Venäläisten sotavoimien huolto: miten naapuri yöpyy ja huoltaa?

Mahtaakohan tovereilla olla näkemystä siitä, miten naapurin taistelevien yksiköiden huolto (etupäässä tarkoitan siis a-tarvike/polttoaine/ruokahuoltoa) on järjestetty?

Joskus ammoisina aikoina sain jopa koulutusta yksittäisten huolto-osien räjäyttelemiseen, mutta isosta kuvasta ei tullut silloin tai myöhemminkään otettua selvää. Nyt isot pojat on kertoneet, että amatöörit harjoittelee yksittäisen kuorkin räjäyttämisen taktiikkaa, ja ammattilaiset opiskelee logistiikkaa...

Olisikohan siis kellään tiedossa julkisia arvioita tai arvauksia siitä, kuinka paljon tuollainen isompi pumppu - sanotaanpa vaikka pataljoona tahi prikaati - voisi tarvita erilaista huoltoa vaikka taistelupäivää kohden, ja kuinka monta (esimerkiksi) kuorma-autoa se työllistää? Ja miten noin ylipäänsä tuo potentiaalisen vastapuolen huolto liikkuu ja toimii? Onko siellä, kuten joskus joku väitti, merkittävä kyky työntää huoltoa eteenpäin tarpeen vaatiessa vaikka telavaunuilla, vai olisiko vaikka toisessa ketjussa ehdotettu kestopäällysteiden repiminen kelpo konsti hidastaa panssarikiilan tunkeutumista Suomineitoon?

Ja miten noin ylipäätään jonkun mekanisoidun prikaatin huolto toimii? Seuraako jokaista osastoa letka huoltokärryjä, vai hoidetaanko huolto jotenkin keskitetymmin? Miten pitkä konfliktin täytyisi olla, että olisi odotettavissa huru-ukkojen itsemurhaprikaatin maaliksi soveltuvien huoltopaikkojen tai väliaikaisten varastojen rakentelua? Ynnä muuta, ynnä muuta.

Kysyn, kun olen ihan pihalla näistä käytännön järjestelyistä, mutta aihe kiinnostaa.
 
Kapiainen kuvasi joskus naapurin tapaa lastata sotakone täyteen ja kun se on loppu, henkilöstön, kaluston, tai tarvikkeiden loppumisen johdosta, se vaihdetaan tuoreempaan.
Tämä loppuun palanut sotakone täydennetään sitten reilusti taaempana. Sillä silmällä tieyhteyksien tuhoaminen ja vaurioittaminen kannattaa.

Jos sitten tarkemmin halutaan prioisoida huollon maaleja, nostaisin polttoaineen, sen kuljetus ja jako välineet korkealle.
 
Suureksi ongelmaksi varmasti nousee se, että suurimmalla osalla foorumin jäsenistä ei ole käsitystä edes suomalaisen organisaation huollosta. Kun tutustuu ensin siihen, niin saa jonkin näköisen käsityksen mittaluokista minkä verran tavaraa kulkee ja paljonko työtä eri kokoisten osastojen taistelukuntoisena pitäminen vaatii. Sitten voikin hetkeksi unohtaa ne amerikkalaiset elokuvat ja lukaista ne muutaman venäläisen kirjan jotka kertovat Afganistanin ja Tšetšenian sodista ja löytyvät suomennettuina versioina, ellei sitten osaa alkuperäiskieltä jolloin lukemisto moninkertaistuu. Jo niistä rivien välistä lukemalla saa paljon irti. Lisäksi löytyy hakevalle valtava määrä videoita kyseisistä sodista, missä silmät avoinna katsoville on paljon asiaan antavaa osviittaa. Oikein harrastunut sitten tutustuukin vielä asioita palkakseen tutkivien kirjoituksiin kaikilla niillä kielillä, joilla kykenee.
 
Olen joskus pohdiskellut että kun vihollisen sotilas tarvii ainakin viittä asiaa, eli ruokaa, vettä, ammuksia, unta ja polttoainetta, niin olisi resurssien tuhlaamista meiltä haitata niistä jokaista.

Riittää jos katkaisee yhden kokonaan.

