Vinkan korvaus ja ilmavoimien alkeiskoulutus

[Vonka]

Kas, GO-1 tunnuksissa ja teipeissä.

 

[Falangi]

Kattava katsaus Grobiin. Ohjaamomodernisaatio tiedossa Patrian hoitamana ja koneiden operointi tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana.

Grob-kalusto uudistaa alkeis- ja peruslentokoulutusta
http://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/as...a-alkeis-ja-peruslentokoulutusta-ilmavoimissa

Ilmavoimat korvaa lähivuosina puolustusvoimien sotilaslentäjien alkeis- ja peruslentokoulutukseen käytettävän ikääntyvän Vinka-koulukonekalustonsa Isosta-Britanniasta hankituilla Grob G115 E - alkeis- ja peruskoulutuskoneilla. Grob-koneet käyvät ennen lentokoulutuksen käynnistymistä läpi ohjaamon nykyaikaistamishankkeen. Uuden ohjaamoympäristön ansiosta myös sotilasohjaajien koulutusta voidaan kehittää entistä paremmin tulevaisuuden sotilasilmailun vaatimuksia vastaavaksi.

Ilmavoimat hankki vuonna 2016 tehdyllä päätöksellä 28 Grob-koulukonetta korvaamaan poistuvaa Vinka-kalustoa sotilasohjaajien alkeis- ja peruslentokoulutuksessa. Kuvassa viisi 24:stä jo Suomeen siirtolennetystä Grobista Jämsän Hallissa, jossa koneet odottavat käyttöönottoa edeltävien ohjaamomodifikaatiotöiden aloittamista. Grobien operointi alkaa ilmavoimissa vuoden 2018 aikana, ja lentokoulutuskäyttöön kone tulee vuonna 2019.

Vuodesta 1982 palveluskäytössä olleen kotimaisen Valmet Vinka -alkeiskoulukoneen voi perustellusti sanoa olevan eräs Suomen ilmapuolustuksen perustan tärkeistä osasista.

Mäntämoottorisen Vinkan tärkeänä tehtävänä on toimia koulutusalustana, jolla jokainen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kiinteä- ja pyöriväsiipisellä lentokalustolla lentävä sotilaslentäjä opettelee lentämisen alkeet. Vinka-koulutus alkaa alkeislentokoulutusohjelmalla, joka suoritetaan varusmiespalveluksessa Ilmasotakoulun Lentoreserviupseerikurssilla Tikkakoskella.　

Vinka-opintoja jatkava peruslentokoulutusohjelma puolestaan suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnalla, minkä jälkeen lentoupseereiksi koulutettavat lentokadetit siirtyvät opiskelemaan suorituskykyisen suihkukoneen lentämistä sekä ilmataistelun perustaitoja Hawk-suihkuharjoituskonekalustolla. Hawkista tie vie Hornet-monitoimihävittäjän tai muiden kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten ohjaimiin puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Vinkojen elinkaaren lähestyessä loppuaan konetyypin seuraajaksi päätettiin lokakuussa 2016 hankkia Babcock Aerospace Limited -yritykseltä 28 Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentokoulutuskäytössä ollutta saksalaisvalmisteisia Grob G 115 E alkeis- ja peruslentokoulutuskonetta.

Ensimmäinen ilmavoimien 28 Grobista saapui Suomeen loppuvuodesta 2016 siirtolennettynä Isosta-Britanniasta. Tällä hetkellä koneita on Suomessa 24, ja viimeisen neljän siirtolennot tapahtuvat sään mahdollistaessa pitkä siirtolennon.

Grobien vastaanottovaiheessa ilmavoimat on tutustunut huolellisesti uuteen konekalustoon muun muassa koelennoin. Eräs koneella lentäneistä on Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:ssä alkeis- ja peruslentokoulutuskonekalustosta vastaavan 4. lentueen päällikkö kapteeni Henrik Väre. Väreen mukaan Grob sopii hyvin Vinkan korvaajaksi muun muassa turvallisten lento-ominaisuuksiensa osalta.

– Grob on lentokoneena hyvin samanlainen kuin Vinka. Muun muassa molempien koko ja ohjattavuus ovat hyvin yhteneväisiä. Eroja löytyy lähinnä siitä, että Grob on hiukan Vinkaa kevyempi ja teho-painosuhteeltaan hieman Vinkaa parempi.

Grob vastaa lento-ominaisuuksiltaan ja suoritusarvoiltaan hyvin pitkälti edeltäjäänsä, alkeis- ja jatkokoulutuskone Vinkaa.

