Venäläisten sotavoimien huolto: miten naapuri yöpyy ja huoltaa?

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
#1
On täällä pohdittu paljon puutteita ja kehittämisiä meikäläisessä majoituksessa, teltoissa, lämpöjälkien minimoimisessa jne. Mutta miten vihollinen sen tekee? Miten ryssät majoittavat joukkonsa taistellessaan vieraalla maalla? Miten huolehtivat vartioinnista, harhauttamisesta, naamioinnista, jne. vai huolehtivatko mitenkään? Onko soveltuvaa kalustoa? Millaisia puutteita siinä on? Miten ruokahuolto jne. pelaa, luottavatko säilykkeisiin vai mitä tapahtuu oikein?

Tuli vain mieleen, että emmekös me voisi iskeä myöskin heidän tähän kohtaansa kiinni moninkin eri tavoin ja samalla testata omia joukkojamme ja parantaa niiden kykyä suojautua noilta samoilta jutuilta?

Jos suomalaisen joukon majoittumista ja linnoittumista jne. seuraa lennokista lämppärillä, niin mitä näkee ja mitä vihollisen joukkoa katsellessa näkisi samasta kuvakulmasta? Onko meillä kalustoa havainnoida vihollisen majoittumista jne. ja vaikuttaa siihen jollain asejärjestelmällä?
 
#2
Muutama viikko sitten olin puheissa erään varusmiespalvelusta suorittavan pojan kanssa, joka oli oli kotilomalla toipumassa keuhkokuumeesta. Kuulemma lumessa makuuttavat ilman mitään varusteita/suojaa. :) Toki teltat taitaa olla käytössä niin kuin meilläkin yleensä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#3
Olisin otsikoinut topikin esim. Miten Kaveri nukkuu tai Miten venäläisjoukot majoittuvat tai Nukkuuko Naapuri konsaan?

Mutta HK ihan itse otsikoi miten haluaa, ei siinä mitään.
 
#4
hessukessu kirjoitti:
On täällä pohdittu paljon puutteita ja kehittämisiä meikäläisessä majoituksessa, teltoissa, lämpöjälkien minimoimisessa jne. Mutta miten vihollinen sen tekee? Miten ryssät majoittavat joukkonsa taistellessaan vieraalla maalla? Miten huolehtivat vartioinnista, harhauttamisesta, naamioinnista, jne. vai huolehtivatko mitenkään? Onko soveltuvaa kalustoa? Millaisia puutteita siinä on? Miten ruokahuolto jne. pelaa, luottavatko säilykkeisiin vai mitä tapahtuu oikein?

Tuli vain mieleen, että emmekös me voisi iskeä myöskin heidän tähän kohtaansa kiinni moninkin eri tavoin ja samalla testata omia joukkojamme ja parantaa niiden kykyä suojautua noilta samoilta jutuilta?

Jos suomalaisen joukon majoittumista ja linnoittumista jne. seuraa lennokista lämppärillä, niin mitä näkee ja mitä vihollisen joukkoa katsellessa näkisi samasta kuvakulmasta? Onko meillä kalustoa havainnoida vihollisen majoittumista jne. ja vaikuttaa siihen jollain asejärjestelmällä?
Erinomainen kymysys! Juuri tollasta pohdintaa on kiva harrastaa ja soisi sitä olevan enemmänkin...

Kuka tietääkään tuohon vastauksen, sanoo.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Tohon saa aika hyvin vastuaksen kun lukee pari niitä venäläisten Fganistanista kirjoittamaa kirjaa ja katsoo pari sikäläistä uudempaa sotaelokuvaa. En lähde niitä tähän sen enempää referoimaan, mutta samat fysiikan ongelmat sielläkin puolella ovat ja käymissään sodissa ovat tähän asti voineet pääsääntöisesti luottaa ettei vastapuolella ole ollut massoittain kehittynyttä tiedustelukalustoa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#6
noska kirjoitti:
Tohon saa aika hyvin vastuaksen kun lukee pari niitä venäläisten Fganistanista kirjoittamaa kirjaa ja katsoo pari sikäläistä uudempaa sotaelokuvaa. En lähde niitä tähän sen enempää referoimaan, mutta samat fysiikan ongelmat sielläkin puolella ovat ja läymissään sodissa ovat tähän asti voineet pääsääntöisesti luottaa ettei vastapuolella ole ollut massoittain kehittynyttä tiedustelukalustoa.
Eikä vastapuolella yleensä ole tainnut olla massiivista kykyä tulellakaan vaikuttaa köllöttelyalueille.
 