Helpointa kai olisi riistää uni miehittäjältä, tai polttoaine hyökkääjältä. Onko meillä kykyä riittävään meteliin, kuukaudesta toiseen?

Käytännön esimerkki olisi myös, että huoltosaattueesta tuhotaan se polttoainekärry, eikä mitään muuta. Tämä nyt on vaan esimerkki. Ja jos pidättäydytään tankkien tuhoamiselta, niin ne käyttää sitä polttoainetta enemmän. Heidän tankit pitää saada liikkeelle hyökkäämällä milloin missäkin, liikettä tarvitaan. No, aika riskaabeli taktiikka.

Joskus käynyt mielessä semmoinenkin, että jos saadaan miinoilla rikottua kaikki lumiaurat, niin ei ne talvella enää ajele minnekään. Tämä olisi myös humaania sotaa, sivarikomppania voisi mielellään tehdä tämän ja paljon muutakin antimateriaalisotaa. Jos he asian oikein oivaltaa. Sotakin loppuu nopeammin, jos vältetään miesten tappamista, kostomieliala ei nouse sillai.
 
Jos tarkastelee useimmiten vastaantulevaa maalihierarkiaa, saattaa tehdä havaintoja. Taistelupanssarivaunut sun muut saavat repiä peltoa ihan mielensä mukaan jos eivät sohaise ampiaispesää. Ensin puhkotaan silmät, ammutaan aivot, tuhotaan tärykalvot, kuivataan kurkku ja vedetään matto jalkojen alta, näin kuvainnollisesti puhuen. Jos eivät siitäkään opi, niin ruvetaan takomaan turpaan.
 
Charlyn_enkelit kirjoitti:
Olen joskus pohdiskellut että kun vihollisen sotilas tarvii ainakin viittä asiaa, eli ruokaa, vettä, ammuksia, unta ja polttoainetta, niin olisi resurssien tuhlaamista meiltä haitata niistä jokaista.

Riittää jos katkaisee yhden kokonaan.

Helpointa kai olisi riistää uni miehittäjältä, tai polttoaine hyökkääjältä. Onko meillä kykyä riittävään meteliin, kuukaudesta toiseen?

Käytännön esimerkki olisi myös, että huoltosaattueesta tuhotaan se polttoainekärry, eikä mitään muuta. Tämä nyt on vaan esimerkki. Ja jos pidättäydytään tankkien tuhoamiselta, niin ne käyttää sitä polttoainetta enemmän. Heidän tankit pitää saada liikkeelle hyökkäämällä milloin missäkin, liikettä tarvitaan. No, aika riskaabeli taktiikka.

Joskus käynyt mielessä semmoinenkin, että jos saadaan miinoilla rikottua kaikki lumiaurat, niin ei ne talvella enää ajele minnekään. Tämä olisi myös humaania sotaa, sivarikomppania voisi mielellään tehdä tämän ja paljon muutakin antimateriaalisotaa. Jos he asian oikein oivaltaa. Sotakin loppuu nopeammin, jos vältetään miesten tappamista, kostomieliala ei nouse sillai.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kunhan nyt käyt sen intin, niin huomaat, että se unenpuute on noista ehkä se vaikeimmin järjestettävä. Siis sellainen kriittisen vakava unenpuute.

Vesi ja Ruoka: Vettä Suomesta kyllä löytyy, se ei luultavastikaan tule olemaan ongelma kenellekään. Muutoin veden puutetta kestää n. yhden päivän ja olisi hyvinkin se isoin ongelma, jos sitä ei saada kuskattua mukana. Ruoka ei ole sekään ongelma, parin päivän ruuat on suhteellisen helppo kuljettaa henkilön mukana, etenkin jos vesi ei ole ongelma ja sitä ei tarvitse kuskata mukana. Ja kokonaan ilman tai vähillä ruuilla kestää paljon pitempään kuin ilman vettä. Lisäksi viitaten tuohon "sotakone" selitykseen, niin naapurissa ukot koulutetaan tämä mielessä, eli ukoille oletettavasti jaetaan ennen taistelua useamman päivän ruuat juurikin sen varalta, että huoltoa joutuu odottamaan pari päivää. Sitä en spekuloi, että miten kylläisinä ne safkat ukkoja pitää, mutta ei ne kuitenkaan ole siellä nääntymässä ihan heti. Kopterilla saa aika helpolla ukoille jaettua päivän pari jatkoaikaa ainakin ruuan osalta.