Koulukone opettaa informaation käsittelemistä
Grobin käyttöönottovalmisteluihin on ilmavoimissa kuulunut koneen suoritusarvojen ja ominaisuuksien tutkimisen lisäksi muun muassa koulutuskäytön aikaisten teknisen tuen järjestelyiden suunnittelu. Ilmavoimat neuvottelee parhaillaan Grob-koneen valmistajan kanssa käytettyinä hankittujen koneiden tuotetuesta.

Lisäksi Grobeihin on ilmavoimien, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja strateginen kumppani Patrian yhteistyönä suunniteltu ohjaamon muutostyö, jossa muun muassa Britanniassa käytössä olleet perinteiset mittarit ja muut näyttölaitteet korvataan ajanmukaisilla monitoiminäytöillä. Työn toteuttamisesta vastaa Patria, ja modifikaation prototyyppikoneen on määrä valmistua loppukeväästä 2018.

– Ohjaamomodifikaatiossa uusitaan koneen avioniikkaa, ja esimerkiksi radiot, moottorinvalvontamittarit ja suunnistuslaitteet muutetaan nykyaikaisen lentokoulutuksen vaatimuksia vastaaviksi, kapteeni Väre kertoo.

Ohjaamon nykyaikaistaminen on osittain luotettavuus- ja kustannuskysymys. Avioniikkalaitteiden huoltaminen ja kunnossapitäminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa, kun koko konekalustossa on käytössä yhdenmukaisia ja käyttöiältään uusia laitteita joiden tuotetuki on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.

Koneen ylläpidon ja eliniän turvaaminen huomioidaan avioniikkalaitteiden lisäksi myös muun muassa koneen sähköjärjestelmän muutostöissä ja valaisimissa. Valaisimissa siirrytään LED-tekniikan käyttöön, ja esimerkiksi lentovaloissa muutoksella saavutetaan huolto- ja tehontarpeen vähenemisen lisäksi painonsäästöä.

Uudet ohjaamolaitteet mahdollistavat myös ilmavoimien peruslentokoulutuksen kehittämisen ja ajanmukaistamisen. Pääasiassa perinteisillä mittareilla varustetusta Vinkasta poiketen Grobin ohjaamolaitteet totuttavat lento-oppilasta jo varhaisessa vaiheessa monitoiminäytöistä koostuvaan ohjaamoympäristöön, jossa hän työskentelee myöhemmällä urallaan Hawk-suihkuharjoituskoneessa, Hornetissa ja muissa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ilma-aluksissa.

Ilmavoimien Grobeihin toteutetaan ennen koulutuskäytön aloittamista ohjaamolaitteiden nykyaikaistamistyö, joka ajanmukaistaa koneet modernin lentokoulutuksen vaatimusten mukaiseksi. Ohjaamomodernisaatiosta vastaa Patria, ja sen prototyyppikoneen on määrä valmistua keväällä 2018. Havainnekuvassa näkyvät Grobin uudet, lennonopettajalle ja ohjaajaoppilaalle suunnistus- ja lennonvalvontatietoa esittävät näytöt keinohorisontteineen. Kojelaudan oikeaan laitaan on sijoitettu digitaalinen moottorinvalvontamittari. Ohjaamonäkymän keskellä oleva suuri tilannetietonäyttö esittää liikkuvalla kartalla tietoa koneen sijainnista sekä muiden samalla alueella toimivien Grobien liikkeistä. Näytön oikealla puolella näkyy suunnistamiseen käytettävä GPS-satelliittipaikannuslaite.

Myös Hornetin seuraajaksi vuosina 2015–30 HX-hävittäjähankkeessa hankittavassa uudessa monitoimihävittäjässä ohjaaja toimii ohjaamoympäristössä, jossa lentokoneen ja ilmapuolustuksen muiden toimijoiden päätöksenteon tueksi tuottamaa runsasta informaatiota esitetään näytöillä.

Ilmavoimien on määrä aloittaa operointi Grobilla vuoden 2018 aikana. Ohjaajakoulutus käynnistyy uudella kalustolla vuonna 2019, ja työ uuden konetyypin lentokoulutusohjelmien laatimiseksi onkin jo pitkällä. Kapteeni Väreen mukaan uusien ohjaamolaitteiden tuomat mahdollisuudet on hyödynnetty niissä täysimääräisesti.

– Grobeihin ohjaamomodifikaatiossa asennettava tilannekuvanäyttö mahdollistaa sekä koneen paikan että muiden Grobien sijainnin näkemisen samanaikaisesti liikkuvalla kartalla. Tästä on hyötyä etenkin peruslentokoulutusvaiheessa, jossa harjoitellaan muun muassa osastolentoa. Samalla kykenemme opettamaan monitoimihävittäjissä yhä tärkeämmäksi käyvää informaation käsittelemistä jo koulutuksen alkuvaiheessa. Tämä valmistaa oppilaita aiempaa paremmin Hawk-suihkuharjoituskonekoulutukseen ja mahdollistaa sen viemisen nykyistä pidemmälle.

