Venäläisten sotavoimien huolto: miten naapuri yöpyy ja huoltaa?

[JOKO]

Venäläisillä T-55 ja eteenpäin oli ennen ja tänään tommosia pensaatynnyriä takana 2 kpl, riitikö ne kauon?

Ja jos RK:la ampuu siihen tynnyriin, pamahtaako se??

Wikipediasta löysin tälläiset tiedot:

Fuel capacity 961 l (254 gal)
Operational range 501 km (311 mi), 600 km (373 mi) with extra tanks

Ja ne tynnyrit eivät varmastikkaan räjähdä rynkyllä. Tuossa taisin taannoin lukea jutun, jonka mukaan tuollaiseen pönttöön oltaisiin osuttu jollakin isommalla räjähtävällä ammuksella (joko sinko tai tankinammus) ja vaikka paikat olivatkin palaneet, niin tankki olisi ollut toimintakelpoinen.

Eli lisäsäiliöissä olisi löpöä vain sadan kilometrin ajoa varten? Onkohan tuo 961 litraa lisäsäiliöillä vai ilman? Jos se on lisäsäiliöiden kanssa, niin silloin niissä säiliöissä on yhteensä noin 150 litraa. Kuulostaako oikealta?

Kuinka tukevaa tekoa säiliöt ovat? Meneekö kiväärillä läpi?

 

[Tappi]

Tuo polttoainemäärä on vaunun varsinaisten polttoainesäiliöiden sisältämä tavara. Lisäsäiliöt on käytännössä tavallisia tynnyreitä (n.200 ltr/säiliö, yht. 400 ltr.), joiden polttoaineilla taisteluvaunu maastosta riippuen ajaa noin 100 km. Lisäsäiliöt on tarkoitettu siirtoja varten, joissa kosketukseen joutuminen on epätodennäköistä, ja ennen varsinaista taistelutehtävää ne poistetaan vaunusta.

 

[noska]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu sitä varten päästöoikeuksia

 

[SJ]

Tuo polttoainemäärä on vaunun varsinaisten polttoainesäiliöiden sisältämä tavara. Lisäsäiliöt on käytännössä tavallisia tynnyreitä (n.200 ltr/säiliö, yht. 400 ltr.), joiden polttoaineilla taisteluvaunu maastosta riippuen ajaa noin 100 km. Lisäsäiliöt on tarkoitettu siirtoja varten, joissa kosketukseen joutuminen on epätodennäköistä, ja ennen varsinaista taistelutehtävää ne poistetaan vaunusta.

Ne säiliöt saa muuten tiputettua ihan vauhdissakin, jos se sattuisi olemaan tarpeen.

 

[SJ]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

 

[Pullosorsa]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

Venäläisillä taitaa muutenkin olla niitä päästöoikeuksia ihan myydä asti

Sen mitä olen nähnyt lomareissuillani niin naapurin huolto/täydennys kolonnassa on aina yksi tai ehkä kaksi (riippuu koosta ja varmaan missä ajellaan) BTR miehistönkuljetuskotteroa kuorma-autojen tukena. Mitä meidän sisseillä on mukana nykyisin panssaroituja-ajoneuvoja vastaan? Kessejä? Vai miten tieliikenteen häirintä hoidetaan?

 

[SJ]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

Venäläisillä taitaa muutenkin olla niitä päästöoikeuksia ihan myydä asti

Sen mitä olen nähnyt lomareissuillani niin naapurin huolto/täydennys kolonnassa on aina yksi tai ehkä kaksi (riippuu koosta ja varmaan missä ajellaan) BTR miehistönkuljetuskotteroa kuorma-autojen tukena. Mitä meidän sisseillä on mukana nykyisin panssaroituja-ajoneuvoja vastaan? Kessejä? Vai miten tieliikenteen häirintä hoidetaan?

Kessejä, apilaksia, kylkimiinoja ja muita räjähteitä. Lisäksi taitaa olla myös itkoja minkä pitäisi tehota BTR:ään. Mutta minulla on sellainen käsitys, että sissit koettavat käyttää mahdollisimman paljon räjähteitä ja jättävät ne muut keinot vähemmälle, jos mahdollista.

Jokin .50 kaliberinen kivääri (tai kranaatti pistooli?) voisi toki olla kätevä tuossakin hommassa ainakin tehonsa puolesta. Aseen paino sitten voi olla ongelma, kun se ase pitäisi kuskata poiskin.

