Villagessa oli kesällä runsaasti etenkin juutalaisia asiakkaita Venäjältä, Israelista ja Yhdysvalloista, mutta myös esimerkiksi espanjalaisia, sveitsiläisiä, saksalaisia ja suomalaisia.
Myös syyslomaviikolla kaikki huvilat olivat heidän mukaansa joinakin öinä täynnä.
Fjodorovin 1992 perustama Digital Design on 500 ihmistä työllistävä yhtiö, jonka asiakkaina on suuria valtiollisia toimijoita kuten Gazprom, Sberbank-pankki ja Venäjän avaruushallinto.
Digital Designin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös suuri venäläinen Kaspersky Lab -tietoturvayhtiö, jonka Yhdysvaltain puolustusministeriö laittoi mustalle listalle 2017.
KGB:n opinahjossa opiskelleen ja KGB:lle työskennelleen Jevgeni Kasperskyn perustamaa yhtiötä on pidetty lännessä Kremlin tiedusteluelimenä.
Jevgeny Kaspersky (KUVA: Maxim Shemetov / Reuters)
Žuravljovin mukaan Digital Designin ja Kasperskyn yhteistyö on täysin normaalia ohjelmistoyhteistyötä.
3. Kuuluisan arkkitehdin vaimo ravintolabisneksessä
1930-luvulla pappilaksi rakennetusta talosta Lappeenrannan satamassa Ainonkadulla on tulossa moskovalaissijoittajien skandinaavinen ravintola.
Pitkään toimistokäytössä ja tyhjillään olleen 500-neliöisen talon kaupungin paraatipaikalta ostivat 2015 noin 700 000 eurolla moskovalainen arkkitehti Galina Trofimova ja hänen poikansa Aleksei.
He eivät olleet ensimmäiset kiinteistöstä kiinnostuneet venäläiset: 1990-luvulla taloon suunniteltiin Venäjän konsulaattia, mutta suunnitelma meni myttyyn.
Moskovalaisen arkkitehdin ja tämän pojan omistama Nautilus-ravintola avautunee piakkoin paraatipaikalle Lappeenrannan satamassa. (KUVA: Outi Salovaara)
Trofimovit ilmoittivat remontoivansa kiinteistöön ravintolan. Pitkäksi venähtänyt mittava ulko- ja sisäremontti on vihdoin loppusuoralla, ja lokakuussa Trofimovien Suomeen perustama yhtiö etsi ravintolatyöntekijöitä.
Moskovalainen arkkitehti aikoo poikansa kanssa avata Nautilus-nimisen skandinaavisen ravintolan Lappeenrannan satamaan 1930-luvulla rakennettuun taloon. (KUVA: Outi Salovaara)
Trofimovien asiamies Suomessa, lappeenrantalainen Svetlana Kela, ei kommentoi ravintolan avautumista.
– En vastaa nyt kysymyksiin, minä olen palaverissa, hän vastaa Ilta-Sanomille ja sulkee puhelimen.
Jo vuonna 2010 Galina Trofimova osti sittemmin 2014 kuolleen miehensä Andrei Trofimovin kanssa kokonaisen 11 hehtaarin niemen Ruokolahdelta Saimaan rannalta, Digital Designin Fjodorovin tilusten vierestä.
Korkealle kalliolle nousi näyttävä ja kolmikerroksinen huvila rantasaunoineen ja hyvin hoidettuine pihoineen.
Venäläiseen tapaan tontin rajalta huvilalle johtava tie on suljettu portilla ja varustettu videovalvonnasta kertovin kyltein.
Kaikkiaan Trofimovien investoinnit Suomessa nousevat miljooniin euroihin.
Edesmennyt Andrei Trofimov oli tunnettu arkkitehti, joka venäläisen Archi-rakentamissivuston mukaan teki nuoruudessaan töitä muun muassa Kremlin, KGB:n ja Venäjän puolustusministeriön rakennuskohteissa.