Grob-hankinnan yhteydessä hankitaan myös neljä modernia Grob-lennonharjoittelulaitteita, joiden avulla koulutuksen tehokas läpivienti ja nousujohteisuus pystytään takaamaan. Lennonharjoittelulaitteet on tilattu Patrialta ja niiden toimitus tapahtuu syksyn 2018 ja talven 2019 aikana.

 

[Huhta]

Tämä on todella mielenkiintoinen tieto yläpuolisesta tekstistä:

--

Vinka-opintoja jatkava peruslentokoulutusohjelma puolestaan suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnalla, minkä jälkeen lentoupseereiksi koulutettavat lentokadetit siirtyvät opiskelemaan suorituskykyisen suihkukoneen lentämistä sekä ilmataistelun perustaitoja Hawk-suihkuharjoituskonekalustolla. Hawkista tie vie Hornet-monitoimihävittäjän tai muiden kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten ohjaimiin puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa.

--

Eli siis kaikki NH90- ja C295-ohjaajatkin ovat käyneet kääntymässä Hawkissa? Kuulostaa aika erikoiselta. PV:n oma sivusto kertoo kuitenkin, että jo maanpuolustuskorkeakouluun hakeuduttaessa valitaan ensisijainen opintosuunta (ilmavoimien, maavoimien tai rajavartiolaitoksen).

Jos asiassa ei sotketa Hawk-koulutuksessa hävittäjälentäjäksi soveltumattomaksi todettujen siirtymistä helikoptereiden ja muiden vähemmän vaativien ilma-alusten puikkoihin, niin tuo tarkoittaa, että meillä on melkoinen reservi hävittäjälentäjiä. Olkookin sitten vain hävittäjällä lentämisen perusteet saaneita, mutta joka tapauksessa...

 

[PSS]

Samaa minäkin luin. Kaikilla siis ainakin Hawk-pätevyys. Muuten, tuohonhan näkyy tulevan rankasti liioiteltuna "kesytetty Hawk Link".

 

[Slammer]

Eli siis kaikki NH90- ja C295-ohjaajatkin ovat käyneet kääntymässä Hawkissa? Kuulostaa aika erikoiselta. PV:n oma sivusto kertoo kuitenkin, että jo maanpuolustuskorkeakouluun hakeuduttaessa valitaan ensisijainen opintosuunta (ilmavoimien, maavoimien tai rajavartiolaitoksen).

Jos asiassa ei sotketa Hawk-koulutuksessa hävittäjälentäjäksi soveltumattomaksi todettujen siirtymistä helikoptereiden ja muiden vähemmän vaativien ilma-alusten puikkoihin, niin tuo tarkoittaa, että meillä on melkoinen reservi hävittäjälentäjiä. Olkookin sitten vain hävittäjällä lentämisen perusteet saaneita, mutta joka tapauksessa...

Tietääkseni ilmavoimien näkökulmasta kaikista koulutetaan hävittäjälentäjiä eli ketään ei erikseen lähdetä kouluttamaan vaikkapa kuljetuskoneisiin. Se, että ilmavoimien omat ei-hävittäjäohjaajat lentävät Hawkilla ei siis ole kovin erikoista. Se, että myös maavoimien ja rajan lentäjät lentävät Hawkilla on taas seurausta siitä, että koulutuksen hoitaa ilmavoimat jolla ei tosiaan ole mitään muuta kuin hävittäjälentäjän opintopolku. Eikä oikeastaan muuta sopivaa kalustoakaan.

 

[Huhta]

Tietääkseni ilmavoimien näkökulmasta kaikista koulutetaan hävittäjälentäjiä eli ketään ei erikseen lähdetä kouluttamaan vaikkapa kuljetuskoneisiin. Se, että ilmavoimien omat ei-hävittäjäohjaajat lentävät Hawkilla ei siis ole kovin erikoista. Se, että myös maavoimien ja rajan lentäjät lentävät Hawkilla on taas seurausta siitä, että koulutuksen hoitaa ilmavoimat jolla ei tosiaan ole mitään muuta kuin hävittäjälentäjän opintopolku. Eikä oikeastaan muuta sopivaa kalustoakaan.