 

[Second]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

Venäläisillä taitaa muutenkin olla niitä päästöoikeuksia ihan myydä asti

Sen mitä olen nähnyt lomareissuillani niin naapurin huolto/täydennys kolonnassa on aina yksi tai ehkä kaksi (riippuu koosta ja varmaan missä ajellaan) BTR miehistönkuljetuskotteroa kuorma-autojen tukena. Mitä meidän sisseillä on mukana nykyisin panssaroituja-ajoneuvoja vastaan? Kessejä? Vai miten tieliikenteen häirintä hoidetaan?

Telamiinoja, kylkimiinoja, mahdollisesti varmaan KES:jä. Toisaalta miksipä sissien pitäisi ehdoin tahdoin iskeä panssariajoneuvoja vastaan jos ne eivät ole heidän ensisijaisia kohteita? Toki varmasti olisi pirun hyvä ruhjoa niitä panssariajoneuvojakin että irtaantuminen sujuu hieman turvallisemmissa tunnelmissa. En tiedä kuinka paljon tuliylläkkö asioita on ajateltu ja miten niiden on ajateltu menevän, mutta itsestäni tuntuu että kaikki miinat pitäisi saada kukkumaan tähysteisesti, joka mahdollistaa huomattavasti juostavamman ja tilanteen mukaisen maalivalikoinnin. Jos kärjessä on kaksi panssariajoneuvopa ja toinen ajaa telamiinaan ja on pois pelistä niin siinä on vielä toinen joka vastaa kyllä hyvin nopeasti tuleen ja oikeastaan koko väijytys meni vituiks (jos maalina oli huoltoajoneuvot, annosviinoineen, polttoaineineen ja ampumatarvikkeineen). Tässä tilanteessa olisi varmasti parempi päästää panssariajoneuvot ohi ja odotella niitä meheviä maaleja.

Tässäpä Suomalainen maasto varmaan asettaa ihan mielenkiintoisia haasteita saattue hommiin, että tyypilliseen sissijoukkueen tulialueeseen ei kovin montaa ajoneuvoa mahdu muiden ollessa näkökentän ulkopuolella. Eli panssariajoneuvoja tarvittaisiin huomattavasti suuremmat määrät kuin mitä niitä on yleisesti ollut käytössä, jotta huoltoajoneuvoille voidaan tarjota välitöntä suojaa väijytyksessä JOS sissipoppoo vain odottaa kohdalleen sellaisen välin jossa r-vaunuja ei ole. Sissien irtaantuminenkin onnistuu varmasti paljon paremmin kun perään ei laseta konekiväärit ja pikatykit sekä panssarijalkaväkiryhmä. Afganistanissa suhdeluku oli muistaakseni jotakin yhden suhde 5-10 huoltoajoneuvoon, siellä (normaalisti) avoimesta maastosta johtuen tuo suhdeluku oli ilmeisestikin aika toimiva ja parhammillaan koko kolonnan vaunut saattoivat avata tulen väijyttäjiä vastaan heti väijytyksen lauettua.

 

[Hejsan]

KESeja on olen nähnyt kuvan.

 

[Pullosorsa]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

Venäläisillä taitaa muutenkin olla niitä päästöoikeuksia ihan myydä asti

Sen mitä olen nähnyt lomareissuillani niin naapurin huolto/täydennys kolonnassa on aina yksi tai ehkä kaksi (riippuu koosta ja varmaan missä ajellaan) BTR miehistönkuljetuskotteroa kuorma-autojen tukena. Mitä meidän sisseillä on mukana nykyisin panssaroituja-ajoneuvoja vastaan? Kessejä? Vai miten tieliikenteen häirintä hoidetaan?

