koponen
Kenraali
rangaistuksia jaetaan Helsingin lisäksi Haagissa ja pahimmassa tapauksessa Moskovassa.
Viimeksi mainitussa tapauksessa tosiasiat eivät päässe hidastamaan tai vaikeuttamaan tuomion langettamista.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
rangaistuksia jaetaan Helsingin lisäksi Haagissa ja pahimmassa tapauksessa Moskovassa.
Viimeksi mainitussa tapauksessa tosiasiat eivät päässe hidastamaan tai vaikeuttamaan tuomion langettamista.
@Fencer, mietin vain päteekö sotavangin status noihin mainitsemiini tapauksiin. Jos ei päde niin saako sillon käyttää rajumpia kuulustelukeinoja?
@Fencer, mietin vain päteekö sotavangin status noihin mainitsemiini tapauksiin. Jos ei päde niin saako sillon käyttää rajumpia kuulustelukeinoja?
@Fencer, mietin vain päteekö sotavangin status noihin mainitsemiini tapauksiin. Jos ei päde niin saako sillon käyttää rajumpia kuulustelukeinoja?
Perustulain 2 luku
Perusoikeudet
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
Rikoslain 11 luku
5 § (11.4.2008/212)
Sotarikos
Joka sodan taikka muun kansainvälisen tai valtionsisäisen aseellisen selkkauksen tai miehityksen yhteydessä vastoin maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta tai siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehtyjä Geneven sopimuksia (SopS 8/1955, Geneven yleissopimukset) tai kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehtyjä, vuoden 1949 Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoja (SopS 82/1980, I ja II lisäpöytäkirja) taikka muita sotaa, aseellisia selkkauksia tai miehitystä koskevia kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja tapoja
1) surmaa toisen tai haavoittaa tai kiduttaa häntä taikka hänen etujensa vastaisesti silpoo häntä tai alistaa hänet biologiseen, lääketieteelliseen tai tieteelliseen kokeeseen taikka aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman tai vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään,
2) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa,
…. on tuomittava sotarikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Sotarikoksesta tuomitaan myös se, joka tekee Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (SopS 56/2002) 8 artiklassa sotarikokseksi määritellyn muun teon taikka muulla tavoin rikkoo Suomea velvoittavan sotaa, aseellista selkkausta tai miehitystä koskevan kansainvälisen sopimuksen määräyksiä taikka yleisesti tunnustettuja ja vakiintuneita kansainvälisen oikeuden mukaisia sodan lakeja ja tapoja.
Yritys on rangaistava.
6 § (11.4.2008/212)
Törkeä sotarikos
Jos sotarikos tehdään osana suunnitelmaa tai politiikkaa taikka osana laajamittaisia sotarikoksia ja
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikoksella aiheutetaan erittäin suurta ja laaja-alaista vahinkoa,
3) rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä sotarikoksesta vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.
Rikoslain toinen luku
3 § (13.6.2003/515)
Laiminlyönnin rangaistavuus
Laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään.
Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua:
1) virkaan, toimeen tai asemaan;
2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen;
3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen;
4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan; tai
5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
Eiks uttilaisetkin sanonut vangin mussuttaessa kansainvälisistä sopimuksista, että: "Turpa kiinni! Ollaan kansainvälisillä vesillä. Tapetaan sut ja heitetään mereen."
Mutta sehän on vain rauhan- ja harjoitusoloissa. Kuumassa tilanteessa se vanki ei olisi päässyt kantelemaan kenellekään, paitsi Neptunukselle.Juu, ja muistaakseni asiaa loppukäsiteltiinkin jo sitten raastuvassa.
Eiks uttilaisetkin sanonut vangin mussuttaessa kansainvälisistä sopimuksista, että: "Turpa kiinni! Ollaan kansainvälisillä vesillä. Tapetaan sut ja heitetään mereen."
Oliko siis jokin tuollainen tapaus?
Nyt pitäisi minusta erottaa selvemmin kaksi asiaa toisistaan:
1) Vihreän miehen havaitseminen ja ampuminen siihen paikkaan ilman eri käskyä, neuvotteluja tai muuta.
2) Antautuneen/kiinniotetun vihreän miehen käsittely.
Nämä kaksi ovat kaksi vallan eri asiaa ja nyt tuntuu menevän ne sekaisin. Joka ikinen tunnukseton vihollistaistelija saa kuulaa vastaansa toivon mukaan kaikilta mahdollisilta tahoilta: Niin poliisilta, aktiivireserviläisiltä, varusmiehiltä, palvelukseen häthätään kutsutuilta ressuilta, rajavartioston erikoispoppoilta ja muilta, sekä todennäköisesti vähän jokaiselta jolla vaan torrakko löytyy kotoa. Jokainen, joka asetta kantaa eikä kanna omien univormua tai tunnuksia, ammutaan aina kun tilaisuus vaan tulee. Näin sen PITÄÄ MENNÄ. Toki pitää vähän varoa, ettei ammu kadulle hirvikivääri kädessä rynnännyttä reserviläistä, toivoa sopii että tällä on edes valkoinen nauha hihassa tms. josta tunnistaa meikäläiseksi jollain tasolla. Jos on epäselvää onko oma vaiko vieras (vierashan voi olla vaikkapa poliisin univormussa) niin seurataan, pyritään hankkimaan lisävoimia, selvitetään, käskytetään ja otetaan selvää onko oma vaiko vihollisen EIKÄ ammuta jos ei tulla itse ammutuksi (olettaisin, että oikeat poliisit jne. eivät ala suinpäin ampumaan edes harmaassa vaiheessa jos joku epämääräinen tyyppi näkyy pyssyn kanssa, joka ei kuitenkaan heitä ammu). Sen sijaan, jos porukalla väijytetään lauma vihreitä miehiä tai nämä antautuvat tulitaistelun päätteeksi, sitten tietenkin varmistimet päälle, vangeiksi ja tutkintaan eteenpäin. Ei näitä tyyppejä pidä lähteä ampumaan eikä siihen mitään syytäkään ole tietenkään.
Vai olenko nyt väärässä?
Pohjimmiltaan vankien käsittelyssä on kaksi suurta päälinjaa.
Vaihtoehto 1.) Kun vihollistaistelija lopettaa vastarinnan hänet riisutaan aseista. Kädet sidotaan (köydellä, nippusiteellä tms.) tai raudoitetaan. Viedään komppanian komentopaikalle, missä tehdään tarkempi tutkimus mm. tutkitaan kaikki tekstiilit saumoja myöten. "
Sitten ROE vaatii päivittämistä. Totta vitussa vihollisen sotilasta ammutaan tappamistarkoituksessa heti kohdattaessa.1) Kohta ehkä vaatii täsmennystä. ROE ei välttämättä salli ampumista ilman pysähtymiskäskyä.