Katselin netistä, miten asioita hoidetaan maailmalla, ja nähtävästi tämä meikäläinen järjestelmä ei lopulta ole niin kummallinen. Yhdysvalloissakin lennetään aika paljon yhteisiä opintoja kiinteäsiipisillä ennen kuin koulutus eriytyy helikoptereihin ja muihin eri ilma-alustyyppeihin. Tosin siellä tunnit ovat huomattavasti halvempia, kun käytetään potkuriturbiinikonetta eikä suihkukonetta.

Kun tässä maassa nyt on helikoptereita rajalla 14 kpl ja maavoimilla 20 kpl NH90 + MD500:t päälle, niin voisi olla ihan fiksua harkita potkuriturbiinikoneen lisäämistä sinne Grobin ja Hawkin väliin. Potkuriturbiinista mentäisiin sitten joko helikoptereihin (koulutus rajan ja maavoimien yhteistyönä) tai hävittäjiin. Rahaa potkuriturbiinikoneiden hankintaan ei tietenkään ole nyt, mutta viimeistään Hawkin korvaamisen tullessa ajankohtaiseksi 10-15 vuoden kuluttua asiaa olisi hyvä pohtia uusiksi.

 

[Slammer]

Ottaen huomioon, että kopukkalentäjä oletettavasti palvelee kymmeniä vuosia niin montako kopteripilottia vuodessa normaalisti koulutetaan? Näin lonkkaheittona arvioni on 1-4. Kannattaako näitä varten hankkia oma konetyyppi ja muokata koulutusjärjestelmää vastaavasti? Tuskin. Jos ilmavoimien järjestelmä todetaan sopimattomaksi, niin vaikea kuvitella noin pienen tarpeen täyttämisen olevan kustannustehokasta muuten kuin ostamalla koulutus ulkopuolelta. Ilmavoimien tarpeisiin välityyppi on tähän mennessä todettu tarpeettomaksi, joten sen lisääminen kaikille olisi tarpeeton menoerä.

 

[Huhta]

Ottaen huomioon, että kopukkalentäjä oletettavasti palvelee kymmeniä vuosia niin montako kopteripilottia vuodessa normaalisti koulutetaan? Näin lonkkaheittona arvioni on 1-4. Kannattaako näitä varten hankkia oma konetyyppi ja muokata koulutusjärjestelmää vastaavasti? Tuskin. Jos ilmavoimien järjestelmä todetaan sopimattomaksi, niin vaikea kuvitella noin pienen tarpeen täyttämisen olevan kustannustehokasta muuten kuin ostamalla koulutus ulkopuolelta. Ilmavoimien tarpeisiin välityyppi on tähän mennessä todettu tarpeettomaksi, joten sen lisääminen kaikille olisi tarpeeton menoerä.

Oletus kuulostaa hyvin optimistiselta. Ainakaan hävittäjälentäjät eivät normaalisti lennä aktiivisesti vuosikymmeniä(, elleivät satu ylenemään laivueen johtoon tms.), vaan pikemminkin vuosikymmenen (Mahonen), vaikka toki fysiikka on siinä hommassa kovemmalla kuin koptereissa. Epäilen silti, ettei kopterilentäjiä pakoteta allekirjoittamaan 30 vuoden palvelussitoumuksia. Eikö foorumilla sitä paitsi ole todettu aiemmin ilmavoimien pilottien kohdalla, että perheelliset haluavat pois Kuopion (saati Kouvolan tai Rovaniemen) kokoisista "tuppukylistä"? Ts. monen luulisi lähtevän siviiliin parempien duunien ja lihaisempien patojen ääreen, kun minimiajat ovat täynnä.

Ilmavoimat on minunkin käsittääkseni ollut tyytyväinen nykyjärjestelmään, mutta olen silti skeptinen. Kopteripilottien määrä suhteessa hävittäjälentäjiin lienee kasvanut sitten sen ajan, kun koulutusjärjestelmä sorvattiin nykymuotoiseksi.
Potkuriturbiinikoneet ovat ainakin paperilla hyvin kustannustehokkaita, ja maailmalla niitä kuitenkin käytetään yleisesti. Valmistajan mukaan PC-21 lentää alle puoleen hintaan lähimmän kilpailevan suihkukoneen kustannuksista. Vaikka jokainen uusi konetyyppi tuo kulunsa, niin potkuriturbiinikoneen huolto voitaisiin ulkoistaa kulujen minimoimiseksi, kun kyse ei ole kriittisestä kalustosta sodan ajan toiminnan kannalta. Toki hankinta, käyttöönotto, "ylimääräiseen" tyyppikoulutukseen kuluvat lentotunnit jne. maksavat, mutta pitkällä aikavälillä pidän säästön saavuttamista todennäköisenä.

