Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10482870
Tutkimus: Terva teki viikingeistä merten ja jokien valtiaita
Ruotsin tervantuotanto räjähti suorastaan teollisiin mittoihin, kun viikingit tarvitsivat satoja litroja tervaa kunkin aluksen käsittelyyn.
Viikinkien laivat olivat aikansa huipputeknologiaa. Niiden ansioista heidän kauppa- ja ryöstöretkensä olivat tuottoisia ja he pystyivät perustamaan asuinpaikkoja kauas kotikonnuiltaan, aina Pohjois-Amerikkaa ja -Afrikkaa myöten ja syvälle Venäjälle, jonne he päätyivät jokia pitkin.
Mikä teki juuri viikinkien aluksista niin mainioita? Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan salaisuus oli suomalaisillekin hyvin tuttu aine, terva – ja sitä tarvittiin paljon.
Kova kysyntä kasvatti tervan tuotannon viikinkiaikana suorastaan teolliseksi, päätellään Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Ison viikinkilaivan tiivistämiseen vaadittiin noin 500–600 tervalitraa. Puuosien lisäksi tervaa käytettiin "smörringiin", seokseen, jolla käsiteltiin villakankaiset purjeet vedenpitäviksi.
Tutkimus: Terva teki viikingeistä merten ja jokien valtiaita
Ruotsin tervantuotanto räjähti suorastaan teollisiin mittoihin, kun viikingit tarvitsivat satoja litroja tervaa kunkin aluksen käsittelyyn.
Viikinkien laivat olivat aikansa huipputeknologiaa. Niiden ansioista heidän kauppa- ja ryöstöretkensä olivat tuottoisia ja he pystyivät perustamaan asuinpaikkoja kauas kotikonnuiltaan, aina Pohjois-Amerikkaa ja -Afrikkaa myöten ja syvälle Venäjälle, jonne he päätyivät jokia pitkin.
Mikä teki juuri viikinkien aluksista niin mainioita? Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan salaisuus oli suomalaisillekin hyvin tuttu aine, terva – ja sitä tarvittiin paljon.
Kova kysyntä kasvatti tervan tuotannon viikinkiaikana suorastaan teolliseksi, päätellään Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Ison viikinkilaivan tiivistämiseen vaadittiin noin 500–600 tervalitraa. Puuosien lisäksi tervaa käytettiin "smörringiin", seokseen, jolla käsiteltiin villakankaiset purjeet vedenpitäviksi.