Vikingit ja sotaretki suomeen

[Juna112Porojetsiin]

Kuinkahan Tanskan ja Norjan Viikingit teki "hankintamatkoja" Suomeen?

Norjalaisviikingeiltähän löytyy saagaa, jossa kertovat matkasta Kölivuorten yli ilmeisesti Länsipohjan kautta Pohjanlahden itäpuolelle. Tarinassa kuljetaan selvästi suomalaisalueiden, pääosin Kainuun (tai olisiko se Suur-Kainuu) läpi, ja suunnankin pystyy melko hyvin päättelemään Varsinais-Suomen jäädessä meren ja kertojan väliin. Taisi siellä olla myös jättiläisiä - tietenkin.
Ja Olavi Pyhähän teki sen matkansa joka meinasi päättyä katastrofiin. Kun suomalaiset noidat käänsivät tuulet ja muutenkin käyttäytyi pahansuovasti ja väkivaltaisesti - Olavi kuitenkin pelastui ja päätti jätäää vastaavan keihäsmatkan jatkossa väliin.
Tanskalaiset hääräili Viron puolella ja saivat lopulta Virolaiset hermostumaan niin perusteellisesti, että nämä tulivat tekemään vastavierailun Bornholmissa.

Vakavasti puhuen, hyödykkeiden kulkeutuminen tuottajalta isompien ja pienempien kauppiaiden välittämänä on yhtä vanha juttu kuin ihmiskunta, jotenka sammoo mieltä kanssasi. Esimerkkinä nyt vaikka Suomen alueelta runsaslukuisasti löydetyt piikiviesineet. Kun kerran Suomen kivikautinen väestö pystyi hankkimaan piikivensä ulkomailta: Venäjältä, Skandinavian eteläosista tai Keski-Euroopasta, ja tähän tapiksi vaikkapa Äänisen viherliuske ja Itämeren meripihka, niin ei viikingitkään ole kehanneet lähteä sisämaahan rymyämään.

Meillähän on se ongelma, että aika vähän on ehditty tutkia, ja etenkin moderneilla menetelmillä, joilla saisi esille muutakin kuin kuppeja kivirakenteita. Se tietenkin aiheuttaa vääristymää vielä pitkään meidän käsityksessä mm. asutuksesta. Mutta kauppareittejä lienee aika hyvin näkyvissä, ja ne johtavat idän suomalaissukukielisiltä alueilta aina Norjan rannikolle, mutta kulkevat makean veden vesistöjä pitkin. Niinpä esim. Hämeenlinnan seutu on saattanut olla hyvinkin äveriästä aluetta, muodostaen Sisä-Suomen kauppareittien ja Suomenlahden väliseen liikenteeseen eteläisen kauppapaikan.
Suomalainen muotoilu on ollut vientituotetta jo kauan, ainakin puolitoistatuhatta vuotta ja paljon pitempäänkin. Itä-suomalainen asbestikeramiikka on ollut haluttua tavaraa hyvin pitkään, ohuena ja kevyenä astiana. Mälarenin ympärillä on ollut runsaasti suomalaisasutusta, joka on myös jättänyt kippoineen kannuineen ja designinsa kanssa sinne jälkensä.

Tuohon aikaan yli puolet nyky Ruotsista oli suomalaisten asuttamaa eli samaa kieliperhettä, aika helppoa oli käydä kauppaa itämerellä kun puolet rannikosta oli itämerensuomalaisten hallinnassa.

Juuri näin. Ja mitä ilmeisimmin viikinkiaikainen kauppa tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä viikinkien kanssa. Pahahan näiden indo-eurooppalaista kieltä puhuvien olisi ollut lähteä seikkailemaan suomalaisugrilaiselle alueelle ilman sukulaiskieltä taitavia kumppaneita. Siis sinne idän jokien varteen missä nykyään asuu niitä venäläisiä.

 

[JR49]

Mälarenin ympärillä on ollut runsaasti suomalaisasutusta, joka on myös jättänyt kippoineen kannuineen ja designinsa kanssa sinne jälkensä.

Onko tästä lisää tietoa jossain?

 

[PSS]

Rahaa täältä sai, sanan alkuperäisessä merkityksiä. Siis oravannahkoja. Kuten muitakin turkiksia.

 

[baikal]

Nyt oli kyllä veli Baikalilla kielikuvien huipentuma . Ymmärrän kyiset kankaat ja kaskisavut, mutta että ruumisröykkiöt?? .