 

[Slammer]

Oletus kuulostaa hyvin optimistiselta. Ainakaan hävittäjälentäjät eivät normaalisti lennä aktiivisesti vuosikymmeniä(, elleivät satu ylenemään laivueen johtoon tms.), vaan pikemminkin vuosikymmenen (Mahonen), vaikka toki fysiikka on siinä hommassa kovemmalla kuin koptereissa. Epäilen silti, ettei kopterilentäjiä pakoteta allekirjoittamaan 30 vuoden palvelussitoumuksia. Eikö foorumilla sitä paitsi ole todettu aiemmin ilmavoimien pilottien kohdalla, että perheelliset haluavat pois Kuopion (saati Kouvolan tai Rovaniemen) kokoisista "tuppukylistä"? Ts. monen luulisi lähtevän siviiliin parempien duunien ja lihaisempien patojen ääreen, kun minimiajat ovat täynnä.

Ainakin pelastushekopuolella on valiteltu lentäjien ukkoontumista kun korkeampien eläkeikien myötä rajalta ja pv:n puolelta ei enää tule lentäjiä samaa tahtia. Tästä päättelisin, että siellä lennetään keskimäärin melko pitkään. Kopteripiloteilla ei myöskään ole siviilipuolella samalla tavalla ottajia. Mitä tuppukyliin tulee, niin rajan piloteista pääosa on Helsingissä ja Turussa, joten ei ongelmaa. Ja vaikka Kouvola on käytännössä pienempi kaupunki kuin Kuopio, niin sieltä huristaa Helsinkiin tunnissa, eli epäilen etteivät useimmat koe sitä läheskään yhtä eristäytyneeksi paikaksi.

Potkuriturbiinikoneet ovat ainakin paperilla hyvin kustannustehokkaita, ja maailmalla niitä kuitenkin käytetään yleisesti. Valmistajan mukaan PC-21 lentää alle puoleen hintaan lähimmän kilpailevan suihkukoneen kustannuksista. Vaikka jokainen uusi konetyyppi tuo kulunsa, niin potkuriturbiinikoneen huolto voitaisiin ulkoistaa kulujen minimoimiseksi, kun kyse ei ole kriittisestä kalustosta sodan ajan toiminnan kannalta. Toki hankinta, käyttöönotto, "ylimääräiseen" tyyppikoulutukseen kuluvat lentotunnit jne. maksavat, mutta pitkällä aikavälillä pidän säästön saavuttamista todennäköisenä.

Käytetään, mutta kuinka usein niitä käytetään mäntämoottorikoneen ja suihkuharjoituskoneen rinnalla? Etenkin pienemmissä maissa on pyritty karsimaan koulutusportaita. Tästä on väännetty foorumilla useasti, mutta käytännön päätökset eivät oikein anna tukea uskolle, että ratkaisu olisi kustannustehokas. Pohjimmiltaan kysymys on siitä kuinka suuri osa suihkuharjoituskonetunneista voitaisiin korvata potkuriturbiinikoneilla.

 

[Huhta]

Ainakin pelastushekopuolella on valiteltu lentäjien ukkoontumista kun korkeampien eläkeikien myötä rajalta ja pv:n puolelta ei enää tule lentäjiä samaa tahtia. Tästä päättelisin, että siellä lennetään keskimäärin melko pitkään. Kopteripiloteilla ei myöskään ole siviilipuolella samalla tavalla ottajia. Mitä tuppukyliin tulee, niin rajan piloteista pääosa on Helsingissä ja Turussa, joten ei ongelmaa. Ja vaikka Kouvola on käytännössä pienempi kaupunki kuin Kuopio, niin sieltä huristaa Helsinkiin tunnissa, eli epäilen etteivät useimmat koe sitä läheskään yhtä eristäytyneeksi paikaksi.

Sinällään on varmaan ihan totta, että helikopterilentäjille ei ole niin paljoa kysyntää kuin kiinteäsiipisiä lentäville. Sen sijaan kokeneille pitäisi löytyä töitä aina ja kaikkialla, esimerkiksi Norjan öljyteollisuudesta. Miksei sieltä HEMS-puoleltakin, jossa tosin palkka ei ilmeisesti ole kovin kummoinen (pärjänneekö Rajan/PV:n palkoille?). Kiinnioloputket saattaisivat, etenkin öljyteollisuudessa, olla pidempiä kuin valtion palveluksessa, mutta vapaatakin olisi runsaasti työn vastapainoksi. Eikä lentäminen ole muutenkaan 8-16 työtä - ei ainakaan, jos haluaa kiinni kovapalkkaisiin hommiin.

