#vihapuhe

11 vuotta ja vapautuu 5 vuoden kuluttua jonkun sosialistipresidentin toimesta ja elää lopun elämäänsä Suomessa veronmaksajien rahoilla, Irakiinhan tappajia ei palauteta koska ihmishenki on niin arvokas
 
“Sama häirintä, jota oikeus käsitteli, jatkui oikeudenkäynnissä" – kirjailija Elina Hirvonen vaatii verkkohäirinnän estämiseen tiukempia toimia
Toimittaja Jessikka Aroon kohdistuvaa vainoa käsitellään hovioikeudessa. Myös juttujen haastateltavat joutuvat entistä useammin someryöpytykseen.
Media
16.11.2019 klo 11.43
Dosentti Oula Silvennoisen (selin) ja Panu Huuhtasen välillä syntyi erimielisyyttä hovioikeuden aulassa ennen toimittaja Jessikka Aron vainoamis- ja kunnianloukkauskokonaisuuden käsittelyä hovioikeudessa Helsingissä 21. lokakuuta 2019.

13-1-50357333-1573895740646.jpg



Toimittajia häiritään, haastateltavia haukutaan - miten journalismi selviää häirinnästä?

13-3-10761857.jpg

Heli Suominen



Verkossa tapahtuvaan häirintään pitäisi puuttua samalla pontevuudella kuin kadulla tapahtuvaan. Näin vaatii kirjailija Elina Hirvonen.

Hän seurasi kuluneella viikolla oikeudenkäyntiä, jossa käsiteltiin toimittaja Jessikka Aroon kohdistunutta vainoa. Hirvonen ja Oula Silvennoinen seurasivat oikeudenkäyntiä sananvapausjärjestö PEN:in johtokunnan edustajina.
–Oli hätkähdyttävää huomata, että sama häirintä, joka oli oikeudenkäynnin aiheena, toistui oikeudenkäynnin aikana, ja sitä tekivät samat ihmiset, Hirvonen sanoi Ylen aamun Viimeinen sana -keskustelussa lauantaina. Voit katsoa keskustelun klikkaamalla tämän artikkelin pääkuvaa.

Käräjäoikeus on jo antanut kahdelle miehelle kovat tuomiot lukuisista rikoksista. Kumpikin on valittanut hovioikeuteen, joka jatkaa asiaa asian käsittelyä joulukuussa. Syytettyjen tukijat saivat hovioikeuden käsittelyssä käsiinsä Aron sisaren todistajanlausunnosta laaditun tallenteen ja jakoivat ivallisesti kommentoiden sitä verkossa.
–Jos minulle huudellaan Suomi-areenassa, häirikkö poistetaan paikalta. Miten tehdä tämä verkossa?, Hirvonen kysyi.

Oikeusistuinten on ymmärrettävä tarvittaessa rajoittaa oikeutta käyttää salissa sähköisiä viesti- ja tallennusvälineitä, HIrvonen on kirjoittanut aiemmin blogissaan(siirryt toiseen palveluun). Yksi mahdollisuus olisi velvoittaa internetin suuryhtiöitä nykyistä tiukempaan moderointiin.

Toimittajien häirintä yleistyy
Jopa kaksi kolmasosaa journalisteista on kohdannut erilaisia solvauksia tai vihan ilmauksia etenkin verkossa, arvioi Tampereen yliopiston tutkija Ilmari Hiltunen. Väkivaltaisia uhkauksia itselle tai läheisille on saanut viidesosa. Hiltunen on toteuttanut laajan kyselyn aiheesta.

Tutkijan mukaan Jessikka Aroon kohdistuneen vainon lisäksi meneillään olevassa oikeudenkäynnissä linjataan, mitä toimittajan tulee sietää työnsä vuoksi.
–Journalistin ammatti on julkinen ammatti, mutta tässä häirintä on kohdistunut yksityishenkilöön.

Vaikuttaako ja hiljentääkö painostus journalisteja?
–Sitä sillä tavoitellaan. On toimittajia, jotka välttävät joitain aiheita, joista tietää, että ryöppy seuraa. Selvää on se, että vaikka toimittajat eivät vaikenisi, häirintä kuormittaa, Hiltunen sanoi.
–Häirintä yleistyy. Ja on huolestuttavaa, että on toimittajia jotka kohtaavat sitä usein: kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Journalistien lisäksi juttujen haastateltavat joutuvat entistä useammin someryöpytyksen kohteeksi. Tämä on uhka sananvapaudelle, Hiltunen sanoi.
Toimituksissa pohditaan, miten haastateltavia tavallisia ihmisiä on syytä valmistaa ja tukea julkisuudessa.
– On pelottava ajatus, että julkisuudessa puhuvat tulevaisuudessa vain ne, jotka kestävät tällaista.

