Vikingit ja sotaretki suomeen

https://yle.fi/uutiset/3-10482870

Tutkimus: Terva teki viikingeistä merten ja jokien valtiaita
Ruotsin tervantuotanto räjähti suorastaan teollisiin mittoihin, kun viikingit tarvitsivat satoja litroja tervaa kunkin aluksen käsittelyyn.
Viikinkien laivat olivat aikansa huipputeknologiaa. Niiden ansioista heidän kauppa- ja ryöstöretkensä olivat tuottoisia ja he pystyivät perustamaan asuinpaikkoja kauas kotikonnuiltaan, aina Pohjois-Amerikkaa ja -Afrikkaa myöten ja syvälle Venäjälle, jonne he päätyivät jokia pitkin.
Mikä teki juuri viikinkien aluksista niin mainioita? Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan salaisuus oli suomalaisillekin hyvin tuttu aine, terva – ja sitä tarvittiin paljon.
Kova kysyntä kasvatti tervan tuotannon viikinkiaikana suorastaan teolliseksi, päätellään Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Ison viikinkilaivan tiivistämiseen vaadittiin noin 500–600 tervalitraa. Puuosien lisäksi tervaa käytettiin "smörringiin", seokseen, jolla käsiteltiin villakankaiset purjeet vedenpitäviksi.
 
Toimittaja on jaksanu lukea ainoastaan 3 virkettä artikkelista, johon viittaa. Ja päätrynyt sitten harhaanjohtavaan referaattiin että tervan päätarkoitus on puisen laivan tiivistäminen.

Hei...minusta naisten "öljynvaihto" etelässä on aina ollut toimivaa ;)
 
Norjalaisilla oli 1930-luvun loppupuolella pelko, että suomalaiset pyrkisivät valloittamaan Pohjois-Norjan. Tämä käy ilmi ulkoasiainministeri Rudolf Holstin 11.9.1937 päiväämän muistion osasta 3.
Tukholmassa 1937 syyskuussa pidetyn Pohjoismaiden ulkoministerien konferenssin aikana ministerit Sandler, Koht ja Holsti neuvottelivat Lapin Tiekysymyksistä...ja ja..

Tm.
Tämä kirjastieto oli laitettava tänne
 
Tästä Suomiuhasta on oikein kirjoitettu kirjakin:
Finsk fare for Finnmark, 1936, Arthur Ratche
On käytetty termiä ”den Finske fare
https://no.m.wikipedia.org/wiki/Den_finske_fare
Norjalaisilla oli ns norjalaispolitiikka jolla pyrittiin kitkemään suomen kieli pois Finnmarkista.
Siinä onnistuttiinkin aika hyvin siitä huolimatta vaikka suomalaiset oliva aika huonoja oppimaan norjaa.
 
Norjalaisilla oli 1930-luvun loppupuolella pelko, että suomalaiset pyrkisivät valloittamaan Pohjois-Norjan. Tämä käy ilmi ulkoasiainministeri Rudolf Holstin 11.9.1937 päiväämän muistion osasta 3.
Tukholmassa 1937 syyskuussa pidetyn Pohjoismaiden ulkoministerien konferenssin aikana ministerit Sandler, Koht ja Holsti neuvottelivat Lapin Tiekysymyksistä...ja ja..

Tm.
Tämä kirjastieto oli laitettava tänne

Suomen omat pienet natsi/fasistiryhmät pitivät Finnmarkista sen verran meteliä muiden 'ulkosuomalaisten alueiden' ohella, että tuollaista kuvaa helposti syntyi. Norskien vastaavat tahot piirtelivät sitten karttoja, joissa Lappi ja Kuola kuuluivat onnelliseen Suur-Norjaan.:D
 
Suomen omat pienet natsi/fasistiryhmät pitivät Finnmarkista sen verran meteliä muiden 'ulkosuomalaisten alueiden' ohella, että tuollaista kuvaa helposti syntyi. Norskien vastaavat tahot piirtelivät sitten karttoja, joissa Lappi ja Kuola kuuluivat onnelliseen Suur-Norjaan.:D
Kuolan suhteen ongelma oli, että saksalaiset lupailivat sitä sekä Suomelle että Norjalle Barbarossan alkuvaiheissa. Suomalaisten mielestä alue tietenkin kuului heille, koska olivat kanssasotijoita ja alueella asui suomalaisperäistä väestöä ja vanha haave Kolmen kannaksen rajasta olisi toteutunut kätevästi. Norjalaiset taas katsoivat Kuolan kuuluvan heille, koska he nyt sattuivat olemaan germaaneja ja se vaan kuului heille. Suomalaisia tässä närästi "hieman" myös Petsamo, joka olisi tai sitten ei siirtynyt Norjalle Kuolan mukana.
Laitan tarkemman lähteen, kun pääsen kämpille.

Edit.
Kalle Korpi Tavoitteena Muurmanni on ihan hyy väikkäri saksalaisten ja suomalaisten yhteistoiminnasta jatkosodan alkuvaiheessa
 
Viimeksi muokattu:
Haanpään tuntemukseni ei riittänyt avaamaan tätä

Ei se taida viikinkeihin liittyä, mutta tunnistan tarinan tyypin. Niin Haanpäätä!

Novellissa, jonka luin aivan liian kauan sitten muistaakseni sen kunnolla, suomalainen siirtotyöläinen tekee jossain Pohjois-Amerikan metsissä raskasta työtä ja kaipaa takaisin Suomeen. Kotiin kehtaa mennä vain rahojen kanssa. Kerran vuodessa hän tulee metsäkämpältä kaupunkiin pelaamaan, mutta ei voita. Näin jatkuu, kunnes kerran hän voittaa. Portieeriko se kysyy siinä novellissa aina että Suomeen vai kämpille. Vastaus on joka vuosi että kämpille. Vuodet vierivät.