Vakavasti puhuen, hyödykkeiden kulkeutuminen tuottajalta isompien ja pienempien kauppiaiden välittämänä on yhtä vanha juttu kuin ihmiskunta, jotenka sammoo mieltä kanssasi.

Tuolla kielikuvalla yritin tuoda esiin käsitystäni siitä, että idän ja lännen etujen kohtaaminen tuolla vähemmän rauhanomaisesti ei ole ehkä uusi asia. Karttaa sitkeästi katsomalla tulee oletukseen, että Kymijoki on voinut olla jonkinlainen rajalinja pitkään. Tottakai sitä on ylitetty puolin ja toisin, mutta mahdolliset skismat ovat olleet todennäköisiä mielestäni juuri tuolla viikinkiaikaan. Tiedetäänhän sekin, että Viipuri rakennettiin todelliseksi eteentyönnetyksi kauppa- ja sotilastukikohdaksi sitten myöhemmin. Viipuri -suomalaisena- alueena on todennäköisesti vanhempaa perua kuin nykyään halutaan edes kertoa.

 

[baikal]

suhteellisen varakasta väkeä joilla on ollut varaa kalliisiin miekkoihin ja muuhun sen ajan luksukseen. Uskoisin ettei senkään ajan varakas väki tykännyt asustella takapajuisessa perämetsässä, joten siinä mielessä Häme ja länsirannikko tuskin sellaista seutua on ollut

Niitä aseita on varmasti hankittu ja nimenomaan ainakin länsirannikko on ollut vaurasta seutua sen ajan mittapuulla. Muu Suomi on ollut luvalla sanoen -mehtää-. Ihan samalla tavalla kuin nytkin on silloinkin ollut varmasti osaamis-pääoma-kauppa-hallinto-keskittymiä....hallinto toki erilainen kuin nyt, mutta kuitenkin.

Pitkäaikainen kauppakumppanuus edellyttää suht järjestyneitä oloja ja järjestystä muutenkin. Yksistään jo siksi, että kauppatoiminta onnistuakseen tarvitsee omaisuudensuojan. Ilman omaisuudensuojaa ei kaupanpito onnistu tänäänkään saati silloin.

Heimot ovat olleet etujensa tähden kytköksissä tähän kauppakeskittymään. On ollut edullista pysyä -kauppaväleissä-. Ryöstäminen on varmasti aiheuttanut ongelmia jatkossa nimenomaan ryöstäjälle ja heimolle.

Tässä ajattelussa on selvää, että uhka tälle suht järjestyneelle kaupanpidolle on tullut vieraasta intressistä. Ja kyllähän se on sieltä auringon nousun suunnasta tullut. Viikinkiaikojen jälkeisellä kaudella Ruotsi työnsi määrätietoisesti hallinta-aluettaan kohti itää ja syynä oli taatusti aiemmat opetukset ja kokemukset.

Eli oletan vahvasti, että idän ja lännen skisma kosketti nykyistä Suomen maantieteellistä aluetta jo ties miten kauan sitten. Ruotsiin ja Suomen alueeseen nähden itä edusti eri intressiä. Ja kyllä: karttaa katsomalla Kymijoki on hyvin luonnollinen tuon ajan -rajalinja- ja vasta myöhemmin Ruotsi pystyi työntämään otettaan itään. Ja jos Viipuria pystyttäisiin tutkimaan nykyaikaisin metodein ja huolella paljastuisi sen ties miten pitkäaikainen -suomalaishistoria-. Se on vanhempaa kuin linna. Linnaa ei olisi voitu tyrkätä paikalle ilman jo pysyvää alustaa mille tulla rakentamaan. Pelkkä sotilaallinen valloitus ei olisi riittänyt.

 

[Bombsquad]

Niitä aseita on varmasti hankittu ja nimenomaan ainakin länsirannikko on ollut vaurasta seutua sen ajan mittapuulla. Muu Suomi on ollut luvalla sanoen -mehtää-. Ihan samalla tavalla kuin nytkin on silloinkin ollut varmasti osaamis-pääoma-kauppa-hallinto-keskittymiä....hallinto toki erilainen kuin nyt, mutta kuitenkin.

Pitkäaikainen kauppakumppanuus edellyttää suht järjestyneitä oloja ja järjestystä muutenkin. Yksistään jo siksi, että kauppatoiminta onnistuakseen tarvitsee omaisuudensuojan. Ilman omaisuudensuojaa ei kaupanpito onnistu tänäänkään saati silloin.