1994 Trofimov perusti Tromos-arkkitehtitoimiston. Se suunnitteli useita tunnettuja moskovalaisia rakennuksia kuten stalinististista tyyliä mukailevan 57-kerroksisen ja 264-metrisen Triumf-Palas-asuintalon Moskovaan 2000-luvun alussa.
Rakennus oli valmistuessaan Euroopan korkein asuintalo, jossa on kerrottu asuneen muun muassa Euroviisu-voittaja Dima Bilanin.
4. Tatarstanin öljypohatalle talo myös Lappeenrannasta
Lappeenrannan teknillisen yliopiston lähellä Saimaan rannassa on rivistö noin kymmenen vuotta sitten rakennettuja näyttäviä omarantaisia omakotitaloja.
Yksi niistä, italialaisen palatsin tunnelmaa henkivä noin 300-neliöinen talo, päätyi 2015 moskovalaisomistukseen 820 000 eurolla.
Tatarstanilaisen öljy-yhtiön entinen johtaja osti tilavan omakotitalon Saimaan rannalta Lappeenrannasta.(KUVA: Outi Salovaara)
Lappeenrantalainen yrittäjäpariskunta myi suomalaiseen makuun prameasti sisustetun talonsa kahden moskovalaisnaisen nimiin. Toinen heistä on Tatneft-öljy-yhtiön entisen johtajan ja pienosakkaan Vladimir Lavushtshenkon, 69, puoliso.
Tatneft on Venäjän viidenneksi suurin öljy-yhtiö, jonka pääkonttori on Tatarstanin tasavallassa.
Vuodesta 1972 Tatneftissä työskennellyt Lavushtshenko jäi pois Tatneftistä vuonna 2016 ja asuu nyt tiettävästi vakituisesti Moskovassa.
Uudet omistajat käyvät Lappeenrannassa vain harvoin. Talon ikkunoissa verhot ovat tiiviisti kiinni, ja aiemmin hyvin hoidettu piha on alkanut villiintyä.
Talo Saimaan rannalla ei ole Lavushtshenkon ainoa ylellinen residenssi. Venäläinen Realnoje Vremja -lehti kertoi vuonna 2016 kuvien kera, kuinka Tatarstanin pääkaupungin Kazanin keskustaan oli noussut monen metrin korkuisin muurein aidattu kymmenien talojen eliittikylä.
Tatneftin rakennuttamassa kylässä on Tatarstanin ölypohattojen ja heidän sukulaistensa taloja. Yksi niistä on Lavushtshenkon noin 360-neliöinen talo.
5. Ex-emäntäkoulu odottaa uutta strategiaa
Entinen emäntäkoulu Lappeenrannan Joutsenossa seisoo huomaamattomana metsien ja peltojen keskellä.
Kyprokselle kirjansa siirtänyt pietarilainen Embria-yhtiö remontoi entisen emäntäkoulun asuntolan kurssi- ja koulutuskeskukseksi. (KUVA: Outi Salovaara)
Päätieltä alueelle johtavan pienen tien risteyksessä vaivoin erottuva Embria-kyltti kertoo, että 13,5 hehtaarin tilukset kuuluvat pietarilaisliikemiesten yhtiölle.
2007 Pietarissa perustettu Embria on erikoistunut muun muassa pelialan ja sosiaalisen median alan start-up-yritysten kehittämiseen. Nykyisin yhtiö on rekisteröity Kyprokselle.
Emäntäkoulun vanhoista rakennuksista muun muassa puutarhurin entinen asunto rapistuu edelleen Lappeenrannan Joutsenossa. (KUVA: Outi Salovaara)
Paikallisen mahtitilan maille 1921 perustetun emäntäkoulun toiminta loppui 2003 ja vanha kartanomainen päärakennus, kutomo, navetta, puutarhurin talo ja muut rakennukset jäivät tyhjilleen.