Telamiinoja, kylkimiinoja, mahdollisesti varmaan KES:jä. Toisaalta miksipä sissien pitäisi ehdoin tahdoin iskeä panssariajoneuvoja vastaan jos ne eivät ole heidän ensisijaisia kohteita? Toki varmasti olisi pirun hyvä ruhjoa niitä panssariajoneuvojakin että irtaantuminen sujuu hieman turvallisemmissa tunnelmissa. En tiedä kuinka paljon tuliylläkkö asioita on ajateltu ja miten niiden on ajateltu menevän, mutta itsestäni tuntuu että kaikki miinat pitäisi saada kukkumaan tähysteisesti, joka mahdollistaa huomattavasti juostavamman ja tilanteen mukaisen maalivalikoinnin. Jos kärjessä on kaksi panssariajoneuvopa ja toinen ajaa telamiinaan ja on pois pelistä niin siinä on vielä toinen joka vastaa kyllä hyvin nopeasti tuleen ja oikeastaan koko väijytys meni vituiks (jos maalina oli huoltoajoneuvot, annosviinoineen, polttoaineineen ja ampumatarvikkeineen). Tässä tilanteessa olisi varmasti parempi päästää panssariajoneuvot ohi ja odotella niitä meheviä maaleja.

Tässäpä Suomalainen maasto varmaan asettaa ihan mielenkiintoisia haasteita saattue hommiin, että tyypilliseen sissijoukkueen tulialueeseen ei kovin montaa ajoneuvoa mahdu muiden ollessa näkökentän ulkopuolella. Eli panssariajoneuvoja tarvittaisiin huomattavasti suuremmat määrät kuin mitä niitä on yleisesti ollut käytössä, jotta huoltoajoneuvoille voidaan tarjota välitöntä suojaa väijytyksessä JOS sissipoppoo vain odottaa kohdalleen sellaisen välin jossa r-vaunuja ei ole. Sissien irtaantuminenkin onnistuu varmasti paljon paremmin kun perään ei laseta konekiväärit ja pikatykit sekä panssarijalkaväkiryhmä. Afganistanissa suhdeluku oli muistaakseni jotakin yhden suhde 5-10 huoltoajoneuvoon, siellä (normaalisti) avoimesta maastosta johtuen tuo suhdeluku oli ilmeisestikin aika toimiva ja parhammillaan koko kolonnan vaunut saattoivat avata tulen väijyttäjiä vastaan heti väijytyksen lauettua.

Paljonko on panssaria Petterin kyljessä? Dragunovilla läpäisee kait sen 15 mm helposti. Telamiinalla ei viel ihan hirveetä vahinkoa saane aikaan pyöräajoneuvoa vastaan ja painaahan se ihan perkeleesti jos sitä pitää päiväkausia mukana haalata... Omien havaintojen pohjalta tuklituki ei aja edes keulilla, joten singot tai kylkimiinat lienee paras vaihtoehto?

Eihän ne panssar ajoneuvot ole varmaan se "kohde", mutta kummasti se helpottaa jos ne on pois pelistä.

 

[SJ]

Uskoisin että meidän maastossa erillaisten passiivisten menetelmien merkitys korostuu saattueiden suojaamisessa. Itse ainakin näkisin, että partiointi ja mahdollisten väijytyspaikkojen vartiointi (eli koetetaan arvata mihin sissit meinaa asettua ja sitten laittavat sinne väijytyksen) olisi aika iso juttu. Mahdollisesti käytössä olisi myös jonkinlaisia sensoreita joilla koetetaan havaita sivustoilla hiippailevat ukot.

Mitä taas tulee noihin saattajien tuhoamiseen, niin se kyllä vähentäisi käytettävissä olevien saattajien määrää, mutta jos ne eivät ole erityisen vaarallisia, niin ne voisi kyllä jättää rauhaankin ja iskeä huoltoon.

 

[SJ]

Juu ja ei niitä voi siihen kannellekaan polttaa kun ei oo ostettu siotä varten päästöoikeuksia

Venäläisetpä ovat. Heidän polttoainettahan se on ja heidän tankki, joten se on heidän ongelma.

Venäläisillä taitaa muutenkin olla niitä päästöoikeuksia ihan myydä asti

Sen mitä olen nähnyt lomareissuillani niin naapurin huolto/täydennys kolonnassa on aina yksi tai ehkä kaksi (riippuu koosta ja varmaan missä ajellaan) BTR miehistönkuljetuskotteroa kuorma-autojen tukena. Mitä meidän sisseillä on mukana nykyisin panssaroituja-ajoneuvoja vastaan? Kessejä? Vai miten tieliikenteen häirintä hoidetaan?

