Erkki
Ylipäällikkö
Juu, viikingit hakkasivat pakinoita noihin riimukiviinsä https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4striklands_runinskrifter_13Tuo kirjoitushan on selvä pakina, ei mikään kovin luotettava lähde.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Juu, viikingit hakkasivat pakinoita noihin riimukiviinsä https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4striklands_runinskrifter_13Tuo kirjoitushan on selvä pakina, ei mikään kovin luotettava lähde.
Suomen maassakin yksi pätevä "kyläseppä" tekee noita ja vähän muitakin ( J.T Pälikkö). Eikä ole ihan halpaa rautaa jos sellaisen itse haluaa.Viikinkien miekka, tai ne parhaimmat niistä, olivat 1000v aikaansa edellä. Parempi kestävyys ja lujuus kuin muilla aikansa miekoilla (Euroopassa). Ammattiseppä yrittää luoda viikinkiajan miekan sen ajan menetelmin, tiettävästi ensimmäisen kerran tuhanteen vuoteen viikinkiaikojen jälkeen.
Veli Mikoyan antoi aika orgastisen vastauksen( Lue tyhjentävä). Paljon todellakin länsirannikon puolella viikinki aiheista katseltavaa.http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/286357-tutkijat-ratkaisivat-viikinki-suomen-mysteerin
..Mutta oliko Suomessa oikeasti viikinkejä?
Kyllä, vastaa joukko suomalaisia tutkijoita. Heidän mieliään viikinki-Suomen mysteeri on kiehtonut vakavasti jo vuosia.
– Ryhdyimme yhdistelemään tuosta ajasta olevaa tutkimustietoa ja pohtimaan, millaiselta viikinkiaika olisi Suomessa voinut näyttää, kertoo filosofian tohtori Joonas Ahola.
Toissa viikolla julkaistu tutkimus lähtee ajatuksesta, ettei Suomi voinut viikinkiaikaan (noin 800–1200) olla vain valkoinen läiskä maailmankartalla.
Monitieteellisen tutkijaryhmän 500-sivuinen opus Fibula, Fabula, Fact -The Viking Age in Finland(SKS, 2015 ) ilmestyi keskelle kansainvälistä viikinkibuumia. Tiedeyhteisössä se on herättänyt kovaa kiinnostusta ulkomaita myöten.
Myös maallikot haluavat kuulla lisää viikinkimenneisyydestä. Kun Ahola viime vuonna luennoi kotikuntansa Kirkkonummen kirjastossa viikinkien saagoista, sali täyttyi ja kuulijoita saapui naapurikunnista saakka.
– Fantasiakirjallisuuden ja -elokuvien suosio on suuri ja monet niistä ottavat kuvastoaan juuri viikingeistä. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta ja Game of Thrones lainaavat viikinkikuvastoa.Beowulf -elokuva sijoittuu kansanvaellusajan ja viikinkiajan taitteeseen, Ahola selittää ilmiötä.
Etsiessään jälkiä viikinki-Suomesta tutkijat joutuvat miettimään, miten tuon ajan ihmiset elivät, tulivat toimeen ja kokivat maailman.
Tätä samaa kuka tahansa voi kokeilla kesäisessä Suomessa vaeltaessaan.
– Viikinkiajan tunnelmia voi aistia esimerkiksi Porkkalanniemen karussa kärjessä, Vartiokylän linnavuorella tai Vantaanjoen varsilla, Ahola vinkkaa.
– Mutta kuvitelkaa, että rantaviiva on viisi metriä korkeammalla kuin nyt, Vantaanjoki vuolas virta ja Vartiokylänlahden rantalehdoissa kasvaa tammia ja pähkinäpensaita, Ahola kehottaa.
Porkkala oli keskeinen maamerkki viikinkien idäntiellä, joka kulki Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen rannikon kautta Viroon ja Laatokalle.
Rosalan viikinkikeskus Kemiön saaristossa sijaitsee paikalla, josta on löydetty viikinkien kauppapaikka.
Halikonlahden rannalla Uskelanjoen suistossa oli vilkas viikinkisatama.
Eurasta on tehty paljon hautalöytöjä – jopa naissotureita tai ainakin miekkojen kanssa haudattuja naisia.
Lisättäköön vielä, että kirjallisissa lähteissä noista Suomen/Hämeen sotaretkistä kerrotaan ainakin Islannin Kuningassaagoissa. Mutta itsekin olen siinä käsityksessä, että kanssakäyminen painottui enempikin kaupankäyntiin.
Varsinkin kun paljon mehevämpiä saaliita oli saatavissa muualla vähemmälläkin vaivalla.Epäilen, että Suomen asutuksen harvuudesta johtuen viikingeilläkään ei ollut kauheasti halua tuhlata aikaansa metsissä juoksenteluun..
Aivan, eivät viikingit mitään tyhmiä olleet. Miksi esimerkiksi hyökätä linnoihin kun luostarin tai kirkon ryösti vaivattomasti....eihän niissä edes ollut aseita.
Jokin tuollainen soopelinnahkojen ryöstöretki nyt olisi ihan mahdollinen, tosin tuskin missään isossa mittakaavassa. Ei Suomessa nyt niin kauheasti muuta rosvottavaa kuin nahat varmaan ollutkaan.
Sikäli kiinnostava tarina, että hämäläiset käyttivät jo tuolloin Maavoimien uudistettua taistelutapaa. Ei mitään uutta auringon alla siis.
Ahaa, siis hämäläiset eivät olekaan hitaita. He ovat täyden kierroksen edellä muita ja siksi vaikuttaa siltä kuin olisivat hitaat.
Suomen viikinkiajasta löytyy kirjallisiakin lähteitä, nimittäin Islannin saagoista. Kuningassaagoissa on mainintoja, kuinka esimerkiksi viikinkipäällikkö Olavi Pyhä teki sotaretken "roihujen rannikolle". Ilmauksella viitataan varoitustuliin, joita Suomen rannikolla on loimunnut, kun viikingit ovat tänne tulleet.
– On myös olemassa tarina, jonka mukaan Olavi tunkeutui aina sisämaahan saakka, kunnes vihamieliset paikalliset motittivat kuninkaan joukot ja pakottivat heidät perääntymään. Egillin saagassa taas kerrotaan kainuulaisista, jotka olivat sotineet pohjoisnorjalaisten kanssa karjalaisia vastaan. linkki
Mielenkiintoinen tuo mursu-pointti. Suomenkielen norsu-sana on muuten samaa juurta kuin sana mursu, ja liittyy juurikin noihin hampaisiin. Luulisi kuitenkin ilmaston kylmenemisen olleen pääosassa Grönlannin asutuksen hiipumiseen.Mursu liittyy viikinkien katoamiseen Grönlannista
http://tieku.fi/menneisyys/historia/viikingit/mursu-liittyy-viikinkien-katoamiseen-gronlannista