Vikingit ja sotaretki suomeen

https://yle.fi/uutiset/3-10482870

Tutkimus: Terva teki viikingeistä merten ja jokien valtiaita
Ruotsin tervantuotanto räjähti suorastaan teollisiin mittoihin, kun viikingit tarvitsivat satoja litroja tervaa kunkin aluksen käsittelyyn.
Viikinkien laivat olivat aikansa huipputeknologiaa. Niiden ansioista heidän kauppa- ja ryöstöretkensä olivat tuottoisia ja he pystyivät perustamaan asuinpaikkoja kauas kotikonnuiltaan, aina Pohjois-Amerikkaa ja -Afrikkaa myöten ja syvälle Venäjälle, jonne he päätyivät jokia pitkin.
Mikä teki juuri viikinkien aluksista niin mainioita? Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan salaisuus oli suomalaisillekin hyvin tuttu aine, terva – ja sitä tarvittiin paljon.
Kova kysyntä kasvatti tervan tuotannon viikinkiaikana suorastaan teolliseksi, päätellään Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Ison viikinkilaivan tiivistämiseen vaadittiin noin 500–600 tervalitraa. Puuosien lisäksi tervaa käytettiin "smörringiin", seokseen, jolla käsiteltiin villakankaiset purjeet vedenpitäviksi.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Toimittaja on jaksanu lukea ainoastaan 3 virkettä artikkelista, johon viittaa. Ja päätrynyt sitten harhaanjohtavaan referaattiin että tervan päätarkoitus on puisen laivan tiivistäminen.
Hei...minusta naisten "öljynvaihto" etelässä on aina ollut toimivaa ;)
 
Norjalaisilla oli 1930-luvun loppupuolella pelko, että suomalaiset pyrkisivät valloittamaan Pohjois-Norjan. Tämä käy ilmi ulkoasiainministeri Rudolf Holstin 11.9.1937 päiväämän muistion osasta 3.
Tukholmassa 1937 syyskuussa pidetyn Pohjoismaiden ulkoministerien konferenssin aikana ministerit Sandler, Koht ja Holsti neuvottelivat Lapin Tiekysymyksistä...ja ja..

Tm.
Tämä kirjastieto oli laitettava tänne
 
Tästä Suomiuhasta on oikein kirjoitettu kirjakin:
Finsk fare for Finnmark, 1936, Arthur Ratche
On käytetty termiä ”den Finske fare
https://no.m.wikipedia.org/wiki/Den_finske_fare
Norjalaisilla oli ns norjalaispolitiikka jolla pyrittiin kitkemään suomen kieli pois Finnmarkista.
Siinä onnistuttiinkin aika hyvin siitä huolimatta vaikka suomalaiset oliva aika huonoja oppimaan norjaa.
 

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Norjalaisilla oli 1930-luvun loppupuolella pelko, että suomalaiset pyrkisivät valloittamaan Pohjois-Norjan. Tämä käy ilmi ulkoasiainministeri Rudolf Holstin 11.9.1937 päiväämän muistion osasta 3.
Tukholmassa 1937 syyskuussa pidetyn Pohjoismaiden ulkoministerien konferenssin aikana ministerit Sandler, Koht ja Holsti neuvottelivat Lapin Tiekysymyksistä...ja ja..

Tm.
Tämä kirjastieto oli laitettava tänne
Suomen omat pienet natsi/fasistiryhmät pitivät Finnmarkista sen verran meteliä muiden 'ulkosuomalaisten alueiden' ohella, että tuollaista kuvaa helposti syntyi. Norskien vastaavat tahot piirtelivät sitten karttoja, joissa Lappi ja Kuola kuuluivat onnelliseen Suur-Norjaan.:D
 
Suomen omat pienet natsi/fasistiryhmät pitivät Finnmarkista sen verran meteliä muiden 'ulkosuomalaisten alueiden' ohella, että tuollaista kuvaa helposti syntyi. Norskien vastaavat tahot piirtelivät sitten karttoja, joissa Lappi ja Kuola kuuluivat onnelliseen Suur-Norjaan.:D
Kuolan suhteen ongelma oli, että saksalaiset lupailivat sitä sekä Suomelle että Norjalle Barbarossan alkuvaiheissa. Suomalaisten mielestä alue tietenkin kuului heille, koska olivat kanssasotijoita ja alueella asui suomalaisperäistä väestöä ja vanha haave Kolmen kannaksen rajasta olisi toteutunut kätevästi. Norjalaiset taas katsoivat Kuolan kuuluvan heille, koska he nyt sattuivat olemaan germaaneja ja se vaan kuului heille. Suomalaisia tässä närästi "hieman" myös Petsamo, joka olisi tai sitten ei siirtynyt Norjalle Kuolan mukana.
Laitan tarkemman lähteen, kun pääsen kämpille.

Edit.
Kalle Korpi Tavoitteena Muurmanni on ihan hyy väikkäri saksalaisten ja suomalaisten yhteistoiminnasta jatkosodan alkuvaiheessa
 
Viimeksi muokattu:
Haanpään tuntemukseni ei riittänyt avaamaan tätä
Ei se taida viikinkeihin liittyä, mutta tunnistan tarinan tyypin. Niin Haanpäätä!

Novellissa, jonka luin aivan liian kauan sitten muistaakseni sen kunnolla, suomalainen siirtotyöläinen tekee jossain Pohjois-Amerikan metsissä raskasta työtä ja kaipaa takaisin Suomeen. Kotiin kehtaa mennä vain rahojen kanssa. Kerran vuodessa hän tulee metsäkämpältä kaupunkiin pelaamaan, mutta ei voita. Näin jatkuu, kunnes kerran hän voittaa. Portieeriko se kysyy siinä novellissa aina että Suomeen vai kämpille. Vastaus on joka vuosi että kämpille. Vuodet vierivät.

Voittoiltana vastaus on: Suomeen. Portsari hämmästyy ja kysyy, paljonko tuli. Saatuaan tietää hän todistelee, että säästämällä nämä vuodet palkastaan pienen osan miehellä olisi sama summa. Mies tajuaa, ettei hän ole siis voittanut oikeastaan mitään ja palaa pelaamaan. Portieeri säikähtää ja estelee: voi miksi hän avasikaan suunsa?

Järkähtämättömänä mies menee yläkertaan.

Pian ollaan taas ovella. Suomeen vai kämpille?

"Kämpille."
 
Viimeksi muokattu:
Top