Heimot ovat olleet etujensa tähden kytköksissä tähän kauppakeskittymään. On ollut edullista pysyä -kauppaväleissä-. Ryöstäminen on varmasti aiheuttanut ongelmia jatkossa nimenomaan ryöstäjälle ja heimolle.

Tässä ajattelussa on selvää, että uhka tälle suht järjestyneelle kaupanpidolle on tullut vieraasta intressistä. Ja kyllähän se on sieltä auringon nousun suunnasta tullut. Viikinkiaikojen jälkeisellä kaudella Ruotsi työnsi määrätietoisesti hallinta-aluettaan kohti itää ja syynä oli taatusti aiemmat opetukset ja kokemukset.

Eli oletan vahvasti, että idän ja lännen skisma kosketti nykyistä Suomen maantieteellistä aluetta jo ties miten kauan sitten. Ruotsiin ja Suomen alueeseen nähden itä edusti eri intressiä. Ja kyllä: karttaa katsomalla Kymijoki on hyvin luonnollinen tuon ajan -rajalinja- ja vasta myöhemmin Ruotsi pystyi työntämään otettaan itään. Ja jos Viipuria pystyttäisiin tutkimaan nykyaikaisin metodein ja huolella paljastuisi sen ties miten pitkäaikainen -suomalaishistoria-. Se on vanhempaa kuin linna. Linnaa ei olisi voitu tyrkätä paikalle ilman jo pysyvää alustaa mille tulla rakentamaan. Pelkkä sotilaallinen valloitus ei olisi riittänyt.

Viittaatko siis nyt idällä Tsuudeihin ja Karjalaisiin?

 

[JR49]

Tässä ajattelussa on selvää, että uhka tälle suht järjestyneelle kaupanpidolle on tullut vieraasta intressistä. Ja kyllähän se on sieltä auringon nousun suunnasta tullut. Viikinkiaikojen jälkeisellä kaudella Ruotsi työnsi määrätietoisesti hallinta-aluettaan kohti itää ja syynä oli taatusti aiemmat opetukset ja kokemukset.

Eli oletan vahvasti, että idän ja lännen skisma kosketti nykyistä Suomen maantieteellistä aluetta jo ties miten kauan sitten. Ruotsiin ja Suomen alueeseen nähden itä edusti eri intressiä. Ja kyllä: karttaa katsomalla Kymijoki on hyvin luonnollinen tuon ajan -rajalinja- ja vasta myöhemmin Ruotsi pystyi työntämään otettaan itään.

Tässä aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen linkki. Huomaa miten väestöt ovat siirtyneet, ja mistä suunnasta on tullut väestöä tilalle.
http://www.kolumbus.fi/rastas/carelia3.html
Lähinnä etsin kirjaa, jonka joskus luin, mutta olen nimen unohtanut. Siinä säilyneiden lähteiden, lähinnä oikeudenkäynnin pöytäkirjat, nojalla kuvattiin, kuinka karjalainen asutus oli jossain Jämsän seutuvilla lähellä Hämettä, ja kuinka se sitten vuosikymmen toisensa perästä työnnettiin kohti itärajaa. Hyvinkin härskein keinoin, ja nimenomaan uskonto ja heimot käsikassaroina.

 

[AKE-ukki]

Tässä ajattelussa on selvää, että uhka tälle suht järjestyneelle kaupanpidolle on tullut vieraasta intressistä. Ja kyllähän se on sieltä auringon nousun suunnasta tullut. Viikinkiaikojen jälkeisellä kaudella Ruotsi työnsi määrätietoisesti hallinta-aluettaan kohti itää ja syynä oli taatusti aiemmat opetukset ja kokemukset.

Käsittääkseni Pähkinänsaaren linnaan saakka Ruotsalaiset etenivät. Tosin lyhytaikaisesti.

Pähkinäsaaren linna – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[PSS]

Tässä aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen linkki. Huomaa miten väestöt ovat siirtyneet, ja mistä suunnasta on tullut väestöä tilalle.
http://www.kolumbus.fi/rastas/carelia3.html
Lähinnä etsin kirjaa, jonka joskus luin, mutta olen nimen unohtanut. Siinä säilyneiden lähteiden, lähinnä oikeudenkäynnin pöytäkirjat, nojalla kuvattiin, kuinka karjalainen asutus oli jossain Jämsän seutuvilla lähellä Hämettä, ja kuinka se sitten vuosikymmen toisensa perästä työnnettiin kohti itärajaa. Hyvinkin härskein keinoin, ja nimenomaan uskonto ja heimot käsikassaroina.