Hiltunen korosti, että toimituksissa on varauduttava jo ennalta vihakampanjoihin.
–Toimittajaa ei saa työyhteisössä jättää yksin, Hirvonen taas sanoi.

Elina Hirvonen ja Ilmari Hiltunen olivat Ville Seurin ja Heli Suomisen vieraina Ylen aamun uudessa mediakriittisessä osiossa, Viimeisessä sanassa.
Lauantaisin lähetettävässä osiossa median ja viestinnän ammattilaiset purkavat viikon mediapuheenaiheen palasiksi.
Katso Viimeinen sana tästä:

 
Oula Silvennoisen ja häiriköinnin minäkin tajuan. Ne syyt nimittäin. Mutta mikäs Elina Hirvosella. Ei kai hän nyt sentään twitterissä trollaa?
 
Viimeksi muokattu:
–Journalistin ammatti on julkinen ammatti, mutta tässä häirintä on kohdistunut yksityishenkilöön.

Tuossa on esillä tärkeä ero.

Journalisti ovat jossain määrin julkisuuden henkilöitä sitä kautta että he työskentelevät julkisuudessa ja tuovat julki.

Iso osa journalisteistä tekee enemmän politikointia kuin journalismia. Heidän journalistista toimintaansa pitää voida kritisoida julkisti.

Stalkkaaminen tai yksityisyyden loukkaaminen ei ole journalistisen toiminnan kritisointia. Sellaista ei pidä sallia, mahdollistaa tai palkita. Eikä sitä pidä sallia että stalkkaaminen voisi tapahtua vastajournalismin nimissä. Stalkkaaja on vielä vähemmän journalisti kuin SJW-agendajournalisti.
 
Stalkkaaminen tai yksityisyyden loukkaaminen ei ole journalistisen toiminnan kritisointia. Sellaista ei pidä sallia, mahdollistaa tai palkita. Eikä sitä pidä sallia että stalkkaaminen voisi tapahtua vastajournalismin nimissä. Stalkkaaja on vielä vähemmän journalisti kuin SJW-agendajournalisti

Näin minäkin tätä ajattelen. Kritiikin pitää kohdistua siihen journalistin työn hedelmään, ei itse journalistiin.
 
Näin minäkin tätä ajattelen. Kritiikin pitää kohdistua siihen journalistin työn hedelmään, ei itse journalistiin.

Samoin. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Teoriassa.

Tosin tosiasioista harvoin saa aikaan riitaa: 1 + 2 = 3. Jos joku muuta väittää, hän on väärässä. Ja muut oikeassa. Mielipiteet taas ovat aina väärin. Jokaisella on omansa.

Mutta sanatkin ovat tekoja. Vaikka haukku ei haavoita, puheilla voidaan vaikuttaa, vääristellä, harhaanjohtaa, valehdella, manipuloida, aivopestä tai vainota: muokata, tahrata tai kiillottaa yhden yksilön tai yhteisön mielikuvia toisesta.

Tällöin tarkoitus ei olekaan ampua alas argumentteja, vaan viestinviejä.
 
Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”
Opetushallitus linjaa, että harkintaa saa käyttää, jos järjestelyt ovat jo pitkällä.
Koulut
19.11.2019 klo 06.00
Joulukuusi etualalla, takana koulun oppilaita.

Ylen kyselyssä selvisi, että kouluilla ei ole täysin yhteistä linjaa siitä, voiko juhlat järjestää kirkossa vai ei.Esa Huuhko / Yle
13-3-10586820.jpg

Anton Rinta-Jouppi

Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
363
Jaa artikkeli Twitterissä

Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.
Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

Ratkaisussaan Pölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.
Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen.

Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.
Julgran i förgrunden och rådhus i bakgrunden

Joulujuhlien lisäksi moni koulu järjestää erikseen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.Yle/ Fredrika Sundén

Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla
Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen.

Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa(siirryt toiseen palveluun) Suomessa. (Ilkka)
Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.
Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.
– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.
– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.
Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan
Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.
Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.
– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.
Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.
opetusneuvos Kati Mikkola, opetushallitus

Opetushallituksessa seurataan tarkkaan koulujen juhlista käytävää keskustelua, toteaa opetusneuvos Kati Mikkonen. Tommi Pesonen / YLE

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta
Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.
Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.
– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.
Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.
– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.
– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan
Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.
Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.
Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.
– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.
– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee
Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.
Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 18:aan asti.

 
Joulujuhlien siirtämistä pois kirkoista perustellaan uskonnonvapaudella.

Tämä herättää ainakin meikäläisen päässä kysymyksen ehtoollisesta ja halal-ruuasta.

Ehtoollinen on kristitty sakramentti. Se on uskonnollinen toimitus ihan eri tavalla ja mittakaavalla kuin vaikka kirkossa käynti. Ehtoollinen eroaa punkku-patonki -särpimisestä sillä, että leipä ja viini on pyhitetty. Pyhittäminen tekee niiden nauttimisesta uskonnollisen toimituksen.

Halal-liha on pyhitetty Allahille. Jos katsoo sitä, miten Islam ja kristinusko kuvaavat lopunaikoja niin käy ilmi, että ne ovat täsmälleen päinvastaisilla puolilla. Ei ole liioiteltua sanoa, että kristittyjen ja juutalaisten Jumala sekä Allah ovat näiden kirjoitusten valossa toistensa voimakkaimmat ja tärkeimmät vastustajat. Tähän liittyen Allahista ja häneen liittyvästä epäpyhästä kolminaisuudesta käytetään varhaisissa kristillisissä teksteissä - Muhammedia ja Islamia edeltävissä ja niitä ennustavissa - aivan muita nimiä.

Kristillisestä näkökulmasta Allahille pyhitetyn lihan syöminen on kristittyjen Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen vastustajien uskonnolliseen seremoniaan osallistumista.

En halua että kukaan kristitty - tai muukaan - joutuu kouluissa osallistumaan ehtoollisen irvikuvaksi laadittuun islamilaiseen seremoniaan eli halal-ruokien syömiseen. Salaa ja piilotellusti toteutettuna se on vielä jyrkemmin uskonnonvapauden periaatteiden vastaista.

Miten varmistetaan uskonnonvapauden nimissä se, että kristittyjä tai ateisteja ei pakoteta
kouluissa, vanhusten hoitolaitoksissa, sairaaloissa jne. tietämättään osallistumaan halal-lihan syömisen muodossa islamin vastineeseen kristittyjen ehtoollisesta?

Odotan vastausta tähän niiltä jotka ovat ajaneet joulujuhlien kirkkokieltoa. Kannustan itse kutakin tämän asian tärkeäksi kokevaa tuomaan asiaa esiin erilaisissa netti- ja livekeskusteluissa.
 
Ostin viime pääsiäiseksi uusiseelantilaista lampaanpaistia, jonka pakkauksesta löytyikin halal- merkintä. Se herätti sen verran epämiellyttäviä mielikuvia, että koirat saivat nauttia kyseisen tuotteen parissa, ja hankin tilalle kotimaista lammasta.
 
Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”
Opetushallitus linjaa, että harkintaa saa käyttää, jos järjestelyt ovat jo pitkällä.
Koulut
19.11.2019 klo 06.00
Joulukuusi etualalla, takana koulun oppilaita.

Ylen kyselyssä selvisi, että kouluilla ei ole täysin yhteistä linjaa siitä, voiko juhlat järjestää kirkossa vai ei.Esa Huuhko / Yle
13-3-10586820.jpg

Anton Rinta-Jouppi

Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
363
Jaa artikkeli Twitterissä

Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.
Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

Ratkaisussaan Pölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.
Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen.

Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.
Julgran i förgrunden och rådhus i bakgrunden

Joulujuhlien lisäksi moni koulu järjestää erikseen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.Yle/ Fredrika Sundén

Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla
Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen.

Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa(siirryt toiseen palveluun) Suomessa. (Ilkka)
Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.
Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.
– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.
– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.
Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan
Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.
Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.
– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.
Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.
opetusneuvos Kati Mikkola, opetushallitus

Opetushallituksessa seurataan tarkkaan koulujen juhlista käytävää keskustelua, toteaa opetusneuvos Kati Mikkonen. Tommi Pesonen / YLE

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta
Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.
Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.
– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.
Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.
– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.
– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan
Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.
Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.
Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.
– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.
– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee
Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.
Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 18:aan asti.

Minusta tämä on aivan Helvetin huono kehityssuunta!!
 
Back
Top