Käytetään, mutta kuinka usein niitä käytetään mäntämoottorikoneen ja suihkuharjoituskoneen rinnalla? Etenkin pienemmissä maissa on pyritty karsimaan koulutusportaita. Tästä on väännetty foorumilla useasti, mutta käytännön päätökset eivät oikein anna tukea uskolle, että ratkaisu olisi kustannustehokas. Pohjimmiltaan kysymys on siitä kuinka suuri osa suihkuharjoituskonetunneista voitaisiin korvata potkuriturbiinikoneilla.

Käsittääkseni USA:ssa aloitetaan pienellä ja kevyellä koneella, Diamond DA-20:llä. Sitten tulee T-6 Texan II ja sen jälkeen linjan mukaiset (esim. T-38 Talon hävittäjälinjalla). Pienistä maista, no monet ovat ulkoistaneet homman jenkkeihin. Ilmeisesti esim. norskit lentävät PPL:n verran kotimaassa, sitten USA:ssa potkuriturbiinikoneella ja herjoitushävittäjällä (sekä päälle ilmeisesti taistelukoneen tyyppikoulutus? - ainakin F-35:n myötä). Mutta onhan noita "neliportaista" koulutusjärjestelmää itsenäisestikin käyttäviä pieniä ilmavoimia, esimerkiksi Omanin ilmavoimilla on koko paketti (kaluston puolesta siis - en ole tutkinut Google Translaten kanssa heidän koulutusjärjestelmäänsä).

Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että kolmiportaista järjestelmää käyttävissä maissa (edelleenkin kaluston pohjalta tehty arvio) on yleensä potkuriturbiinikone, suihkuharjoitushävittäjä ja taistelukone. Näin on esimerkiksi Australiassa, Kanadassa, Puolassa, Marokossa, Kreikassa, Singaporessa, Taiwanissa... Heiltä puuttuu se pienin ja halvin mäntämoottorikone, jonka pitäisi kaikin puolin olla hyvin edullinen. (Paitsi jos alkeiskoulutus ostetaan ulkoa, mutta silloinhan järjestelmä on neliportainen...)

Vaikka siis hyväksyttäisiin, ettei neliportainen koulutusjärjestelmä ole erityisen yleinen tai normaali, niin meikäläinen järjestelmä on edelleen outo. Meiltä puuttuu se potkuriturbiinikone, joka löytyy miltei kaikista kolmeportaisista järjestelmistä. Sen ei tarvitse välttämättä olla virhe, mutta melkoiset erikoisolosuhteet tarvitaan asian selittämiseen.

 

[Slammer]

Sinällään on varmaan ihan totta, että helikopterilentäjille ei ole niin paljoa kysyntää kuin kiinteäsiipisiä lentäville. Sen sijaan kokeneille pitäisi löytyä töitä aina ja kaikkialla, esimerkiksi Norjan öljyteollisuudesta. Miksei sieltä HEMS-puoleltakin, jossa tosin palkka ei ilmeisesti ole kovin kummoinen (pärjänneekö Rajan/PV:n palkoille?). Kiinnioloputket saattaisivat, etenkin öljyteollisuudessa, olla pidempiä kuin valtion palveluksessa, mutta vapaatakin olisi runsaasti työn vastapainoksi. Eikä lentäminen ole muutenkaan 8-16 työtä - ei ainakaan, jos haluaa kiinni kovapalkkaisiin hommiin.

Joo, ulkomailta löytyy hommia, mutta olettaisin, että pääosa valtion leivistä lähtevistä viehättyy esim. Finskin tarjoamista paikoista, jotka ovat sekä jossain määrin mukavampia että paremmin palkattuja. Kopteripuolella ei ole tällaista suurta määrää lentäjiä imevää, kotimaista tahoa.

Vaikka siis hyväksyttäisiin, ettei neliportainen koulutusjärjestelmä ole erityisen yleinen tai normaali, niin meikäläinen järjestelmä on edelleen outo. Meiltä puuttuu se potkuriturbiinikone, joka löytyy miltei kaikista kolmeportaisista järjestelmistä. Sen ei tarvitse välttämättä olla virhe, mutta melkoiset erikoisolosuhteet tarvitaan asian selittämiseen.

Potkuriturbiinikonettahan tänne oltiin hakemassa kun törmättiin erikoisolosuhteista perinteisimpään eli rahan puutteeseen. Mitään sen melkoisempia siihen ei siis tarvittu. Siinä mielessä nykyjärjestelmä on osaoptimoitu, että hankintamäärärahoissa nuukailu luultavasti maksetaan kovempina käyttökuluina. Mutta mielestäni on virheellistä olettaa, että asia menisi parempaan suuntaan lisäämällä järjestelmään yksi konetyyppi lisää vaan optimi olisi koulutuksen aloittaminen potkuriturbiinikoneella. Veikkaan, että Hawkien eläköityessä tehdään uusi yritys tähän suuntaan.