Embria osti tilan 2015 ja ryhtyi remontoimaan entistä asuntolaa it-alan koulutus- ja lomakeskukseksi. Venäläisten asiakkaiden iloksi otettiin hevonen, lampaita ja kanoja.
Johtajaksi Suomesta palkattu Vladimir Tigonen ja kymmenkunta muuta työntekijää saivat kuitenkin potkut 2017, ja heidän tilalleen palkattiin uudet työntekijät. Tigosen mukaan syyksi kerrottiin strategian muutos.
Entisen emäntäkoulun asuntolaan remontoidussa kurssikeskuksessa näkyvät omistajayhtiö Embrian logot. (KUVA: Outi Salovaara)
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on saanut käsiteltäväkseen kolmen ex-työntekijän korvausvaatimukset perusteettomina pitämistään irtisanomisista ja maksamattomista palkoista. Yhden irtisanotun mukaan hän ei ollut saanut lainkaan palkkaa runsaan kuukauden työsuhteen ajalta.
Embrian Suomen-yhtiön hallituksen jäsenenä ja asianajajana on Lappeenrannan kaupungin korkea ex-virkamies. Hänen Embrian nimissä oikeudelle laatimansa vastauksen mukaan palkattomuus perustui siihen, että mies oli tehnyt Embrialle vain talkoo- ja avustustyötä.
Käräjäoikeus ei ole antanut asiassa lopullista tuomiota, mutta välituomion mukaan kyseessä oli todellinen työsuhde, ei ilmainen talkoo- tai avustustyö.
Emäntäkoululle on palkattu uusia venäläissyntyisiä työntekijöitä, mutta varsinaista liiketoimintaa ei näy. Jo remontoitua asuntolaa lukuun ottamatta rakennukset ränsistyvät edelleen.
Embrian Suomen-bisneksestä vastaava johtaja Julija Jumatova Pietarista ei vastannut Ilta-Sanomien kysymyksiin emäntäkoulun tulevaisuudesta.
6. Leijuntatunnelin skandaalinkäryinen omistaja
Samppanjabaari, sisäsurffausrataa ja 29 metriä korkea leijuntatunneli.
Helsingistä Vaalimaalle johtavan valtatien varteen Pyhtäälle avautui viisi vuotta sitten pietarilaisen liikemiehen Aleksandr Terentjevin 15 miljoonaa euroa maksanut Sirius Sport Resort -matkailukeskus.
Sirius Sport Resort -keskuksessa voi harrastaa muun muassa sisäsurffausta. (KUVA: Juha Metso)
Investoinnin Terentjev teki alun perin irlantilaisen Gulf Interstate -yhtiönsä kautta. Sittemmin toiseksi Sirius Sportin osakkaaksi ilmestyi kyproslainen Codeco Constructions -yhtiö.
Bisneksen piti olla hyvä, sillä Suomessa ei ollut vastaavaa tuuli- ja leijuntatunnelia. Pyhtäälle odotettiin satunnaisten kävijöiden ohella myös laskuvarjoharrastajia harjoittelemaan vapaata pudotusta.
Pyhtäälle rakennettiin ainutlaatuinen tuuli- ja leijuntatunneli.(KUVA: Juha Metso)
Toisin kävi. 18 ihmistä työllistävän yhtiön liikevaihto on ollut hieman yli miljoonan euron, mutta myös tappiot ovat olleet vuodesta toiseen miljoonan euron tienoilla.
Yhtiön kumulatiiviset tappiot ovat kuusi miljoonaa euroa, ja velkaa yhtiöllä on 16 miljoonaa euroa.
Terentjev on päässyt Venäjällä tänä vuonna otsikoihin, sillä hänet pidätettiin Moskovassa epäiltynä huolintayhtiöönsä liittyvästä mittavasta veronkiertoepäilystä. Hän selvisi kuitenkin tuomiotta.