Telamiinoja, kylkimiinoja, mahdollisesti varmaan KES:jä. Toisaalta miksipä sissien pitäisi ehdoin tahdoin iskeä panssariajoneuvoja vastaan jos ne eivät ole heidän ensisijaisia kohteita? Toki varmasti olisi pirun hyvä ruhjoa niitä panssariajoneuvojakin että irtaantuminen sujuu hieman turvallisemmissa tunnelmissa. En tiedä kuinka paljon tuliylläkkö asioita on ajateltu ja miten niiden on ajateltu menevän, mutta itsestäni tuntuu että kaikki miinat pitäisi saada kukkumaan tähysteisesti, joka mahdollistaa huomattavasti juostavamman ja tilanteen mukaisen maalivalikoinnin. Jos kärjessä on kaksi panssariajoneuvopa ja toinen ajaa telamiinaan ja on pois pelistä niin siinä on vielä toinen joka vastaa kyllä hyvin nopeasti tuleen ja oikeastaan koko väijytys meni vituiks (jos maalina oli huoltoajoneuvot, annosviinoineen, polttoaineineen ja ampumatarvikkeineen). Tässä tilanteessa olisi varmasti parempi päästää panssariajoneuvot ohi ja odotella niitä meheviä maaleja.

Tässäpä Suomalainen maasto varmaan asettaa ihan mielenkiintoisia haasteita saattue hommiin, että tyypilliseen sissijoukkueen tulialueeseen ei kovin montaa ajoneuvoa mahdu muiden ollessa näkökentän ulkopuolella. Eli panssariajoneuvoja tarvittaisiin huomattavasti suuremmat määrät kuin mitä niitä on yleisesti ollut käytössä, jotta huoltoajoneuvoille voidaan tarjota välitöntä suojaa väijytyksessä JOS sissipoppoo vain odottaa kohdalleen sellaisen välin jossa r-vaunuja ei ole. Sissien irtaantuminenkin onnistuu varmasti paljon paremmin kun perään ei laseta konekiväärit ja pikatykit sekä panssarijalkaväkiryhmä. Afganistanissa suhdeluku oli muistaakseni jotakin yhden suhde 5-10 huoltoajoneuvoon, siellä (normaalisti) avoimesta maastosta johtuen tuo suhdeluku oli ilmeisestikin aika toimiva ja parhammillaan koko kolonnan vaunut saattoivat avata tulen väijyttäjiä vastaan heti väijytyksen lauettua.

Paljonko on panssaria Petterin kyljessä? Dragunovilla läpäisee kait sen 15 mm helposti. Telamiinalla ei viel ihan hirveetä vahinkoa saane aikaan pyöräajoneuvoa vastaan ja painaahan se ihan perkeleesti jos sitä pitää päiväkausia mukana haalata... Omien havaintojen pohjalta tuklituki ei aja edes keulilla, joten singot tai kylkimiinat lienee paras vaihtoehto?

Dragunovilla saattaa juuri ja juuri läpäistä kyljestä, jos on uudempi AP luoti saatavilla kuin se mitä vaunu suunniteltiin kestämään. Mutta sen jälkeen sillä tuskin olisi hirveästi vaikutusta, jos matkustajilla on edes sirpaleliivit. Sissit eivät kanniskele telluja päiväkausia, vaan hakevat jokaista keikkaa varten uudet räjähdekätköistä, joita perustetaan vihollisen odotetulle etenemisreitille. BTR muuten kestää suunnilleen sen 10kg tnt:tä, joten sellaisen peittoamiseen tarvitaan sitten höystetty panos tai jotakin muuta.

 

[Mosuri]

sotapoliiseja ei ollut, mutta mitäs virkaa nkvd toimitti esim. 2.mms aikoihin?

Kyllä nimenomaan NKVD vartioi kulkuyhteyksiä rintamalle ja sillä oli erityisiä "blokkaus yksiköitä" joiden tarkoituksena oli estää rintamavastuussa olevien yksiköiden vetäytyminen. Ensimmäiset karkureita vastaan kamppailevat yksiköt perustettiin muuten talvisodan aikana. Tarpeen tullen NKVD:n joukot taistelivat myös rintamalla. Asemasotavaiheessa NKVD:n pataljoonan siirtyminen alueelle tarkoitti sitä, että töpinässäkin jouduttiin pitämään vartiota ja suojaamaan asemat ainakin hälyttimillä. Eli kyllä Suomessakin tunnettiin nämä "värvätyt".

