Vinkan korvaus ja ilmavoimien alkeiskoulutus

Grob-lentokonetehdas toteaa puolustusvaliokunnalle lähettämässään kirjeessä, että se ei aio toimittaa varaosia puolustusvoimien Isosta-Britanniasta ostamiin lentokoneisiin.

Puolustusvoimat on päättänyt hankkia Isosta-Britanniasta 28 käytettyä Grob 115E lentokonetta sotilasohjaajien alkeiskoulutusta varten.

Saksalainen lentokonevalmistaja Grob ilmoittaa, että se ei aio tukea käytettyjäen Grob 115E-lentokoneiden huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se ei aio toimittaa Suomelle lentokoneiden ylläpidossa tarvittavia palveluita, varaosia ja tarvikkeita. Grob kertoo kannastaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle osoittamassaan kirjeessä.

Puolustusvoimat harkitsee valmistaa tukitarpeet itse.

http://yle.fi/uutiset/3-9240846
 
Grob-lentokonetehdas toteaa puolustusvaliokunnalle lähettämässään kirjeessä, että se ei aio toimittaa varaosia puolustusvoimien Isosta-Britanniasta ostamiin lentokoneisiin.

Puolustusvoimat on päättänyt hankkia Isosta-Britanniasta 28 käytettyä Grob 115E lentokonetta sotilasohjaajien alkeiskoulutusta varten.

Saksalainen lentokonevalmistaja Grob ilmoittaa, että se ei aio tukea käytettyjäen Grob 115E-lentokoneiden huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se ei aio toimittaa Suomelle lentokoneiden ylläpidossa tarvittavia palveluita, varaosia ja tarvikkeita. Grob kertoo kannastaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle osoittamassaan kirjeessä.

Puolustusvoimat harkitsee valmistaa tukitarpeet itse.

http://yle.fi/uutiset/3-9240846

Putkeen meni tämä kauppa. /s :confused:

Mutta katsotaan nyt kuitenkin, miten asiat lähtevät rullaamaan. Ehkä valmistaja yrittää vain kiristää ja suostuu myöhemmin myymään osia.
 
Grob-lentokonetehdas toteaa puolustusvaliokunnalle lähettämässään kirjeessä, että se ei aio toimittaa varaosia puolustusvoimien Isosta-Britanniasta ostamiin lentokoneisiin.

Puolustusvoimat on päättänyt hankkia Isosta-Britanniasta 28 käytettyä Grob 115E lentokonetta sotilasohjaajien alkeiskoulutusta varten.

Saksalainen lentokonevalmistaja Grob ilmoittaa, että se ei aio tukea käytettyjäen Grob 115E-lentokoneiden huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se ei aio toimittaa Suomelle lentokoneiden ylläpidossa tarvittavia palveluita, varaosia ja tarvikkeita. Grob kertoo kannastaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle osoittamassaan kirjeessä.

Puolustusvoimat harkitsee valmistaa tukitarpeet itse.

http://yle.fi/uutiset/3-9240846
Yrittää firma kiristää.
 
Mitä tapahtui sille L-90 Redigolle? eli Vinkan korvaaja

Elinkaari lopussa palveluskäytössä. Viimeinen lento 31.10.2013. Koneita huutokaupattiin. Meksikossa ja Eritreassa niitä on ehkä vielä. Italian Aermacchi osti valmistusoikeudet jo 1990-luvulla ja teki niitä eri nimellä (muoks. ei ilmeisesti tehnyt, mutta oikeudet on).

Vinkaa se ei milloinkaan "korvannut", koska ei ollut samaan tarkoitukseen tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Perus gangsterikuvio. Monesti ei valmistaja hyväksy second handin kauppausta vaan haluaa väkisin myydä uudet vaikka vieressä olisi tarpeettomat tarjolla. Ei ole tarvinnut Etelä-Afrikan ajatella kauppaavansa Gripeneitään sinne Botswanaan.

Ideana on varmaan se, että ovat kuvitelleet myyvänsä koko elinkaaren ajan varaosaa niille jotka ostivat alun perin.

Eivät ole kyllä saamassa kokonaisia koneita myytyä, turha luulo.
 
Viimeksi muokattu:
Ensireaktioini tuohon uutiseen oli että "prkl pitäköön tunkkinsa, me hoidetaan nää hommat ite". Mutta mutta... Toivottavasti tässä edetään kieli keskellä suuta. Nää kuitenkin liittyy valtiollisella tasolla asiaan jos toiseen ja Saksasta voidaan olla edelleenkin hankkimassa jotain muutakin tavaraa jatkossa ja tässä voidaan ryssiä homma pahasti. Vanhaan asevelihenkeen ei kannata vedota enää... tai Lapin polttamiseen... tai DDR:rään...
 