Lisäksi otsikoissa ovat olleet Terentjevin ja tämän yhtiökumppanin Andrei Sharapovinriidat hotellibisneksessä. Parivaljakko on omistanut muun muassa Ambassador-hotellin Pietarissa, ja heidän yrityksensä jakaa liiketoiminta johtivat riitoihin ja oikeudenkäynteihin.
Šharapov oli aiemmin myös Sirius Sportin hallituksessa.
Sirius Sportin toimitusjohtajaksi viime kesänä nimitetty haminalainen Maxim Shaminsanoo, että liiketoiminta jatkuu normaalisti ja että sitä kehitetään edelleen. Shaminin mukaan omistajan edustajaa ei ole Pyhtäällä näkynyt, vaan asiat hoituvat sähköpostilla.
7. Suuren rakennusyhtiön Suomen-bisnes ei vedä
Ruokolahden Syyspohjassa Saimaan niemellä lymyilee suuren pietarilaisen Setl Group -rakennusyhtiön omistama Saimaa Lakeside -lomakylä. Kesäksi 2009 valmistui seitsemän 135–175-neliöistä vuokrahuvilaa, joista yksi paloi muutama vuosi sitten.
Vuonna 2008 Setl Groupille valmistui kymmenen huvilan mökkikylä myös Tahkolle Nilsiään.
19 hehtaarin alueelle levittäytyvään Saimaa Lakesideen johtavan tien varressa on venäjänkielinen kyltti, joka varoittaa videovalvonnasta ja muistuttaa, että kyseessä on yksityisalue.
Kieltokyltti Saimaa Lakeside -lomakylän sisääntulon luona kertoo kyseessä olevan yksityisalueen ja pääsyn olevan sallittu vain kutsusta. (KUVA: Outi Salovaara)
Kauas toisistaan rakennetut mökit ovat täysin hiljaisia. Kaasugrillit ja ulkohuonekalut ovat jääneet kuisteille sään pieksettäväksi ja soutuveneet airoineen laituriin kellumaan.
Roskienkeräyspisteellä roskia on levinnyt roskasäiliöistä myös maahan.
Suuren pietarilaisen rakennusliikkeen omistamassa lomakylässä Ruokolahdella on syksyllä hiljaista.(KUVA: Outi Salovaara)
Setl Group on yksi Pietarin suurimmista rakennusyhtiöistä, joka kertoo parhaillaan rakenteilla olevien kohteidensa yhteismäärän olevan 1,6 miljoonaa neliömetriä.
Maksim Shubarev
Suomen-bisneksiä varten yhtiö perusti 2006 Setl-North Europe -tytäryhtiön, jonka hallituksessa ovat koko ajan istuneet pietarilaisen emoyhtiön pääjohtaja Maksim Shubarev ja toimitusjohtaja Jan Izak. He ovat myös Setl Groupin pääomistajia.
Kaupparekisterin mukaan Setl-Nort Europea oli vuonna 2006 perustamassa myös venäläisdiplomaatti, joka oli työskennellyt aiemmin Venäjän suurlähetystössä Helsingissä lehdistöattaseana.
Saimaa Lakeside -lomakylän soutuveneet ovat jääneet laituriin kellumaan. (KUVA: Outi Salovaara)
Setl-Northin lappeenrantalaisen toimitusjohtajan Igor Balbutskyn mukaan Saimaa Lakesiden toiminta pyörii vilkkaasti kesäisin ja syksyisin, kun taas Tahkolla on asiakkaita enemmän talvisin.
Lukujen valossa bisnes on kuitenkin vaisua. Setl-Northin liikevaihto 16 lomahuvilan vuokraamisesta oli tilinpäätöksen mukaan viime vuonna 300 000 euroa, ja tappiota kertyi lähes 180 000 euroa.
Vuosien varrella kertynyt kumulatiivinen tappio on 1,3 miljoonaa euroa, ja omistajat ovat pumpanneet yhtiön taseeseen yli yhdeksän miljoonaa euroa.