Mitä näihin portaisiin tulee, niin kuriositeettina on hyvä mainita ruotsalainen järjestelmä jossa ei ole mitään potkurikonetta.

 

[PSS]

Redigo

 

[fulcrum]

Niin, olihan meillä potkuriturbiinikone, sille vain löytyi melko vähän käyttöä koulutuksessa.

Redigon markkinointi-idea muuten alunperin oli että sillä voisi myös aloittaa alkeiskoulutuksen, eli helppoa mäntämoottorikonetta ei tarvitsisi. Kukaan Redigon käyttäjistä ei kuitenkaan sitten käyttänyt tällaista 3portaista mallia.

 

[Slammer]

Redigo

Joo, oli meillä potkuriturbiinikone, mutta se ei ollut koulukoneena vaan yhteyskoneena.

 

[Huhta]

--

Potkuriturbiinikonettahan tänne oltiin hakemassa kun törmättiin erikoisolosuhteista perinteisimpään eli rahan puutteeseen. Mitään sen melkoisempia siihen ei siis tarvittu. Siinä mielessä nykyjärjestelmä on osaoptimoitu, että hankintamäärärahoissa nuukailu luultavasti maksetaan kovempina käyttökuluina. Mutta mielestäni on virheellistä olettaa, että asia menisi parempaan suuntaan lisäämällä järjestelmään yksi konetyyppi lisää vaan optimi olisi koulutuksen aloittaminen potkuriturbiinikoneella. Veikkaan, että Hawkien eläköityessä tehdään uusi yritys tähän suuntaan.

Ai kappas, tuo alkuperäinen tavoite minulta onkin mennyt ohi tai haihtunut päästä. Sinällään on kylläkin mielenkiintoista, että potkuriturbiinikone olisi kevyin koulutusjärjestelmän koneista.

Kun siviilipuolella voi vuokrata yleisilmailukonetta (C152, C172) ~200 euron tuntihintaan (esim. BF-Lento), niin tuntuisi karulta kouluttaa yksinkertaisimmatkin asiat käyttäen potkuriturbiinikonetta. Lasketaan 5000 tunnin käyttöiällä ja 5 miljoonan euron kappalehinnalla, niin pelkästään potkuriturbiinikoneen arvonalenema on viisinkertainen suhteessa all-inclusive hinnoiteltuun yleisilmailukoneeseen, päälle vielä huoltokulut, polttoaine ja vastaavia kuluja.

Tietysti niitä yksinkertaisia asioita on rajallisesti, mutta jos ne yksinkertaiset asiat ovat yksinomaan upseerikokelaiden PPL:t, niin niidenkin suorittamiseen käytetään vuosittain ~1000 tuntia (lentoa n. 35 h * lento-RUK:n sisäänotto 35-40 henkilöä). Jos siinä on mahdollista säästää miljoona-kaksi-kolme vuosittain, niin se on ihan merkityksellinen säästö ja vaikutus koulutustuloksiin lienee olematon.

Mitä näihin portaisiin tulee, niin kuriositeettina on hyvä mainita ruotsalainen järjestelmä jossa ei ole mitään potkurikonetta.

Taitaa olla ainutlaatuinen ihan maailmankin mittakaavassa. No, Saabin pomot kiittävät.

 

[Falangi]

Grob G 115 -alkeiskoulukoneet käyttöön Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilla

Grob G 115 -alkeiskoulukoneet käyttöön Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilla | lentoposti.fi

Ilmavoimat aloitti 24. tammikuuta lentoreserviupseerikurssilaisten koulutuksen Englannista hankituilla ja Suomessa modifioiduilla Grob G 115 -alkeiskoulukoneilla (GO). Samalla alkaa vaiheittain suomalaisvalmisteisten Valmet L-70 Vinka -koulukoneiden (VN) poistaminen käytöstä.

www.lentoposti.fi

Ilmavoimat aloitti 24. tammikuuta lentoreserviupseerikurssilaisten koulutuksen Englannista hankituilla ja Suomessa modifioiduilla Grob G 115 -alkeiskoulukoneilla (GO). Samalla alkaa vaiheittain suomalaisvalmisteisten Valmet L-70 Vinka -koulukoneiden (VN) poistaminen käytöstä.