Ilmavoimat totesivat koneen soveltumattomaksi alkeiskoulutukseen ja kun kukaan muukaan ostanut niitä enempää, niin koneen valmistusoikeudet myytiin Italiaan.

Jatkokoulutuskoneeksi ja yhteyskoneeksi se suunniteltiin alun perinkin. Alkeiskoulukoneena oli (ja on vieläkin) Vinka. Redigo on nopeampi kone, sisäänvedettävät telineet. Markkinoinnille ei kuitenkaan ehkä ollut hyväksi, että kaksi koelentäjää ja koelentoinsinööri menivät tonttiin ja hautaan sen kanssa. Ensimmäinen proto tuhoutui 1985 ja toinen proto Belgiassa näytöksessä 1988. Koneesta tuli kai oikein hyvä, kun Jukka Raunio hoiti sen tyyppihyväksyntään asti (mm. runko pidentyi). Mutta ostajia ei ilmaantunut paitsi Hornet vastakauppojen yhteydessä sitä jotenkin saatiin Meksikoon ja Eritreaan, jossa käytössä muuten jokunen kai vieläkin.

@tulikomento on kirjoittanut onnettomuuksista tässä: #162
 
Grob yrittää saada myydyksi G120TP:n, vaikka väkisin.
Ongelmia tuottaa korjauksissa koneen kuiturakenne. Jos konetta kolhitaan, vaikka siipi poikki niin ei sitä lasikuidulla paikkailla..
Tehtaan tuki olisi tarpeen ja toivottavasti tehdas vielä pyörtää päänsä.
 
Grob yrittää saada myydyksi G120TP:n, vaikka väkisin.
Ongelmia tuottaa korjauksissa koneen kuiturakenne. Jos konetta kolhitaan, vaikka siipi poikki niin ei sitä lasikuidulla paikkailla..
Tehtaan tuki olisi tarpeen ja toivottavasti tehdas vielä pyörtää päänsä.

Niin yrittää. Olen kyllä eri mieltä kuiturakenteen paikkauksesta. Sellaista fibreä ei olekaan, jota ei osata muuallakin tehdä. Anna yksi Grob Kiinaan ja ne monistavat sen viikossa.

Moottori on Lycoming, eli jenkki. Sen kanssa voi sopia suoraan.
 
Jatkokoulutuskoneeksi ja yhteyskoneeksi se suunniteltiin alun perinkin. Alkeiskoulukoneena oli (ja on vieläkin) Vinka. Redigo on nopeampi kone, sisäänvedettävät telineet.

Ilmavoimat määrättiin pakko-ostamaan pieni määrä, vaikka eivät tarvineetkaan. Tämä oli välttämätöntä, jotta koneen kauppaaminen ulkomaille sai uskottavuutta, kyseessä siloin siis valtion kokonaisetu. Ei myynnistä sittenkään mitään tullut. kuten
veli @Vonka kirjoitti. Ainoat ostajat saatiin Hornet -vastakaupoilla. PV:n pakko-ostokuvio on myöhemminkin toistunut. Pitäisiköhän perustaa lupamenettely uusien aseiden kehittelyyn kotimaassa.
 
Pitäisiköhän perustaa lupamenettely uusien aseiden kehittelyyn kotimaassa.

Pitäisi varmaan saada tehtaanjohto ymmärtämään, mitä koelentäjä yrittää selittää. Mutta joo, en tiedä, mikä olisi järkevintä. Jotenkin olen sitä mieltä, että ei se pelaa, joka pelkää. Vinka ja Hawk ja systeemi ovat tuottaneet maailman parhaat sotilaslentäjät. Ei mennyt hukkaan raha. Onhan se selvä, että on vaikea myydä, eivät ole ruotsalaisten hävittäjätkään menneet kuin kuumille kiville vaikka ovat olleet oikein hyviä omassa ajassaan, edelläkin (Draken, Viggen ja Jas). Lentokonekauppa valtiollisille instituutioille ei ole autokauppaa. Se on politiikkaa.

Tietotaitoa pitää säilyttää ja suomalainen insinööritaito on hyvää, kunhan insinööri vain muistaa, että teoria paperilla saattaa vaikuttaa hienolta mutta taivaalla rumalta. Yhdysvallat tilasi 2400 uutta konetta, jota ei ollut tehtykään. Tanska osti näkemättä (jo vuonna 2007!), Norja osti näkemättä. Nyt on jyystetty kymmenen vuotta eikä vieläkään ole ihan valmista. Rahaa on palanut biljoonia. Juuri äsken oli yllättävä moottoripalo startissa. Mutta valmista tulee.