8. Satama-alan vaikuttaja myy jugendlinnaansa
Nyt olisi myynnissä aito jugendlinna tiluksineen Saimaan rannalla 6,5 miljoonalla eurolla!
Kauppaan kuuluu 1912 rakennetun linnan ohella muun muassa rantatöyräällä seisova ortodoksinen tsasouna kullattuine kupoleineen.
Rantalinnan päärakennus tiluksineen on myynnissä 6,5 miljoonalla eurolla. (KUVA: Outi Salovaara)
Pietarilainen liikemies Ramis Deberdejev pani viime kesänä myyntiin Ruokolahdelta 2008 ostamansa linnan, jonka aiempien omistajien joukossa oli muun muassa venäläinen prinssi Aleksandr Oldenburg prinsessapuolisoineen vuosina 1915–1929.
Deberdejev tiettävästi maksoi linnasta yli kolme miljoonaa euroa, ja lisäksi hän maksoi perusteellisen, Museoviraston ohjeiden mukaan tehdyn remontin.
Rantalinnan luokse nousi vuoden 2010 tienoilla 13 noin 200-neliöistä huvilaa, jotka myytiin venäläisille ostajille. (KUVA: Outi Salovaara)
Deberdejev myös rakennutti linnan lähelle tsasounan sekä 13 noin 200-neliöistä viinikellarein varusteltua huvilaa, jotka myytiin venäläisille ostajille noin 700 000 euron kappalehintaan. Hän itse omistaa huviloista kaksi, joista toinen on parhaillaan myynnissä 750 000 eurolla.
Linnaa ja huvilaa välittää kansainvälisesti toimiva Sothebys-yhtiö, joka arvioi suomalaisen miljoonakohteen myynnin kestävän pitkään. Ostajaa etsitään ympäri maailmaa ja myös Moskovan Sothebysin kautta.
Rantalinna on ollut vaihtelevasti auki, ja hotelli- ja ravintolaliiketoiminta on ollut raskaasti tappiollista. Tilinpäätöksen mukaan liikevaihtoa ei vuosina 2016–2017 ollut lainkaan, ja tappiota on vuosien varrella kertynyt yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Rantalinnan pysäköintipaikalla vesijetit odottavat pääsyä talviteloille. (KUVA: Outi Salovaara)
Linnan viereen suunniteltu kahdeksan miljoonan euron kylpylähanke ei ole toteutunut, mutta Deberdejevillä on sitä varten valmiit suunnitelmat uutta omistajaa varten.
– Itse keskityn satamaliiketoimiin, eikä minulla ole aikaa kylpylän rakentamiseen, sanoo Pietarin Ust-Lugan satamassa puuterminaalin pitkään omistanut Deberdejev.
Ramis Deberdejev hotelli Rantalinnan prinssinhuoneessa. (KUVA: Johannes Wiehn)
Puuterminaaliyhtiön toinen osakas sai äskettäin tuomion syyttäjän lahjomisesta, mutta Deberdejev jatkaa täydellä vauhdilla.
Yksi hänen yhtiöistään sai vastikään haltuunsa suuren rahtiterminaalin Ust-Lugasta, ja Deberdejev kertoo jatkavansa terminaalihankkeita myös Primorskin eli Koiviston satamassa ja Baltiassa.
9. Velkaisella ex-pankkimiehellä ongelmia idässä ja lännessä
Vuonna 2009 pietarilainen liikemies Eldar Dygov ilmoitti sijoittavansa 25 miljoonaa euroa 40 huvilan rakentamiseen Rönkönvaaran kylään Savonlinnassa, entisessä Savonrannan kunnassa.
Toistaiseksi vain neljä huvilaa on noussut Saimaan Oriveden rantaan, missä Dygovin Saarilandia-yhtiö omistaa 25 hehtaarin alueen.