Myöhemmin neuvostoliitossa sitten organisoitiin toiminta toisella tavalla. Jako oli pääsääntöisesti seuraava: NKVD hajoitettiin MVD:hen ja KGB:hen. MVD käsitti sekä "normaalin poliisin" eli miliisin ja lisäksi löytyi sisäisenturvallisuuden yksikköjä vartioyksikköjä sekä vankiloiden ja työleirien henkilökuntaa. KGB pyöritti tiedustelua ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Lisäksi rajavartiosto oli KGB:n alaisuudessa. Toki kuvio oli melkoisen monimutkainen, esimerkiksi KGB:n joukot vartioivat ilmavoimien tukikohtien ydinasevarastoja. Kysymys ei ollut myöskään pelkästään ammattivoimin pyöritettävistä joukoista sekä MVD:n sisäisen turvallisuuden yksiköissä että KGB:n rajavartiostossa palveli myös varusmiehiä.

Neuvostoliiton romahdus toi suuria muutoksia mm. KGB jaettiin SVR:n, FSB:hen ja FAPSiin. Nyt on taas palattu osittain perinteisiin järjestelyihin mm. rajavartiosto kuuluu taas FSB:hen. Varusmiehiä sijoitetaan yhä edelleen sekä MVD:n että miliisin yksiköihin. Suomen vastaista rajaa valvovat kuulemma nykyisin lähes puhtaasti ammattilaiset.

Myös tietystä neuvostoaikaisesta jäykkyydestä on luovuttu. Esimerkiksi MVD ei osallistunut Afganistanin sotaan muuten kuin kouluttamalla afgaaneja neuvostoliitossa. Georgiassahan nähtiin myös MVD:n joukkoja vaikka kyseiset joukot on tarkoitettu lähinnä sisäiseen käyttöön ja sama tilanne oli myös hätätilanneministeriön joukoilla.

Aivan selvää on kuitenkin, että mahdollista hyökkäyskärkeä seuraa joukkoja jotka alkavat pyörittää "turvallisuustoimintaa" joka käsittää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Yksi osa tätä toimintaa on myös huoltoreittien suojaus. Aivan selvää on, että suomalaisten harjoittamaan sissitoimintaan on varauduttu. Helikopterein ja maastoajoneuvoin varustautuneet "vastasissipartiot" tarjoavat aivan riittävästi haastetta havuromantiikan kyllästämille hiihtomestareille.

 

[Heikkilä]

Syökö venäläistaistelu ja panssarivaunut paljon pensaa? tai käyttäkö ne diiseliä?

Meinasin sanoa vaan, että: Joo!

Mutta hieman paremmin tilannetta varmaan kuvaa arvioni, että vaunu kompania (10 vaunua) vie kerta tankkauksella varmastikin yhden tankkiauton. Rynnäkkövaunukomppania varmaan tarvitsee myös tankkiauton (kahdelle komppanialle tuskin enää riittää), mutta se pääsee sillä polttoaineella pitemmälle, kuin panssarivaunut.

Eli tankkeri/komppania/päivä(/tankkaus) on se kaava jolla joutuu suunnittelemaan.

Näkyy naapurilla olevan vielä käytössä niitä iän vanhoja lilliputti tankkiaiutoja. Niitä saa olla varmaan viisi komppaniaa kohti. Toisaalta ne on kyllä maastokelpoisempia kuin suuremmat ja uudemmat mallit...

http://autoline.info/sf/truck-fuel-truck-GAZ-52-07101809141705470700.html

Eiköhän ne puna-armeijan säiliöautot ole ennemmin 6x6 maastokuorma-auton alustalle rakennettuja reilusti tuplat tuon GAZin vetoisia (5000 l) malleja (Ural-375:n säiliöautoversio tms). Tuollainen viiden kuutiometrin annos naftaa kymmenelle tankille kuulostaa järkevältä kertaerältä, koska eihän niitä vaunuja toivottavasti aivan kuiviin ajeta ennenkuin täydennystä tulee eli se annos per vaunu saakin olla vähemmän kuin vaunun pa-säiliön koko tilavuus. Noihin on myös 4200 l ja 6000 l vetoisia perävaunuja, joilla tietysti maastoliikkuvuus on huonompi. Ne ihan pienet säiliöautot ja hassunhauskat yhden kuutiometrin säiliöperäkärryt saattavat olla pikemminkin juomaveden kuin polttoaineen kuljetukseen, eli niissä ei välttämättä ole kaikkea letkukalustoa ym. tilpehööriä mitä tarvitaan polttoaineen siirtelyyn.