Ensimmäinen lentoreserviupseerikurssin Grob G 115 -koneilla tehty koululento nousi ilmaan GO-3 -koneella Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Saksalaisvalmisteiset Grobit korvaavat pikkuhiljaa viimeiset suomalaisvalmisteiset Vinkat, jotka ovat olleet Ilmavoimien koulutuspolussa mukana vuodesta 1980 lähtien.

"Grob vie meidät uudelle aikakaudelle. Se on kokonaisuudessaan suorituskykyisempi ja nykyaikaisempi kuin Vinka ja sen avioniikka on aivan eri luokkaa kuin edeltäjässään", kuvailee lennonopettajana toimiva lentueen varapäällikkö kapteeni Juho Sirola.

Nyt koulutuskäyttöön otetuilla ja Englannista käytettynä ostetuilla Grob G 115 -koneilla on Suomessa edessään noin 20-30 vuoden mittainen elinkaari.

Ilmavoimien mukaan vuonna 2021 koulutusta annettaneen jo pelkästään GO-koneilla. Vinkojen käytöstä poisto etenee siis Grob-kaluston käyttöönoton edistymisen perusteella eikä tarkkaa päivämäärää VN-kaluston lopulliselle eläkkeelle jäämiselle ole lyöty lukkoon

Ilmavoimat osti vuonna 2015 VX-hankkeessaan kaikkiaan 28 käytettyä Grob G115 -alkeiskoulukonetta. Odotettua suuremmat korjaustyöt ja lentokonevalmistajan tuen puuttuminen hankkeelta viivästytti Isosta-Britanniasta ostettujen RAF:n entisten G 115 Tutor -alkeiskoulukoneiden käyttöönottoa Suomessa.

Ensimmäiset koneet lennettiin Suomeen jo marraskuussa 2016. Ilmavoimissa GO-tyyppimerkinnän saaneille koulukoneille tehtiin Suomessa mittavat modifikaatiotyöt, joiden aikana päivitettiin koneiden avioniikka ja käyttöön otettiin monitoiminäytöt, uudet mittaristot ja GPS-pohjainen navigointijärjestelmä.

Käynnistyneen modifiointityön aikana koneiden rakenteissa havaittiin kuitenkin korjausta vaativia vikoja, jotka ovat viivästyttäneet käyttöönottoa. Ensimmäisen modifioidun koneyksilön koelentojen odotettiin alkavan keväällä 2018. Lopulta ensilento tapahtui viiveiden jälkeen vasta lokakuussa 2018.

Grobeilla on Englannissa lennetty vain noin 5000 tuntia. Koneista uusin on valmistunut vuonna 2010 ja vanhin vuonna 2001.

Uudistuksen jälkeen koneet ovat saaneet ns. lasiohjaamon, joka helpottaa lento-oppilaiden siirtymistä edelleen Hawk-suihkuharjoituskoneisiin sekä aikanaan Hornet-hävittäjiin ja niitä seuraaviin HX-hankkeessa hankittavan korvaavan suorituskyvyn koneisiin.


Grob 115 on Saksassa valmistettu yleisilmailukone, jota käytetään myös sotilaslentäjien peruskoulutukseen. Ensilentonsa tyyppi teki 1985. Suomessa on jo pitkään ollut käytössä myös Grob Aircarft -yhtiön valmistamia moottoripurjekoneita sekä purjekoneita.

 

[ajs178]

Mites tämä Grobin tuotetuki lopulta järjestyikään? Eikös valmistaja loukkaantunut, kun olisivat halunneet myydä meille uusia ja ostimme muualta käytettyjä ja alkoivat kiukutella, että siitä palkkaa eivät myy varaosia eivätkä tuotetukea

 

[mechanicus]

Patrialle on luotu kyky tuottaa tuotetuki kalustolle. Kyse on tavallaan experimental-kalustosta, jonka lentokelpoisuudesta ei enää vastaa alkuperäisvalmistaja. Sittemmin myös valmistajalta on saatu ainakin EASA-asetusten minimit täyttävä tuotetuki.

 

[Teräsvilla]

Valtio jyrää yrityksen. Tässä tapauksessa tosin ehkä oikeutetusti, ainakin sinivalkoisin lasein katsottuna. Ja aika harvoin Suomen osalta näin on tainnut olla.

 

[Huhta]

Valtio jyrää yrityksen. Tässä tapauksessa tosin ehkä oikeutetusti, ainakin sinivalkoisin lasein katsottuna. Ja aika harvoin Suomen osalta näin on tainnut olla.

Jyrää yrityksen? Niin tekee autonomistajakin, kun huollattaa tarvikevaraosilla jossakin pienpajassa merkkihuollon sijaan. Vendor lock on syöpää.