Hanketta jarruttivat kaavavalitukset, ja lopullisesti rantayleiskaava hyväksyttiin vasta lokakuussa 2018.
Dygovin jatkorakentamisaikeista ei ole Savonlinnassa tietoa, eikä olemassa olevien neljän huvilan vuokraaminen ole kultakaivos. Saarilandia-yhtiön liikevaihto oli 2017 noin 67 000 euroa ja tulos tappiolla 16 000 euroa.
Lisärakentamista hidastanevat Dygovin talousongelmat. Hän oli talousjohtajana pietarilaisessa Konstans-pankissa, joka menetti pankkioikeutensa ja meni konkurssiin 2016. Dygovin äiti omisti pankista 20 prosenttia.
Venäjän keskuspankki puuttui pankin toimiin, kun sen kassaholvista oli mystisesti kadonnut noin kolme miljardia ruplaa eli 40 miljoonaa euroa asiakkaiden käteisvaroja.
Telegraf-uutissivusto kertoi elokuussa, että Dygov on muuttanut Karjalan tasavaltaan ja keskittyy kahteen louhintayhtiöönsä Lahdenpohjaan. Sielläkään ei mene hyvin.
Karjalan tasavallan välimiesoikeudessa on käsitelty suuri joukko muun muassa Karjalan luonnonvaraministeriön ja Venäjän rautateiden kanteita Dygovin yhtiöitä vastaan. Yhtiöt ovat muun muassa jättäneet louhosalueiden vuokrat maksamatta.
Dygovilla on Telegrafin mukaan myös mittavat henkilökohtaiset velat niskassaan, ja häntä uhkaa henkilökohtainen konkurssi.
Ilta-Sanomat yritti tavoittaa Dygovia tämän Lahdenpohjan-yhtiöistä, mutta toisen yhtiön puhelinnumero ei vastannut lainkaan. Toisessa puhelimeen vastasi mies, joka antoi tiukan ”ei”-vastauksen pyyntöön saada Dygov puhelimeen ja katkaisi puhelun välittömästi.
10. Ympäristoasiantuntija sijoitti historialliseen kohteeseen
Historiaa tulviva Putikon Hovi -matkailuyhtiö Punkaharjulla Savonlinnassa on perustettu 1800-luvun lopun höyrysahayhteisön maille, Putikonjoen rannalle.
Suomalainen yrittäjä remontoi 1980–1990-luvuilla höyrysahan entisen talouskeskuksen osin 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset matkailuyritykseksi.
VUONNA 2007 lähes 130 hehtaarin tilukset siirtyivät nyt 72-vuotiaalle pietarilaiselle Semjon Gordyshevskille.
Gordyshevski on taajaan venäläisissä lehdissä haastateltu ympäristöasiantuntija, johtaa Pietarin ekologinen liitto -järjestöä. Se muun muassa järjestää ympäristönsuojeluun liittyviä näyttelyitä, seminaareja ja televisio-ohjelmia.
Hän kuuluu myös Pietarin kaupungin lakiasäätävän kokouksen yhteydessä toimivaan ympäristöasioiden asiantuntijaneuvostoon.
GORDYSHEVSKIN omistuksessa Putikon Hovin pienimuotoinen matkailu- ja taidenäyttelyliiketoiminta on jatkunut, ja hän hankki paikalle myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-ympäristömerkinnän.
Bisnes ei ole ollut kannattavaa. Maaliskuussa 2017 päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli 40 000 euroa ja tulos 52 000 euroa tappiolla.
Viimeiset kolme vuotta Putikon Hovi on ollut kiinni talvet marraskuun alusta toukokuun alkuun. Hovissa on yksi venäläissyntyinen työntekijä, jonka mukaan Gordyshevski vierailee Putikossa kuukausittain.
Korjaus kello 17.08: Joutsenon entisen emäntäkoulun tilukset ovat 13,5 hehtaarin laajuiset.