 

[SJ]

Syökö venäläistaistelu ja panssarivaunut paljon pensaa? tai käyttäkö ne diiseliä?

Meinasin sanoa vaan, että: Joo!

Mutta hieman paremmin tilannetta varmaan kuvaa arvioni, että vaunu kompania (10 vaunua) vie kerta tankkauksella varmastikin yhden tankkiauton. Rynnäkkövaunukomppania varmaan tarvitsee myös tankkiauton (kahdelle komppanialle tuskin enää riittää), mutta se pääsee sillä polttoaineella pitemmälle, kuin panssarivaunut.

Eli tankkeri/komppania/päivä(/tankkaus) on se kaava jolla joutuu suunnittelemaan.

Näkyy naapurilla olevan vielä käytössä niitä iän vanhoja lilliputti tankkiaiutoja. Niitä saa olla varmaan viisi komppaniaa kohti. Toisaalta ne on kyllä maastokelpoisempia kuin suuremmat ja uudemmat mallit...

http://autoline.info/sf/truck-fuel-truck-GAZ-52-07101809141705470700.html

Eiköhän ne puna-armeijan säiliöautot ole ennemmin 6x6 maastokuorma-auton alustalle rakennettuja reilusti tuplat tuon GAZin vetoisia (5000 l) malleja (Ural-375:n säiliöautoversio tms). Tuollainen viiden kuutiometrin annos naftaa kymmenelle tankille kuulostaa järkevältä kertaerältä, koska eihän niitä vaunuja toivottavasti aivan kuiviin ajeta ennenkuin täydennystä tulee eli se annos per vaunu saakin olla vähemmän kuin vaunun pa-säiliön koko tilavuus. Noihin on myös 4200 l ja 6000 l vetoisia perävaunuja, joilla tietysti maastoliikkuvuus on huonompi. Ne ihan pienet säiliöautot ja hassunhauskat yhden kuutiometrin säiliöperäkärryt saattavat olla pikemminkin juomaveden kuin polttoaineen kuljetukseen, eli niissä ei välttämättä ole kaikkea letkukalustoa ym. tilpehööriä mitä tarvitaan polttoaineen siirtelyyn.

Ajattelin tuossa tarkentaa, että tuossa aikaisemmassa laskukaavassani on sellainen keskimääräinen (eli osastossa saattaa olla enemmän ja vähemmän ajelevia komppanioita, mutta polttoainetta pitää olla saatavilla ainakin em. luokkaa) kulutus mielessä ja kärjessä kulkeva komppania saattaa tankata useammin kuin kerran päivässä. Samalla tämä merkitsee, että säiliöauton tuhoaminen hidastaa vihollista sen komppanian verran ainakin siihen asti, kunnes saadaan uusi säiliöauto käyttöön tai kuljetukset uudelleenorganisoidaan.

 

[SJ]

Aivan selvää on kuitenkin, että mahdollista hyökkäyskärkeä seuraa joukkoja jotka alkavat pyörittää "turvallisuustoimintaa" joka käsittää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Yksi osa tätä toimintaa on myös huoltoreittien suojaus. Aivan selvää on, että suomalaisten harjoittamaan sissitoimintaan on varauduttu. Helikopterein ja maastoajoneuvoin varustautuneet "vastasissipartiot" tarjoavat aivan riittävästi haastetta havuromantiikan kyllästämille hiihtomestareille.

Sitä mietin, että mahtaisikohan sitä hyökkäyskärkeä keretä häiritsemään ennen kuin sinne mitään vastasisseiliöitä keritään siirtämään? Eli missä järjestyksessä ne alueelle liikkuu, tuleeko vastasissit heti rintamajoukkojen jäljessä vaiko huolto, vai tuleeko huolto vastasissien saattamina? Lienee selvää, että sissit ovat varautuneet noihin vastatoimiin ja olisivat varmaan pettyneitä, jos napuri ei tätä yrittäisikään. Ja onhan nuo vastasissi joukot yksi joukko ruokittavana, joka ei osallistu varsinaiseen taisteluun, joten tietyllä tavalla tehtävä suoritettu. Mutta mahtaako noita hekoja olla tuollaiseen käyttöön? Käsittääkseni naapurissa on aika rajallisesti hekoja käytettävissä?