Jämsäläistaustaisena täydennän tuota hieman
Jämsän seurakunta ja niin muodoin Ruotsin kuninkaan paikallinen hallintopiste perustettiin muistaakseni 1441. Vielä 1570-luvulla Jämsässä oli kirkko, kun syrjäisemmässä Jyväskylässä oli vain kappeli. Luonteellisesti jämsäläiset ovat hämäläisiä, mutta hämäläiseen murteeseen on sekoittunut vahva vivahde. Ensin se vaikuttaa savolta, mutta tarkempi tutkimus löytääkin sieltä karjalan/-a.

 

[vilval]

,Kiinnostaako edes ajatuksena ketään muuta kimppaviikinkilaivan päkertäminen, tarvis olla kaadettavia vanhoja tammea jonkun pihamailla, tuhannen työtuntia, kymmeniä soutajia ja joku
"asevene seppä"/ piällysmies. Sarjassamme kevennystä ikivanhaan sotateemaan.

 

[Juna112Porojetsiin]

,Kiinnostaako edes ajatuksena ketään muuta kimppaviikinkilaivan päkertäminen, tarvis olla kaadettavia vanhoja tammea jonkun pihamailla, tuhannen työtuntia, kymmeniä soutajia ja joku
"asevene seppä"/ piällysmies. Sarjassamme kevennystä ikivanhaan sotateemaan.

Olisi kieltämättä pähee.

Pitäisi tutkia aika syvällisesti tekniikkaa; mieleen on mulla jäänyt että siellä pohjassa on mm. semmoinen paksumpi lankku, jota aluksi ajattelivat arkeologit käytetyn aluksen rannalle vetämisessä jotenkin tai sitten olevan valmistusaikainen jippo. Mutta kun tekivät virtaustestejä, hiffasivat että ei saamari; kun nopeus alkaa nousta kymmeneen solmuun niin alus, joka lepää hieman kyljellään tämän lankun kulkiessa tällöin pitkin kuvitteellista köliviivaa, kuitenkin hieman vääntäen alusta takaisin pystyyn... toimiikin virtauksessa vakaimena, joka vakauttaa aluksen kulkua suurissa nopeuksissa.

Ja seuraavaksi voikin pähkäillä että miten ne jannut on kyenneet semmoisen suunnittelemaan. Ei niillä kai virtauslaboratoriota kuitenkaan ihan joka kylässä ole ollut, mutta ... eipä voi kuin hattua nostaa...

 

[Juna112Porojetsiin]

Onko tästä lisää tietoa jossain?

Ryhdyin pähkimään sitä missä eri paikoissa olen tähän törmäillyt mutta eihän sitä tällee.. mielestäni mm. Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-13753-0. mainitsee jossain kohden kirjaa - mutta en kyllä mene vannomaan. Mutta dokumentissa Itämerensuomalaiset:

Itämerensuomalaiset, eli YLE näyttää ruotsalaisen dokumentin viikinkiajan itämerensuomalaisista. Kuva "hieman" monipuolistuu perinteisestä ruotsalaisesta germaanisesta näkökulmasta. Harmi, että meillä Suomessa kukaan ei enää oikeastaa rahoita kunnollisen historiallisen dokumentin tekoa. YLE Radio on tosin mainittava poikkeus.
https://areena.yle.fi/1-4471207

.. on samaa asiaa.

Kun hieman selailin nettiä niin osuin oheiseen teokseen (Fibula, Fabula, Fact - The Viking Age in Finland), joka sopii tähän ketjuun kuin nenä päähän.
En tätä ehtinyt vielä itse kuin vähän selailla mutta -- mutta jos vaikka koko joukolla tutustutaan; tuosta voi löytyä mielenkiintoista uutta tutkmustietoa, ja näkemystä.

 

[AKE-ukki]

,Kiinnostaako edes ajatuksena ketään muuta kimppaviikinkilaivan päkertäminen, tarvis olla kaadettavia vanhoja tammea jonkun pihamailla, tuhannen työtuntia, kymmeniä soutajia ja joku
"asevene seppä"/ piällysmies. Sarjassamme kevennystä ikivanhaan sotateemaan.

Olen moista käynyt katsomassa livenä Roskildessä. Ei kiitos. liian työläs. Jos ei sitten saada jostain orjia sitä tekemään . Tammien saatavuuskin voi olla niin tai näin.

 

[vilval]

Jääkarhuja silmällä pitäs olla jotain kättää pidempää- Kyllä tämä pysynee ikuisuussuunnittelurojektina.