#7
noska kirjoitti:
Tohon saa aika hyvin vastuaksen kun lukee pari niitä venäläisten Fganistanista kirjoittamaa kirjaa ja katsoo pari sikäläistä uudempaa sotaelokuvaa. En lähde niitä tähän sen enempää referoimaan, mutta samat fysiikan ongelmat sielläkin puolella ovat ja läymissään sodissa ovat tähän asti voineet pääsääntöisesti luottaa ettei vastapuolella ole ollut massoittain kehittynyttä tiedustelukalustoa.
Afganistanin jälkeen ja sen aikana Venäjän asevoimat toki on muuttaneet monia asioita. Tiedutelijoiden puute on yksi tekijä jota on ryhdytty korjaamaan. Ylipäätään ongelmana suomalaisittain taisi olla vielä 90-luvulla alhainen mieslukumäärä, pataljoonan tiedustelujoukkue käsitti 20 miestä, 3 vaunua (kaksi perus ryntövaunua ja yksi BRM-vaunu) joten jalkautuvien tiedustelijoiden määrä on perin rajallinen. Kalustoa taitaa ainakin alkuperäisen ajatuksen mukaan olla aika runsaasti, esim maavalvontatutkia löytyy jo joukkuetasolta. Mikä on sitten todellisuus?

Toki Venäjältä pitäisi löytyä sitten omat jalkaisin tiedustelevatkin joukkonsa, jotka taitavat soveltua tehtäväänsä erittäin hyvin. Taidetaan lukea ihan erikoisjoukoksi (ne georgian soda aikaisen joukot joilta löytyy vaimenettua kivääriä) ja joka on viime sodissa toiminut myöskin taistelujoukkona ja menestynyt hyvin. Perusajatuksen mukaisesti heidät kuskataan kopterein mutta totuus on tainnut olla se että he saavat panssariajoneuvot ja kuskit ja liikkuvat ja toimivat näiden kanssa, kopteri ja ilmakuljetuskapsiteetti kun on näinä päivinä hyvin rajallinen.

Hygieniaa on ilmeisesti myöskin parannettu. Afganistanissa kun jopa 70% miehistä oli sairastuvilla erinäisten (teko)sairauksia, sekä toki haavoittumisien vuoksi. Eli hygienian puute 80-luvun Puna-Armeijassa oli ehkä pahin yksittäinen ongelma kohta joka rajoitti pahimmillaan jo erittäin merkittävästi käytettävissä olevaa miesvoimaa. Tsetseeniasta en tiedä juurikaan mitään mielestäni hygienia asioita on saatu kuntoon aika merkittävästkin, nyt viime ainoina tullut tutustuttua tuohon Afganistaniin jonkin verran.

Yksi puute mikä NL:llä oli Afganistanissa oli pätevien Sotilaspoliisien sekä osaamisen puute tiedustella ja suojata marssireittejä, tämä vaikutti negatiivisesti huoltokolonnien sekä marssien turvallisuuteen. En tiedä onko tähänkään asiaan tullut todellista muutosta, erään tutkielman olen aiheesta lukenut mutta se oli vain ehdotus kehittämiskohteista ja havaituista ongelmista. Voisin kyllä kuvitella että Tsetseenian rauhanturvaamiskokemukset eivät ole menneet hukkaan, ja kehitystä on viimeistään tuossa vaiheessa tapahtunut.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#8
Ystävämme google muuten tarjoaa tälläistä videota:

Mainoksen mukaan sisään mahtuu 10+ kaveria kamiinalla lämmitettyyn telttaan. Käytännössä hyvin lähellä suomalaista PJ telttaa.
 
Last edited by a moderator:

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Jatkona edelliseen viestiini niin pari helppoa kohdetta josta aloittaa (saatavuus Suomesta hyvä):
Kirja: Sotilaitten tarina; Heinämaa, Anna ; [Jurčenko] Jurtšenko, Juri ; Leppänen, Maija -perustuu Afganistanissa palvelleiden sotilaiden kertomuksiin
Elokuva: 9 Rota (9 komppania) -elokuvassa käytettin itänaapurin armeijassa oikeasti palvelleita näyttelijöitä ja loppupuoliskolla (Afganistaniin siirtymisen jälkeen) näkee sangen autenttisia majoittumistapoja

Parempiakin lähteitä löytyy, mutta saatavuus ei ole yhtä hyvä ja niitä on harvakseltaan käännetty millekään yleisesti suomalaisten osaamalle kielelle. Mikäli venäjä taittuu niin sehän ei tietysti ole mkään ongelma.
 