 

[baikal]

Aivan selvää on kuitenkin, että mahdollista hyökkäyskärkeä seuraa joukkoja jotka alkavat pyörittää "turvallisuustoimintaa" joka käsittää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Yksi osa tätä toimintaa on myös huoltoreittien suojaus. Aivan selvää on, että suomalaisten harjoittamaan sissitoimintaan on varauduttu. Helikopterein ja maastoajoneuvoin varustautuneet "vastasissipartiot" tarjoavat aivan riittävästi haastetta havuromantiikan kyllästämille hiihtomestareille.

Sitä mietin, että mahtaisikohan sitä hyökkäyskärkeä keretä häiritsemään ennen kuin sinne mitään vastasisseiliöitä keritään siirtämään? Eli missä järjestyksessä ne alueelle liikkuu, tuleeko vastasissit heti rintamajoukkojen jäljessä vaiko huolto, vai tuleeko huolto vastasissien saattamina? Lienee selvää, että sissit ovat varautuneet noihin vastatoimiin ja olisivat varmaan pettyneitä, jos napuri ei tätä yrittäisikään. Ja onhan nuo vastasissi joukot yksi joukko ruokittavana, joka ei osallistu varsinaiseen taisteluun, joten tietyllä tavalla tehtävä suoritettu. Mutta mahtaako noita hekoja olla tuollaiseen käyttöön? Käsittääkseni naapurissa on aika rajallisesti hekoja käytettävissä?

Tuotatuota. Kyllä siinä sissitoimintaa pyörittävä joukko alkaa olla melkoisessa kusessa, jos se jää ähkimään vastaosastojen sekaan. Otappas kartta esille ja iimaile, miten alueita voidaan eristää ja millaisia ovat optimaaliset vastajoukot?

Ei kannata jähmettyä Esa Anttalan kirjojen kerronnan antiin. Ketjussa haravoiva mölyävä iivana-joukkio ei ehkä ole tätä päivää, jonka meikä kauko partio laiset naureskellen väistävät ja jatkavat sianlihasäilykkeen ammentamista pohjattomaan kitaansa.

Yksi sissitoimintaan liitettävä koulutusaihe oli ainakin ammoin se, että osataan tunnistaa vastatoimien alkaminen ja ainakin silloin tertiäärikaudella se oma vastatoimi ei ollut vihreän huivin vetaseminen päähän ja rankan taistelun aloittaminen.

Karttaa osaa lukea Kaverikin ja jopa siten aistia missä kohtaa sissitoiminta kenties alkaa, jos on alkaakseen. Mölöpä on hyökkäysjoukon komentaja, joka odottaa parin kolonnan joutuvan ensin väijyyn ennenkuin aloittaa vastatoimet.

 

[SJ]

Aivan selvää on kuitenkin, että mahdollista hyökkäyskärkeä seuraa joukkoja jotka alkavat pyörittää "turvallisuustoimintaa" joka käsittää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Yksi osa tätä toimintaa on myös huoltoreittien suojaus. Aivan selvää on, että suomalaisten harjoittamaan sissitoimintaan on varauduttu. Helikopterein ja maastoajoneuvoin varustautuneet "vastasissipartiot" tarjoavat aivan riittävästi haastetta havuromantiikan kyllästämille hiihtomestareille.

Sitä mietin, että mahtaisikohan sitä hyökkäyskärkeä keretä häiritsemään ennen kuin sinne mitään vastasisseiliöitä keritään siirtämään? Eli missä järjestyksessä ne alueelle liikkuu, tuleeko vastasissit heti rintamajoukkojen jäljessä vaiko huolto, vai tuleeko huolto vastasissien saattamina? Lienee selvää, että sissit ovat varautuneet noihin vastatoimiin ja olisivat varmaan pettyneitä, jos napuri ei tätä yrittäisikään. Ja onhan nuo vastasissi joukot yksi joukko ruokittavana, joka ei osallistu varsinaiseen taisteluun, joten tietyllä tavalla tehtävä suoritettu. Mutta mahtaako noita hekoja olla tuollaiseen käyttöön? Käsittääkseni naapurissa on aika rajallisesti hekoja käytettävissä?