Polttoaine: Tämä jos loppuu, niin loppuu myös liike. Käsittääkseni tankki joukkue (maasta riippuen 3-4 vaunua) tarvitsevat tankkiautollisen polttoainetta per päivä (tämä on nyrkkisääntö ja todellisuus riippuu tankkerin koosta, vaunujen tyypistä, vaunujen määrästä, sekä toiminnan aktiivisuudesta. Rynnäkkövaunut vievät varmaan vähemmän ja kaikki pyöräkalusto sitäkin vähemmän, mutta joka kerta kun PA-rekka hajoaa, niin silloin sillä on vaikutusta viholliseen seuraavan 24 tunnin aikana.

Ammukset: Jos polttoaineen loppuessa yksiköltä loppuu liike, niin ammuksien loppuessa yksikkö lakkaa käytännössä olemasta. Silloin se ei vaan voi vaikuttaa viholliseen suoranaisesti, ainoastaan joillakin epäsuorilla tavoilla. Isoin osa ammushuoltoa lienee tykistön ammukset, joita siis menee hyvinkin sellaisen KA -lastillinen per tykki, per päivä ja tämä siis laskennallinen keskiarvo, joinakin päivinä ei ammuta ja toisina ammutaan senkin edestä. Toisaalta, kuten käytännössä ollaan huomattu, niin ammuksista kun on pulaa, niin niitä myös kulutetaan vähemmän ja tarkemmin harkiten. Lisäksi aina voi tasata ammuksia niiden kanssa jotka kuluttavat vähemmän ammuksia, kuten huollon tyypit ja aina voi kerätä kaatuneilta ammukset jakoon (tämä pätee myös jossakin määrin tykistöön ja panssarivaunuihin). Jalkaväen ammukset eivät vissiinkään vaadi hirveästi huollolta kaikkeen muuhun verrattuna.

Ja sitten on kuudes asia mitä tuossa ei mainittu, eli Huolto itse. Eli oikeastaan kaikki kalusto ja miehet myös vaativat huoltoa, muuten siellä rivissä alkaa olla aukkoja ennen taisteluakin. Toki miehistö osaa tehdä osan tuosta itsekin, mutta ei kaikkea. Eli esim. korjaamomiesten nististäminen varmasti auttaisi pitkässä juoksussa, mutta etenkin koettaisin kohdistaa toiminnan vaikkapa elektroniikka korjaajiin ja yleensä kaikkiin sähkölaitteiden kanssa käpisteleviin, sieltä saisi sen isoimman vaikutuksen. Toinen olisi sitten kuorma-autojen hajottaminen. Vaikka niitä nimellisesti olisikin helppo korvata, niin ne täydennykset tulevat kuitenkin viiveellä, joten kuljetuksissa tulisi väistämättä olemaan häiriöitä. Ja jos ajoneuvot on helppo korvata, niin kuskit saattavat olla hankalampi juttu, vähintäänkin ne kuskit tulisivat uudelle alueelle ja hämminki olisi todennäköisempää.
 
Kiitos SJ, just tälläisiä nyrkkisääntöjä huollon volyymin arvioimiseksi hainkin.

Lienee tämä taustalla siinä, että muistelen säiliöautojen olleen prioriteettilistalla tavallisia kuorma-autoja korkeammalla.

Mahtaako joku vielä tietää, millaisia noiden huoltojoukkojen määrävahvuudet esim. tankkiautojen suhteen ovat? Kun jos tankkiautollinen tarvitaan per vaunujoukkue per päivä, muista kuluista puhumattakaan, ja polttoaine pitäisi saada kuljetettua jostain varikolta - oletettavasti ei ihan rajan pinnasta - 200-400 kilometriä suomineidon syvyyteen, pitkin todennäköisesti osin turmeltuja teitä, niin siinä äkkinäiselle tulee mieleen, että tankkereita taidetaan tarvita melkein yhtä paljon kuin vaunujakin. Tykistöä varten sitten varmaan on kuorkkeja kaksi tai kolme per putki. Menisiköhän suuruusluokka oikein?