Voittoiltana vastaus on: Suomeen. Portsari hämmästyy ja kysyy, paljonko tuli. Saatuaan tietää hän todistelee, että säästämällä nämä vuodet palkastaan pienen osan miehellä olisi sama summa. Mies tajuaa, ettei hän ole siis voittanut oikeastaan mitään ja palaa pelaamaan. Portieeri säikähtää ja estelee: voi miksi hän avasikaan suunsa?

Järkähtämättömänä mies menee yläkertaan.

Pian ollaan taas ovella. Suomeen vai kämpille?

"Kämpille."
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Ylläri, pylläri! Istun parhaillaan asunnossa Keldrimäellä. Härjapea-joki on vielä olemassa mutta nykyään maan alla kivestä tehdyssä pari metriä korkeassa tunnelissa. Joskus 1930-luvulla peitettiin koska haisi liikaa.
Onko kertynyt mututuntumaa mitä täkäläine eestiläinen mieltä niistä tanskalaisista 800 vuoden takaa?
 
Ne viikingit eivät oikein pärjänneet ryöstelijöinä täällä. Ottivat sitten rauhallisemman kulman ja ottivat tulkeiksi idän suurille jokireiteille.
Kuningas Olavihan sai jo omien muistiinpanojensa mukaan Suomessa turpiin. Silti hänelle on meillä nimetty Olavinlinna ja Tallinnassa Oleviste kirik.
 
Ne viikingit eivät oikein pärjänneet ryöstelijöinä täällä. Ottivat sitten rauhallisemman kulman ja ottivat tulkeiksi idän suurille jokireiteille.
Kuningas Olavihan sai jo omien muistiinpanojensa mukaan Suomessa turpiin. Silti hänelle on meillä nimetty Olavinlinna ja Tallinnassa Oleviste kirik.
Kun ne tuolla Eestis oli tanskasta päin lähteneitä ja Suomeen aiemmin ängenneet oli Norjan puolelta. Karvapersehistoroitsijan suhmurointiahan tämä tälläinen spekulointi on. Hurrilähtöset viikingit olivat KAI idän jokia pitkin menneet enempi kuin vuonoviikingit. Tuohon aikaanhan on toki kulkeneet karjalaiset kulkumulkutkin. Mielenkiintoinen aihe nuo viikinkien ulkomaanreissut.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kun ne tuolla Eestis oli tanskasta päin lähteneitä ja Suomeen aiemmin ängenneet oli Norjan puolelta. Karvapersehistoroitsijan suhmurointiahan tämä tälläinen spekulointi on. Hurrilähtöset viikingit olivat KAI idän jokia pitkin menneet enempi kuin vuonoviikingit. Tuohon aikaanhan on toki kulkeneet karjalaiset kulkumulkutkin. Mielenkiintoinen aihe nuo viikinkien ulkomaanreissut.
Kyllä, tuo oli minulta vain tiivistetty väliheitto.
 
Viikinkien liikkumisessa kulkuneuvona oli vene vai onko tuo jo laivan koko luokkaa kun mittaa on tässä tanskalaisessa museossa remasteroidussa. Osasyynä viikinkien "operaatio Finlandiassa" miksi se meni vituiksi juuri hämeessä voisi olla että ei perkele tuon kokoinen alus enää taivu joka joenmutkassa. Eri juttu Volgan vartta sihtailla. Tammi rakennusmateriaalina. https://www.vikingeskibsmuseet.dk/e...-archaeological-research/ship-reconstruction/
 
Niin siis viikingit käytti suomalaisperäisillä alueilla suomalaisia uiskoja, mitä ilmeisimmin. Aika selväähän on että millään viikinkilaivan tyypillä ei voi jokiin tunkea.
 
Niin siis viikingit käytti suomalaisperäisillä alueilla suomalaisia uiskoja, mitä ilmeisimmin. Aika selväähän on että millään viikinkilaivan tyypillä ei voi jokiin tunkea.

Tuhat vuotta sitten vesi oli korkeammalla jokiloissahi. Ja miksei keväällä tai syksyllä olisi voinut puskea parhaita jokia ylös? Virtaus? Ei estänyt ennen eikä estä nyt.

Jospa viikingit eivät olleet niin sotaisia kuin on kerrottu? Jospa he esim. Suomessa toimivat hyvinkin rauhanomaisesti, saivat orjansa ja näätänahkanippunsa sulassa sovussa toimien ja suomalaiskauppiaat ensin hartaaseen känniin juottaen.

Eihän tästä nyt ole kuin vajaa 200 vuotta, kun kauppaveneet vedettiin jokea ylös mm. ihmisvoimin, ne pahimmat paikat. Naisilta vaan mekko hampaisiin ja menoksi. Älä aliarvioi naisten kehon käyttämishalua silloin ennen vanhaan. Kaan. :cool: En muista ulkoa kuka se kirjoitti ja kehui, miten ne -enolaiset naiset- vasta olivat hyviä vetämään veneitä...ja vedettiinhän näitä runonlauluperinteen kerääjiäkin vienassa niin että sammakonkutu vaan molskahteli kintuissa. Rajattomasti ihailtu Iki-Kiantokin vedätti itseään aikoinaan runonlaulumailla.

Että kyllä ne paatit pääsivät ennenkin wanhaan, keinot löytyi.
 
Back
Top