 

[Heikki]

Onhan noita Suomessakin tehty, joskin kuusesta.

Sotka – Viikinkiajan laiva Ry ja muinaisuisko Sotka

 

[Juna112Porojetsiin]

Onhan noita Suomessakin tehty, joskin kuusesta.

Sotka – Viikinkiajan laiva Ry ja muinaisuisko Sotka

Wau! todella hienoa, syvä kumarrus.

Isälläni oli kaveri, taitaa olla nyt edemennyt jo, joka oli merikapteeni ja sittemmin intohimoinen laivamallien rakentelija. Siis semmoisten isojen, kokonaan itse rakennettujen.
Sitten joskus 70-luvun alussa hän sai päähänsä rakentaa Ahvenanmaalaisen sumpin.
Teki sen 1/2 koossa ja aluksesta tuli jokin 12-15 metrinen. Periaatteen miehenä teki sen kokonaan käsin, käyttäen niin autenttisia raaka-aineita kuin mahdollista, purjeiden kankaan, köysien sekä tervan löytäminen oli jo sellaisenaan melkoinen suoritus - 70-luvun alussa niitä vielä löytyi. Samoin kuulamoottori. Ja mies teki tietenkin koko aluksen itse ja yksin, ilman mitään moderneja välineitä pokasaha, kirves, puukko, taltta ja vasara pääasiallisina työkaluina. Ja ompeli tietenkin käsin myös purjeet.

Kun alus oli valmis, kävimme faijan kanssa siellä illallisella ja olihan se käsittämättömän hieno, jopa tämmöisen 11-12 vuotiaan mielestä. Ja aivan posketon työnäyte. Sitten hän myi sen pois. Ilmoitti että kun se oli valmis, niin mitäs hän sillä enää tekee.

 

[arix]

Wau! todella hienoa, syvä kumarrus.

Isälläni oli kaveri, taitaa olla nyt edemennyt jo, joka oli merikapteeni ja sittemmin intohimoinen laivamallien rakentelija. Siis semmoisten isojen, kokonaan itse rakennettujen.
Sitten joskus 70-luvun alussa hän sai päähänsä rakentaa Ahvenanmaalaisen sumpin.
Teki sen 1/2 koossa ja aluksesta tuli jokin 12-15 metrinen. Periaatteen miehenä teki sen kokonaan käsin, käyttäen niin autenttisia raaka-aineita kuin mahdollista, purjeiden kankaan, köysien sekä tervan löytäminen oli jo sellaisenaan melkoinen suoritus - 70-luvun alussa niitä vielä löytyi. Samoin kuulamoottori. Ja mies teki tietenkin koko aluksen itse ja yksin, ilman mitään moderneja välineitä pokasaha, kirves, puukko, taltta ja vasara pääasiallisina työkaluina. Ja ompeli tietenkin käsin myös purjeet.

Kun alus oli valmis, kävimme faijan kanssa siellä illallisella ja olihan se käsittämättömän hieno, jopa tämmöisen 11-12 vuotiaan mielestä. Ja aivan posketon työnäyte. Sitten hän myi sen pois. Ilmoitti että kun se oli valmis, niin mitäs hän sillä enää tekee.

Toiset osaa...
Itse saisin aikaiseksi kasan purua ja Huckleberry Finnin lautan.

 

[vilval]

Noiden wiikingien veneissä mykistyttävintä se että ne on käyny jenkeissä puuveneillä ymmärtääkseni.
Onhan siitä se tuhannen vuotta.

 

[Kaarne]

Taitaa tekijöitä olla enemmänkin:

Force majeure ei varaviikinkiä paina

Viikinkilaivojen jäljennöksiä rakentanut ja niillä Välimerta myöten matkannut Fredrik Koivusalo on kirjoittanut, kuinka viikinkien näkemys rakentaa aluksia poikkesi perin pohjin nykynäkemyksistä. Hän aprikoi, tuntevatko huviveneen kannella istujat 30 solmun nopeudessa sopusointua luonnon kanssa...

www.kaleva.fi

 

[vilval]

Tuosta vinlandista kuulin aikoinani ja oli jäänyt tiedon muruksi ja nyt asiaan vähän kiinnostuneena löytyi ytimekäs infopaketti tästä Viikinkien "maailmanvalloituksesta" Vinland eli Viinimaa oli Wiikinkien jenkkitukikohta http://www.tampereensuomalainenklub...s/kerhot/ruutiukot/20150209EsitelmaKataja.pdf