Tuotatuota. Kyllä siinä sissitoimintaa pyörittävä joukko alkaa olla melkoisessa kusessa, jos se jää ähkimään vastaosastojen sekaan. Otappas kartta esille ja iimaile, miten alueita voidaan eristää ja millaisia ovat optimaaliset vastajoukot?

Ei kannata jähmettyä Esa Anttalan kirjojen kerronnan antiin. Ketjussa haravoiva mölyävä iivana-joukkio ei ehkä ole tätä päivää, jonka meikä kauko partio laiset naureskellen väistävät ja jatkavat sianlihasäilykkeen ammentamista pohjattomaan kitaansa.

Yksi sissitoimintaan liitettävä koulutusaihe oli ainakin ammoin se, että osataan tunnistaa vastatoimien alkaminen ja ainakin silloin tertiäärikaudella se oma vastatoimi ei ollut vihreän huivin vetaseminen päähän ja rankan taistelun aloittaminen.

Karttaa osaa lukea Kaverikin ja jopa siten aistia missä kohtaa sissitoiminta kenties alkaa, jos on alkaakseen. Mölöpä on hyökkäysjoukon komentaja, joka odottaa parin kolonnan joutuvan ensin väijyyn ennenkuin aloittaa vastatoimet.

Nyt en ole ihan varma mitä koetat sanoa tai mitä oletat minun koettavan sanovan, mutta en ole kyseisen kirjailijan kirjoja lukenut, joten saatan nyt missata pointtisi sen takia.

 

[baikal]

Yritän sanoa sitä, että vastasissit voivat olla paikalla jo ennenkuin edes ne varsinaiset sissit ovat saaneet aamupuuronsa syötyä. Viittaan siihen, että Ivan Haisunovits osaa lukea karttaa siinä kuin mekin ja osaa taatusti aistia ne paikat, joissa sissitoimintaa todennäköisesti on tai tulee olemaan. Viittaan tuoreisiin Georgian sodan opetuksiin....erittäin syvällä Zoorzian alueella toimi erilaisia ryhmiä, todennäköisesti olivat toiminta-alueillaan jo ennenkuin Georgian pojat olivat liköörikrapulansa selvittäneet sodan aatonaattona. Kaveri on aivan kykenevä tekemään samoja juttuja kuin mekin, muuta on turhaa väittää.

Eli ei kannata tuudittaa itseään Ruususen uneen ja alkaa katsella päivyristä mahdollista vastaosaston saapumista siitä hetkestä, kun eka kylkkäri on jymähtänyt.

Suomalaista sissitoimintaa on mielestäni rasittanut pitkään kaunokirjallisuuden henki. Kyllä, tämä on mielipiteeni kaikessa karuudessaan. Toisaalta ko. taistelulaji on aivan samalla lailla päivitettävissä kuin kaikki muukin.

 

[Einomies1]

Noista jutuista pääteltävissä on että kovinkaan moni täällä keskustelevista ei tunne meidän erilliskomppanioiden ja niiden yksiköiden taistelutapaa tai ryhmitystä. En mene yksityiskohtiin asiassa, mutta ei ne taktiikat ole kaikki suoraan II ms ajan romaaneista luettavissa, vaan kyllä niissä käytetään edeltävän sodan ajoilta kehiteltyjä taktiikoita.

Erillisryhmät tietävät kuitenkin jo rauhan aikana missä tulevat olemaan tositoimissa sekä kartalla että maastossa.
Senverran tieliikenteen häirinnästä että henk.koht. aseet ovat vain itsepuolustusta varten ja miinoilla ja räjähteillä hommat hoidetaan.
Eikä sinne tienvarteen mennä/jäädä ihmettelemään kuuta nousevaa....kaikki nojaa huolelliseen etukäteisvalmisteluun jo pitkällä aikavälillä.

Ja senverran perääntulijoista että vaikka olisi Rambo itse tulossa niin hullunrohkeutta kysyy juosta sysimetsään senjälkeen kun eka mies silpoutuu minaan.

Meidän kouluttaja kertoi aikanaan tavanneensa virolaisen upseerin joka palveli NL:n erikoisjoukoissa Afganistanissa. Virolainen sanoi että kun lähtivät väijytyksen jälkeen ajamaan takaa afgaaneja ja eka mies käveli miinaan, ei hän olisi saanut miehiään eteenpäin edes ampumalla.