Ylipäätään, vieläkö muuten käytetään erillisiä tankkiautoja - jossain brosyyrissä joskus näin kuorma-auton lavalle tarpeen vaatiessa nostettavia säiliöitä?
 
Nykyinen taistelutapa eli tappioiden tuottaminen on hyvä, mutta pitäisi vielä tarkentaa, koska juustohöylä -tasaisesti vähän sieltä täältä- ei johda kuin sodan pitkittymiseen.

Tästä voisi tehdä kaavan ja optimoida, että mitä kannattaa milläkin resurssilla tehdä. Omien tappioiden välttely korostuu, eli viittaan taas tutkitusti tehokkaaseen ied-armeijaan.

Tuli mieleen vielä pari muuta tarvetta, eli upseerit, tiedustelukuva ja happi. EMP olisi aika halpa ja humaani keino viedä tietoliikenne, miksei tähän panosteta?
Hapen riistäminen paikallisesti on helppoa peräkkäisillä isoilla pommeilla. Vain kasvit selviää, kaasunaamarikaan ei auta.
Aerosolipommi vie hapen ehkä puoleksi minuutiksi koko karttaruudusta, eli 30 sek välein uusi.

Hassuista keinoista voisi mainita myös kitkan riistäminen. Jäädytetään kaikki kadut ja maantiet. Varsinkin mäkiosuudet.
 
Olisikohan mahdollista kehittää jonkinsortin miina tai sinkomiina, tai vaikkapa lyhyen kantaman lennokki, joka tunnistaisi tankkiautot ja iskisi vain niitä vastaan? Vaikutus viholliseen voisi olla huomattava.
 
Charlyn_enkelit kirjoitti:
Hassuista keinoista voisi mainita myös kitkan riistäminen. Jäädytetään kaikki kadut ja maantiet. Varsinkin mäkiosuudet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän tuota varten voisi kehittää jonkin kemikaalinkin? Jokin öljypohjainen voisi olla aika passeli tuohon tarkoitukseen. Olisi aika helppoa ajaa säiliöautolla tai näillä teiden pesuautoilla ja päästellä moista tavaraa etenkin risteyksiin ja mäkiosuuksiin, ylipäätään kaikkialle missä on kestopäällystettä. Toki plussaa, jos tuo toimisi muillakin teillä. Oikeasti, tuo aiheuttaisi ihan julmetusti harmia viholliselle ja olisi helppoa ja nopeaa levittää! Pyöräliikenne hyytyisi samantien ja luultavasti telaketjuvekottimetkin kokisivat ongelmia. Tuohon jos vielä yhdistäisi miinoituksen niin avot. Sanomattakin lienee selvää, että myöskin jalkaväkisotilasta tuo häiritsisi suunnattomasti, eli myös miinojen purkua käsipelin ja hyökkäyksiä jne. Samalla tuota voisi toki käyttää rajoitetusta joidenkin tukikohtien suojaamiseen tai tuliylläköiden suunnitteluun...mitäs, kun jalkaväki nousee rynnäkkövaunusta ja maa onkin jäätäkin paljonpaljon liukkaampaa? Miten onnistuu taistelu? Ei mitenkään. Oikeasti. Eikä lähdetä takaa-ajoon nopsasti myöskään. Ajatelkaapa sissiryhmää, joka käy ruikkimassa tätä tavaraa teille vihollisen huoltoreiteille? Helppoa, nopeaa ja luultavasti halpaa ja varmasti aiheuttaa kuorma-auton ulosajon ja tuhoutumisen.

Lisäbonusta tuosta olisi toki sen osalta, että se ei kuitenkaan tuhoa infrastruktuuria eli tietä, puhdistaminen oikeilla työkaluilla on aina helpompaa rauhan tultua kuin koko tien uudelleenrakentaminen.