Tietysti voisi miettiä, olisiko meilläkin hyvä kopiointi parempi kuin ihan uusi posketon innovaatio, jossa on kaikki riskit. Kun kiinalainen tekee kopion, se on yleensä alkuperäistä huonompi. Meidän muunnelmamme taas ovat yleensä mestarillisia. Suomi-kp, Valmet Rk62 jne. Kyllä Pasiakin suuunniteltaessa mietittiin nuljukumin edut ja otettiin haitat pois.

Eli voisiko Valmet joskus ottaa raa´asti kopin jostain hyvästä koneesta ja tehdä pienin muutoksin oman?
 
Niin yrittää. Olen kyllä eri mieltä kuiturakenteen paikkauksesta. Sellaista fibreä ei olekaan, jota ei osata muuallakin tehdä. Anna yksi Grob Kiinaan ja ne monistavat sen viikossa.

Moottori on Lycoming, eli jenkki. Sen kanssa voi sopia suoraan.

Täällä nuo Grobit kohta muuttuvat jollain uudella wunderbaum-suurlujuusvanerilla ja suoturpeesta jalostetulla hiilikuidulla paikatuiksi hybrideiksi ja lopputulos on parempi kuin alkuperäinen ja kelpaa vihreillekin. :D

Lycoming on joka tapauksessa Ilmavoimille vanha tuttu härpäke ja valmistaja, ei luulisi tulevan mitään tiukkaa ongelmaa moottorin kohdalla.
 
Miksi super tucanoa olisi voitu tilata koulutuskoneeksi ja käänteisesti maasodan tukitehtäviin?
 
Miksi super tucanoa olisi voitu tilata koulutuskoneeksi ja käänteisesti maasodan tukitehtäviin?

Maasodan tukitehtävät eivät liene ilmavoimiemme prioriteetti. Myös oletettu vihollisemme ei ole puskien sissi vaan sillä on ilmaherruus ja moderni ilmatorjunta.
 
Pitäisi varmaan saada tehtaanjohto ymmärtämään, mitä koelentäjä yrittää selittää. Mutta joo, en tiedä, mikä olisi järkevintä. Jotenkin olen sitä mieltä, että ei se pelaa, joka pelkää. Vinka ja Hawk ja systeemi ovat tuottaneet maailman parhaat sotilaslentäjät. Ei mennyt hukkaan raha. Onhan se selvä, että on vaikea myydä, eivät ole ruotsalaisten hävittäjätkään menneet kuin kuumille kiville vaikka ovat olleet oikein hyviä omassa ajassaan, edelläkin (Draken, Viggen ja Jas). Lentokonekauppa valtiollisille instituutioille ei ole autokauppaa. Se on politiikkaa.

Tietotaitoa pitää säilyttää ja suomalainen insinööritaito on hyvää, kunhan insinööri vain muistaa, että teoria paperilla saattaa vaikuttaa hienolta mutta taivaalla rumalta. Yhdysvallat tilasi 2400 uutta konetta, jota ei ollut tehtykään. Tanska osti näkemättä (jo vuonna 2007!), Norja osti näkemättä. Nyt on jyystetty kymmenen vuotta eikä vieläkään ole ihan valmista. Rahaa on palanut biljoonia. Juuri äsken oli yllättävä moottoripalo startissa. Mutta valmista tulee.

Tietysti voisi miettiä, olisiko meilläkin hyvä kopiointi parempi kuin ihan uusi posketon innovaatio, jossa on kaikki riskit. Kun kiinalainen tekee kopion, se on yleensä alkuperäistä huonompi. Meidän muunnelmamme taas ovat yleensä mestarillisia. Suomi-kp, Valmet Rk62 jne. Kyllä Pasiakin suuunniteltaessa mietittiin nuljukumin edut ja otettiin haitat pois.

Eli voisiko Valmet joskus ottaa raa´asti kopin jostain hyvästä koneesta ja tehdä pienin muutoksin oman?

Ruotsista sen verran että heillä oli pitkään käytössä samanlainen systeemi kuin meilläkin. Lentokoulutus alkoi alkeiskoulukoneella (Saab Safir & Sk61 Scottish Aviation Bulldog), jatkui suihkuharjoitushävittäjällä (Saab 105) ja päättyi hävittäjän tyyppikurssiin (Draken & Viggen). Muistaakseni vuosituhannen vaihteessa koulutusta uusittiin niin, että Bulldog jäi kokonaan pois. Ohjaajaoppilaat aloittivat suoraan Saab 105:lla. Ilmeisesti tämä on pelannut heillä ihan hyvin.