Outi Salovaara
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005909701.html
Putinin Hovin verrkosivuilta voi aistia FSB:n ukkelin kirjoitusvirheet:
http://putikonhovi.com/?page_id=12453
Booking.com -sivuston ja FB-sivun kommentit ja asiakasarviot ovat luokkaa: "rauhaline ympäristö, aami-ainen mukava. Henkilökunta kiva"
http://putikonhovi.com/?page_id=12453
Booking.com -sivuston ja FB-sivun kommentit ja asiakasarviot ovat luokkaa: "rauhaline ympäristö, aami-ainen mukava. Henkilökunta kiva"
IS selvitti: Puolustusvoimat esti Putinin ystävän rakennushankkeen harjoitusalueen viereen Hangossa
Venäläisomistuksessa olevalle tontille ei saa enää rakentaa - syynä puolustusvoimien ampuma-alueen melu
Julkaistu: 1.12. 7:00
Boris Rotenberg halusi rakentaa lisää majoitustilaa Hangon Tvärminnessä sijaitsevalle hulppealle huvilalleen, mutta puolustusvoimat esti hankkeen ”sietämättömään” asemeluunsa vedoten.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005917837.html
Venäläisomistuksessa olevalle tontille ei saa enää rakentaa - syynä puolustusvoimien ampuma-alueen melu
Julkaistu: 1.12. 7:00
Boris Rotenberg halusi rakentaa lisää majoitustilaa Hangon Tvärminnessä sijaitsevalle hulppealle huvilalleen, mutta puolustusvoimat esti hankkeen ”sietämättömään” asemeluunsa vedoten.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005917837.html
StepanRudanskij
Respected Leader
Tulipa tuossa yhtä juttua Airiston Helmestä lukiessa mieleen seuraava. Kaupallisessakin käytössä on järjestelmiä, jotka korvaavat GPS järjestelmät. Nämä LPS eli Local Positioning System -järjetelmät nojaavat etukäteen fiksattuihin signaalipaikkoihin. Tällaisen voi rakentaa vaikka pitkin Suomen rannikkoa sopiville kiinteistöille.
Muokattu.
Muokattu.
Tuon kaupan estäminen on ihan järkevää. Pitää muistaa että esimerkiksi Santahaminan ammuntojen takiahan on vaadittu koko varuskunnan sulkemista.
Hangon alueen ampuma-alueen korvaaminen kokonaan uudella on mahdotonta.
Motoparkista on opittu
Mikä keissi se olikaan Karjalan Prikaatin harjoitusalueen vieressä, kun uusi omistaja kokeili sulkea koko alueen meluhaittojen vuoksi.
Kyseessähän ei ole suoraan mikään vakoiluhyöty. Mutta toiminnan hankaloittamista.
aj77
Greatest Leader
Tämä juttu on maksumuurin takana. Harmi.
Toimitukseen soitti venäläinen mies joka kertoi Venäjän perustavan viidettä kolonnaa suomeen. ”Haluamme informoida teitä siitä, että tiettyjen maahanmuuttajajärjestöjen edustajista koostuva koalitio aikoo kokouksessa perustaa Suomeen 5. kolonnan, joka toimii Venäjän suurlähetystön, Venäjän ulkoministeriön ja Putinin hallinnon alaisuudessa.”
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...oimittaja-vakisin-ulos-perustamiskokouksesta/
Toimitukseen soitti venäläinen mies joka kertoi Venäjän perustavan viidettä kolonnaa suomeen. ”Haluamme informoida teitä siitä, että tiettyjen maahanmuuttajajärjestöjen edustajista koostuva koalitio aikoo kokouksessa perustaa Suomeen 5. kolonnan, joka toimii Venäjän suurlähetystön, Venäjän ulkoministeriön ja Putinin hallinnon alaisuudessa.”