Sanomattakin on selvää, että ei tällä miinoitteita ja murrosteita eikä hävitystyötä voi korvata. Mutta täydentää voi ja käyttää siellä, missä moisia ei ehditä tehdä tai ei riitä resurssit tekemään.
 
hessukessu kirjoitti:
Olisikohan mahdollista kehittää jonkinsortin miina tai sinkomiina, tai vaikkapa lyhyen kantaman lennokki, joka tunnistaisi tankkiautot ja iskisi vain niitä vastaan? Vaikutus viholliseen voisi olla huomattava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lennokki lienee mahdollinen ja saattaisi olla kohtuuhintainenkin, mutta ehkä turhan monimutkainen ja erikoistunut. Nuo miinat pitäisi joko toimittaa vihollisen selustaan tai jättää paikalleen vihollisen mennessä ohi. Kummassakin tapauksessa ongelma on se niiden havaitseminen, joka veisi noilta tehoja, jopa paljonkin.

Hyöty noissa voisi olla suurikin, mutta itse keksin jo tältä istumalta vastatoimen, eli syötti tankkerit. Ajetaan tyhjillä tankkereilla edeltä ja otetaan vahinkoa sen minkä keretään ja toivotaan, että KA itse ei hajoa, vaan kestää useamman osuman. Jos kestä ei, niin sitten ekan osuman jälkeen lähetetään partio tiedustelemaan alueen johon niitä selvästikin on levitetty (ne joutuisi väistämättä asettamaan ryhmiin, koska sissit eivät voi yksinkertaisesti vaeltaan tien vartta vapaasti ja sirottelemaan yksittäisiä miinoja sinne tänne).

Tankkeri on myös aika helppo naamioida normaaliksi KA:ksi.
 
hessukessu kirjoitti:
Olisikohan mahdollista kehittää jonkinsortin miina tai sinkomiina, tai vaikkapa lyhyen kantaman lennokki, joka tunnistaisi tankkiautot ja iskisi vain niitä vastaan? Vaikutus viholliseen voisi olla huomattava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Akselivälit, akselipainot periaatteessa. Tai samantien koko saattue 10x50kg katupommilla.
 
Luulen että jakelun kannalta kama toimitetaan tynnyreissä, eli kuormuri olis jopa fiksumpi kuin säiliöauto.
 
hessukessu kirjoitti:
Eiköhän tuota varten voisi kehittää jonkin kemikaalinkin? Jokin öljypohjainen voisi olla aika passeli tuohon tarkoitukseen. Olisi aika helppoa ajaa säiliöautolla tai näillä teiden pesuautoilla ja päästellä moista tavaraa etenkin risteyksiin ja mäkiosuuksiin, ylipäätään kaikkialle missä on kestopäällystettä. Toki plussaa, jos tuo toimisi muillakin teillä. Oikeasti, tuo aiheuttaisi ihan julmetusti harmia viholliselle ja olisi helppoa ja nopeaa levittää! Pyöräliikenne hyytyisi samantien ja luultavasti telaketjuvekottimetkin kokisivat ongelmia. Tuohon jos vielä yhdistäisi miinoituksen niin avot. Sanomattakin lienee selvää, että myöskin jalkaväkisotilasta tuo häiritsisi suunnattomasti, eli myös miinojen purkua käsipelin ja hyökkäyksiä jne. Samalla tuota voisi toki käyttää rajoitetusta joidenkin tukikohtien suojaamiseen tai tuliylläköiden suunnitteluun...mitäs, kun jalkaväki nousee rynnäkkövaunusta ja maa onkin jäätäkin paljonpaljon liukkaampaa? Miten onnistuu taistelu? Ei mitenkään. Oikeasti. Eikä lähdetä takaa-ajoon nopsasti myöskään. Ajatelkaapa sissiryhmää, joka käy ruikkimassa tätä tavaraa teille vihollisen huoltoreiteille? Helppoa, nopeaa ja luultavasti halpaa ja varmasti aiheuttaa kuorma-auton ulosajon ja tuhoutumisen.

Lisäbonusta tuosta olisi toki sen osalta, että se ei kuitenkaan tuhoa infrastruktuuria eli tietä, puhdistaminen oikeilla työkaluilla on aina helpompaa rauhan tultua kuin koko tien uudelleenrakentaminen.