Nyttemmin on ollut puhetta, että tulevaisuudessa Saab 105 olisi jäämässä pois ja että se korvattaisiin potkuriturbiinikoneella. Pilatus PC-21 ja Embraer Super Tucano on ainakin mainittu julkisuudessa.
 
Yhdistetty kaksi tätä aihetta koskevaa ketjua.
 
Ensimmäinen Ilmavoimien uusi Grob G115EA -koulukone laskeutui Tikkakoskelle
22.11.2016 - 17:03
Suomen Ilmavoimien käyttöön tuleva ensimmäinen Grob G115EA (G-CGKA) on saapunut Suomeen Englannista. Tankkausvälilaskut reitillä tehtiin Saksassa ja Ruotsissa. Grob laskeutui Tikkakosken tukikohtaan tiistai-iltapäivällä 22. marraskuuta.

Ilmasotakoulun Vinka-alkeiskoulukoneet saattoivat Ilmavoimien ensimmäistä Suomeen saapunutta Grob G115EA -alkeiskoulukonetta siirtolennon päätteeksi Keski-Suomen ilmatilassa (otsikkokuvassa)


http://www.lentoposti.fi/uutiset/en...rob_g115ea_koulukoneista_saapui_tikkakoskelle
 
Jatkokoulutuskoneeksi ja yhteyskoneeksi se suunniteltiin alun perinkin. Alkeiskoulukoneena oli (ja on vieläkin) Vinka. Redigo on nopeampi kone, sisäänvedettävät telineet. Markkinoinnille ei kuitenkaan ehkä ollut hyväksi, että kaksi koelentäjää ja koelentoinsinööri menivät tonttiin ja hautaan sen kanssa. Ensimmäinen proto tuhoutui 1985 ja toinen proto Belgiassa näytöksessä 1988. Koneesta tuli kai oikein hyvä, kun Jukka Raunio hoiti sen tyyppihyväksyntään asti (mm. runko pidentyi). Mutta ostajia ei ilmaantunut paitsi Hornet vastakauppojen yhteydessä sitä jotenkin saatiin Meksikoon ja Eritreaan, jossa käytössä muuten jokunen kai vieläkin.

Redigon konsepti oli "yleiskoulutuskone" eli rinnakkainistuttavana ja suhteellisen helppona lennettävänä se sopi (ainakin Valmetin mielestä) myös alkeiskoulutuskoneeksi. Esimerkiksi Tucano tai PC-7 eivät tällaiseen sopineet. Tuohon aikaan useimpien ilmavoimien koulutuskaari oli alkeiskoulutus-jatkokoulutus-harjoitushävittäjä-hävittäjä. Suomi ja Ruotsi pudottivat jatkokoulutuskoneen kokonaan pois mikä oli omana aikanaan mullistavaa. Käytännössä useimmat maat pitivät kuitenkin Redigoa liian kalliina että sitä olisi uskaltanut antaa mopojen moukaroitaviksi.

Meksikossa muutama Redigo lentää laivaston rynnäkkökoneina huumekuriireja jahtaamassa, elleivät ole ihan viime aikoina poistuneet.

Ilmavoimat määrättiin pakko-ostamaan pieni määrä, vaikka eivät tarvineetkaan. Tämä oli välttämätöntä, jotta koneen kauppaaminen ulkomaille sai uskottavuutta, kyseessä siloin siis valtion kokonaisetu. Ei myynnistä sittenkään mitään tullut. kuten
veli @Vonka kirjoitti. Ainoat ostajat saatiin Hornet -vastakaupoilla. PV:n pakko-ostokuvio on myöhemminkin toistunut. Pitäisiköhän perustaa lupamenettely uusien aseiden kehittelyyn kotimaassa.

Redigoa markkinoitiin ja kehitettiin varsin pienillä resursseilla, se oli tehtaalle "rönsy". Koneen rakenne oli raakile, mutkikas ja kallis valmistaa. Liian lyhyt perärunko aiheutti kuolonuhreja kun asian kanssa vetkuteltiin. Sitten kun piti alkaa myymään, konsernin asenne oli evvk ja valtio-omistaja ilmoitti että koneista kelpaa vain kylmä käteinen, mitkään luotto- tai kauppaviritykset eivät tule kysymykseen. Mitenkäs myyt kehitysmaille kallista konetta käteiskaupalla?
Ajoituskin oli kyllä huono kun kylmä sota loppui ja koulutuskoneita oli yhtäkkiä maailmalla ylimäärä. Unkarissa oli kauppa lähellä, mutta Venäjä ehti väliin ja kuittasi velkojaan Jakeilla.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top