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...oimittaja-vakisin-ulos-perustamiskokouksesta/
notareal
Ylipäällikkö
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...tamiskokouksesta/?shared=1055147-8fedcef1-500 toimiiko tuo... Google haulla jutun tekstillä löytyy jaettu
vlad
Respected Leader
Samasta aiheesta: https://maanpuolustus.net/threads/m...yy-putinin-trolliksi.3924/page-96#post-689070
Toivottavasti menee oikeaan viestiin. Jos ei, korjaan kun olen kotona.
IS: Venäläiset ja kiinalaiset voivat tulevaisuudessa hankkia maata Suomesta vain erikoisluvalla – eduskunta hyväksyi lait
Politiikka13:30Matti Tuominen
Lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Seuraavaksi ne siirtyvät tasavallan presidentin hyväksyttäväksi.
KARI SALONEN
Käytännössä tuleva lakimuutos tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi jokainen venäläinen tai kiinalainen kansalainen tai yritys tarvitsee erillisen luvan, jotta hän voi ostaa Suomesta maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.
Lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Seuraavaksi ne siirtyvät tasavallan presidentin hyväksyttäväksi.
Lakimuutosten tarvetta on perusteltu sillä, että vieraalla valtiolla voi olla pyrkimys hyödyntää kiinteistöomistuksia osana Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista.
Käytännössä tuleva lakimuutos tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi jokainen venäläinen tai kiinalainen kansalainen tai yritys tarvitsee erillisen luvan, jotta hän voi ostaa Suomesta maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.
Lakipaketin mukanaan tuomat rajoitukset eivät kuitenkaan koske asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, joten esimerkiksi kerrostalo- tai rivitaloasunnon voi siis lakien voimaantulon jälkeenkin ostaa ilman erillistä lupaa. Lisäksi ajatus on, ettei lupamenettelystä aiheutuisi ylimääräistä haittaa kiinteistökaupoille.
Lupamenettely tulee koskemaan vuosittain arviolta noin 500–800 kiinteistökauppaa.
Ilta-Sanomat: Uusi tiukka laki hyväksyttiin: Venäläisille maata vain erikoisluvalla
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.387220
Politiikka13:30Matti Tuominen
Lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Seuraavaksi ne siirtyvät tasavallan presidentin hyväksyttäväksi.
KARI SALONEN
Käytännössä tuleva lakimuutos tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi jokainen venäläinen tai kiinalainen kansalainen tai yritys tarvitsee erillisen luvan, jotta hän voi ostaa Suomesta maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.
- Jaa Facebookiin
- Jaa Twitteriin
- Jaa WhatsAppiin
- Jaa Sähköpostiin
Lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Seuraavaksi ne siirtyvät tasavallan presidentin hyväksyttäväksi.
Lakimuutosten tarvetta on perusteltu sillä, että vieraalla valtiolla voi olla pyrkimys hyödyntää kiinteistöomistuksia osana Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista.
Käytännössä tuleva lakimuutos tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi jokainen venäläinen tai kiinalainen kansalainen tai yritys tarvitsee erillisen luvan, jotta hän voi ostaa Suomesta maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.
Lakipaketin mukanaan tuomat rajoitukset eivät kuitenkaan koske asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, joten esimerkiksi kerrostalo- tai rivitaloasunnon voi siis lakien voimaantulon jälkeenkin ostaa ilman erillistä lupaa. Lisäksi ajatus on, ettei lupamenettelystä aiheutuisi ylimääräistä haittaa kiinteistökaupoille.
Lupamenettely tulee koskemaan vuosittain arviolta noin 500–800 kiinteistökauppaa.
Ilta-Sanomat: Uusi tiukka laki hyväksyttiin: Venäläisille maata vain erikoisluvalla
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.387220
Vilautas Bulvanis..Esim. liettualainen tai slovakialainen on edelleen frii.
Eiköhän ne tarvittavat tontit ole jo hankittuna. Eipä niitä uusia saaria väylien varsilta täällä pahemmin nouse. Hyvä laki mutta vahinko tapahtunut jo.