Sanomattakin on selvää, että ei tällä miinoitteita ja murrosteita eikä hävitystyötä voi korvata. Mutta täydentää voi ja käyttää siellä, missä moisia ei ehditä tehdä tai ei riitä resurssit tekemään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asfaltilla ei taida kovin hyvin toimia, ellei se ole hyvin paksua tavaraa ja silloinkin sitä pitäisi syytää juurikin paksulti. Ehdotan kuitenkin rajoittamaan kehityksen ksaviöljyihin, tällöin ei mene pilata kotimaata tahallaan. Mutta jotakin ainettahan ne autokoulut ja ne ajokoulutusradat käyttävät, joten kai siitä voisi kehittää. Talvella taas jäädyttäminen on yksinkertaisempaa ja tarvittava kalusto on järjestettävissä, jos muu liikenne sallii. Ja jäisiä teitä on myös hiekkatiellä, joten toimii sielläkin. Vika vaan on siinä, että tuo liukkailla ajo ei ole tuntematonta oikeastaan kenellekään. Sissit eivät kykene toimittamaan tarpeeksi paljoa tuota tavaraa, jotta siitä olisi merkitystä. Ja muutenkin uskoisin, että hiekottaminen ja ajonopeuksien hidastaminen olisivat tehokkaita tapoja rajoittaa vahinkoja mitä tuo muuten saattaisi tuottaa.
 
hessukessu kirjoitti:
Olisikohan mahdollista kehittää jonkinsortin miina tai sinkomiina, tai vaikkapa lyhyen kantaman lennokki, joka tunnistaisi tankkiautot ja iskisi vain niitä vastaan? Vaikutus viholliseen voisi olla huomattava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kylkiräjähdepanos? Entinen nimi taisi taisi olla kylkimiina? Jossain päin maailmaa sanotaan, että ne ovat tienvarsipommeja. Meillä se voisi olla SLRP. (suonlaitaräjähdepanos)

Missä määrin säiliöajokit kestänevät raskaan tykistön vaikutusalueella toimintaa?
 
Charlyn_enkelit kirjoitti:
Nykyinen taistelutapa eli tappioiden tuottaminen on hyvä, mutta pitäisi vielä tarkentaa, koska juustohöylä -tasaisesti vähän sieltä täältä- ei johda kuin sodan pitkittymiseen.

Tästä voisi tehdä kaavan ja optimoida, että mitä kannattaa milläkin resurssilla tehdä. Omien tappioiden välttely korostuu, eli viittaan taas tutkitusti tehokkaaseen ied-armeijaan.

Tuli mieleen vielä pari muuta tarvetta, eli upseerit, tiedustelukuva ja happi. EMP olisi aika halpa ja humaani keino viedä tietoliikenne, miksei tähän panosteta?
Hapen riistäminen paikallisesti on helppoa peräkkäisillä isoilla pommeilla. Vain kasvit selviää, kaasunaamarikaan ei auta.
Aerosolipommi vie hapen ehkä puoleksi minuutiksi koko karttaruudusta, eli 30 sek välein uusi.

Hassuista keinoista voisi mainita myös kitkan riistäminen. Jäädytetään kaikki kadut ja maantiet. Varsinkin mäkiosuudet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sodassa harvoin on niin hyvää tilannekuvaa vihollisesta, että sieltä voisi poimia ne juuri oikeat kohteet ja siltikin jäljelle jäisi varamenetelmät.

Tukehduttamalla tappavat aseet taitavat mennä kemiallisien aseiden kategoriaan, eli se kannattaa unohtaa. Aerosolipommi joka voisi saada aikaan vaikutuksen jonka kuvaat olisi melkoisen iso ja meillä ei olisi oikein tapaa toimittaa sitä kohteeseen. Jos olisi, niin ei niitä tarvita kuin se yksi kerrallaan, kun sielä ei ole ketään henkiinjäävää jota tarvitsisi tukehduttaa. ja henkiinjäävällä tarkoitan henkilöä, joka saattaa tällin jälkeen olla hengissä, mutta mitään ei oikein voi tehdä, koska keuhkot ovat tuhoutuneet ja henkilö tukehtuu sitä mukaan mitä keuhkoihin kerääntyy nestettä. FAE -pommeista väitetään usein, että ne syrjäyttävät hapen, mutta suunnilleen saman tekee myös normaali räjähdys joka on samaa teholuokkaa. FAE pommi on toki kokonsa ja painonsa puolesta konventionaalista pommia tehokkaampi, mutta sen vaikutustapa on silti se räjähdyksen tuottama paineisku.
 