#10
hessukessu kirjoitti:
On täällä pohdittu paljon puutteita ja kehittämisiä meikäläisessä majoituksessa, teltoissa, lämpöjälkien minimoimisessa jne. Mutta miten vihollinen sen tekee? Miten ryssät majoittavat joukkonsa taistellessaan vieraalla maalla? Miten huolehtivat vartioinnista, harhauttamisesta, naamioinnista, jne. vai huolehtivatko mitenkään? Onko soveltuvaa kalustoa? Millaisia puutteita siinä on? Miten ruokahuolto jne. pelaa, luottavatko säilykkeisiin vai mitä tapahtuu oikein?
Venäläisten mekanisoidulla pataljoonalla ei ole omia huoltojoukkoja - ylempi komentoporras siis huolehtii siitä, että pataljoonalla riittää tavaraa. Huollon tarve on suuri ja se kuljetaan kumipyöräajoneuvoilla. Eli vähimmäisvaatimuksena on kovapohjainen ura. Hyökkäyksellä on aina saatava haltuun myös huoltotieksi sopiva reitti.

Yksittäisiä sotilaita ei juurikaan huolleta. Syövät säilykkeitä ja majoittumista varten on huopa tai makuupussi. Todennäköisin majoittumisvaihtoehto on jalkaväellä oma ajoneuvo. Jos haavoittuu niin autoinjektorilla kipulääkitys ja tienreunaan odottamaan seuraavaa kuljetusta taakse.
 
#11
Syökö venäläistaistelu ja panssarivaunut paljon pensaa? tai käyttäkö ne diiseliä?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Mosuri kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
On täällä pohdittu paljon puutteita ja kehittämisiä meikäläisessä majoituksessa, teltoissa, lämpöjälkien minimoimisessa jne. Mutta miten vihollinen sen tekee? Miten ryssät majoittavat joukkonsa taistellessaan vieraalla maalla? Miten huolehtivat vartioinnista, harhauttamisesta, naamioinnista, jne. vai huolehtivatko mitenkään? Onko soveltuvaa kalustoa? Millaisia puutteita siinä on? Miten ruokahuolto jne. pelaa, luottavatko säilykkeisiin vai mitä tapahtuu oikein?
Venäläisten mekanisoidulla pataljoonalla ei ole omia huoltojoukkoja - ylempi komentoporras siis huolehtii siitä, että pataljoonalla riittää tavaraa. Huollon tarve on suuri ja se kuljetaan kumipyöräajoneuvoilla. Eli vähimmäisvaatimuksena on kovapohjainen ura. Hyökkäyksellä on aina saatava haltuun myös huoltotieksi sopiva reitti.

Yksittäisiä sotilaita ei juurikaan huolleta. Syövät säilykkeitä ja majoittumista varten on huopa tai makuupussi. Todennäköisin majoittumisvaihtoehto on jalkaväellä oma ajoneuvo. Jos haavoittuu niin autoinjektorilla kipulääkitys ja tienreunaan odottamaan seuraavaa kuljetusta taakse.
Eli homma menee sillä "sotakone" tyylillä? Eli, täyteen lastattu "kone" osoitetaan haluttuun suuntaan ja päästetään liikkeelle? Se sitten menee niin kauan kuin vain ammuksia ja polttoainetta riittää, sitten tulee toinen pumppu tilalle. Kaipa siinä jaksaa valvoa sen ajan mitä polttoaine ja ammukset riittävät, joten ei kai siinä isommin nukkumavehkeitä sitten kaivata.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#13
Hejsan kirjoitti:
Syökö venäläistaistelu ja panssarivaunut paljon pensaa? tai käyttäkö ne diiseliä?
Meinasin sanoa vaan, että: Joo!

Mutta hieman paremmin tilannetta varmaan kuvaa arvioni, että vaunu kompania (10 vaunua) vie kerta tankkauksella varmastikin yhden tankkiauton. Rynnäkkövaunukomppania varmaan tarvitsee myös tankkiauton (kahdelle komppanialle tuskin enää riittää), mutta se pääsee sillä polttoaineella pitemmälle, kuin panssarivaunut.