Voiteluöljyn huoltokuljetusten katkaisu? Huonokin taktiikka on parempi kuin juustohöylä. Tulee mieleen historiasta kolme esimerkkiä:

1) Laakeritehdaiden pommitukset Saksassa
2) USA:n lääkintämiehiin tähtääminen Iwo Jimalla
3) Säiliö-autot kohteena osasto Kuhlmeyllä (mikä oli kuitenkin vain ehkä prosentti heidän kohteistaan, mutta ensisijainen)

Polttoaineiden lisä-aineiden riisto olisi hyös hyvä maali, mutta ei niitä kai missään käytetä? Päinvastoin, sotamoottorit juo melkein mitä tahansa, ainakin idän tankit.
 
SJ kirjoitti:
... kun sielä ei ole ketään henkiinjäävää jota tarvitsisi tukehduttaa. ja henkiinjäävällä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tankkimiehistöt, bunkkeri ja hyvät poterot kestää aika hyvin paineaaltoja. Luultavasti myös kevlar-liivien yleistyminen auttaa tässä tykinruoka-ukkoja.

Kaikki olis vaan niin paljon helpompaa jos vois savuttaa koko karttaruudun esim 15 minuutiksi. Siihen panostaisin itse. Jäis haavoittuneet hoitamatta yms kun ei näe mitään.
Tankit ei etene vaan jää tuleen parkkiin. Tai siis tässä tapauksessa alipaineeseen, lähes hapettomaan tilaan.
 
Deeiii kirjoitti:
Kiitos SJ, just tälläisiä nyrkkisääntöjä huollon volyymin arvioimiseksi hainkin.

Lienee tämä taustalla siinä, että muistelen säiliöautojen olleen prioriteettilistalla tavallisia kuorma-autoja korkeammalla.

Mahtaako joku vielä tietää, millaisia noiden huoltojoukkojen määrävahvuudet esim. tankkiautojen suhteen ovat? Kun jos tankkiautollinen tarvitaan per vaunujoukkue per päivä, muista kuluista puhumattakaan, ja polttoaine pitäisi saada kuljetettua jostain varikolta - oletettavasti ei ihan rajan pinnasta - 200-400 kilometriä suomineidon syvyyteen, pitkin todennäköisesti osin turmeltuja teitä, niin siinä äkkinäiselle tulee mieleen, että tankkereita taidetaan tarvita melkein yhtä paljon kuin vaunujakin. Tykistöä varten sitten varmaan on kuorkkeja kaksi tai kolme per putki. Menisiköhän suuruusluokka oikein?

Ylipäätään, vieläkö muuten käytetään erillisiä tankkiautoja - jossain brosyyrissä joskus näin kuorma-auton lavalle tarpeen vaatiessa nostettavia säiliöitä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollaisena karkeana muistisääntönä (ei minkään tietyn kokoonpanon mukaan) divisioonalla on pataljoonan verran huoltoa ja siitä komppania on korvamerkattu toimittamaan polttoainetta ja voiteluainetta 'työntävällä periaatteella' alemmille portaille. Missään tapauksessa säiliöautojen määrä ei ole sama kuin tuettavien vaunujen määrä 1:1 -periaatteella. Vaunuissahan on aika reilut tankit itsessään ja yleensä mahdollisuus laittaa lisäsäiliöitä takakannelle. Kun tuollainen yhtymä on tankattu täyteen se pystyy suorittaamaan ison siivun sille tarkoitetusta tehtävästä niine hyvineen ja yhtymätason huolto on mitoitettu sen tietyn operaation läpiviemiseen, jonka jälkeen kyseinen joukko pysähtyy täydennettäväksi ja seuraavan portaan joukot siirtyvät kärkeen. Jos sillä yhtymällä olisi valtavasti enemmän huoltomateriaalia mukanaan kuljetettavaksi niin se kamakasa saattaisi pikemmin hidastaa ja haitata menoa, vaikka äkkiseltään toisin ajattelisi.

6x6 maastokuorma-auton lavalle rakennetut pienet säiliöt ovat siitä käteviä, että niillä pääsee huollettavan joukon luokse huonompaakin tieuraa vaikka kokonaiskapasiteetti jääkin pieneksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top