Eli tankkeri/komppania/päivä(/tankkaus) on se kaava jolla joutuu suunnittelemaan.
 
#14
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Syökö venäläistaistelu ja panssarivaunut paljon pensaa? tai käyttäkö ne diiseliä?
Meinasin sanoa vaan, että: Joo!

Mutta hieman paremmin tilannetta varmaan kuvaa arvioni, että vaunu kompania (10 vaunua) vie kerta tankkauksella varmastikin yhden tankkiauton. Rynnäkkövaunukomppania varmaan tarvitsee myös tankkiauton (kahdelle komppanialle tuskin enää riittää), mutta se pääsee sillä polttoaineella pitemmälle, kuin panssarivaunut.

Eli tankkeri/komppania/päivä(/tankkaus) on se kaava jolla joutuu suunnittelemaan.
Näkyy naapurilla olevan vielä käytössä niitä iän vanhoja lilliputti tankkiaiutoja. Niitä saa olla varmaan viisi komppaniaa kohti. Toisaalta ne on kyllä maastokelpoisempia kuin suuremmat ja uudemmat mallit...

http://autoline.info/sf/truck-fuel-truck-GAZ-52-07101809141705470700.html
 
#15
Venäläisillä T-55 ja eteenpäin oli ennen ja tänään tommosia pensaatynnyriä takana 2 kpl, riitikö ne kauon?

Ja jos RK:la ampuu siihen tynnyriin, pamahtaako se??
 
#16
Second kirjoitti:
Yksi puute mikä NL:llä oli Afganistanissa oli pätevien Sotilaspoliisien sekä osaamisen puute tiedustella ja suojata marssireittejä, tämä vaikutti negatiivisesti huoltokolonnien sekä marssien turvallisuuteen. En tiedä onko tähänkään asiaan tullut todellista muutosta, erään tutkielman olen aiheesta lukenut mutta se oli vain ehdotus kehittämiskohteista ja havaituista ongelmista. Voisin kyllä kuvitella että Tsetseenian rauhanturvaamiskokemukset eivät ole menneet hukkaan, ja kehitystä on viimeistään tuossa vaiheessa tapahtunut.
Neuvostoliitolla ei edes ollut sotilaspoliiseja vaan liikennettä ohjasivat siihen erikoistuneet miehet. Järjestystä sotilaskohteissa ja niiden läheisyydessä valvoivat "komendantin joukot" jotka olivat muista tehtävistä reväistyjä miehiä. Neuvostoliiton asevoimat olivat saavuttaneet niin korkea moraalisen ja poliittisen tason ettei sotilaspoliiseja tarvittu. Venäjälläkin ollaan perustamassa sotilaspoliisijoukkoja vasta nyt.

Kuljetuksista yms. huoltotehtävistä vastasi sekä Neuvostoliitossa että nykyisin Venäjällä ns. takaportaan joukot.

http://en.wikipedia.org/wiki/Rear_Services
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#17
sotapoliiseja ei ollut, mutta mitäs virkaa nkvd toimitti esim. 2.mms aikoihin?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#18
Hejsan kirjoitti:
Venäläisillä T-55 ja eteenpäin oli ennen ja tänään tommosia pensaatynnyriä takana 2 kpl, riitikö ne kauon?

Ja jos RK:la ampuu siihen tynnyriin, pamahtaako se??
Wikipediasta löysin tälläiset tiedot:

Fuel capacity 961 l (254 gal)
Operational range 501 km (311 mi), 600 km (373 mi) with extra tanks

Ja ne tynnyrit eivät varmastikkaan räjähdä rynkyllä. Tuossa taisin taannoin lukea jutun, jonka mukaan tuollaiseen pönttöön oltaisiin osuttu jollakin isommalla räjähtävällä ammuksella (joko sinko tai tankinammus) ja vaikka paikat olivatkin palaneet, niin tankki olisi ollut toimintakelpoinen.
 
#19
olen kattonut liian paljon elokuvia...siinähän se tynnyri räjähtää....:D
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#20
baikal kirjoitti:
sotapoliiseja ei ollut, mutta mitäs virkaa nkvd toimitti esim. 2.mms aikoihin?
Vahti ja tuhosi oman maan kansalaisia. Rintamakarkurit menivät varmasti siinä sivussa. Luultavasti heille kuului myös hallinto miehitetyillä alueilla.