Luin tuon
@aj77 :n linkittämän Euromaidanpressin artikkelin, ja ihan mielenkiintoista luettavaahan se oli. Joskin tiettyjä kohtia täytyy kommentoida.
Lyhyesti yksittäisiä huomioita tekstistä:
-72 itseliikkuvaa haupitsia tuskin on vielä niin suuri määrä, että ulkomaiset toimittajat ryntäisivät innolla perustamaan "kotimaista" tuotantoa Baltiaan. Kyseeseen tulisi luultavammin aseiden kokoaminen Baltiassa, samaan tyyliin kuin Berettan rynnäkkökiväärien kokoaminen valmiista osista Sakon tehtailla. Paljon melua tyhjästä!
-Bamse on harvan asioihin yhtään perehtyneen suosikki ilmatorjunnan alalla. Vaihtoehtoinen Nasams on sitten jo järkevämpi ehdotus.
-105 mm kanuunalla varustettu kevyt panssarivaunu on täysin idiotistinen ratkaisu. Kysy keneltä hyvänsä panssarimieheltä.
-Kevyt haupitsi tuskin on erityisen hyvä valinta edes alueellisille joukoille. Itseliikkuva pyöräalustainen 155 mm tykki ei voi olla kohtuuttoman kallis, jos tyydytään budjettiratkaisuun (ATMOS, CAESAR) Archerin sijaan.
-ATACMS on järeä ja hyökkäyksellinen ase. Epäilen, onko Baltian mailla riittävästi poliittista uskallusta viedä taistelu syvälle vihollisen maaperälle - hyökkääjäksi profiloituminen kun voi olla kohtalokasta. Lisäksi kaukovaikutuskyky löytyy Nato-liittolaisilta mm. risteilyohjusten muodossa, jolloin oma kaukovaikutuskyky on jokseenkin turha, kun puolustus nojaa kuitenkin vahvasti Natoon.
Pidemmän kaavan kautta yleisempiä huomioita:
Kirjoittaja ehdottaa, että Baltian maat sijoittaisivat vuositasolla puolustukseen bruttokansantuotteestaan 2,5% ja 1,83 miljardia euroa. (Tähän tuskin löytyy kollektiivista halua heikomman hyvinvoinnin omaavassa Baltiassa, kun hyvinvointi-Suomessakaan ei moiseen tasoon pyritä, mutta sehän on sivuseikka.) Rahalla pitäisi hankkia seuraavaa:
What the triple alliance members need: for their armies – tanks, tracked infantry fighting vehicles and self-propelled artillery, for their territorial defense units – wheeled infantry fighting vehicles and light howitzers, for their air forces – utility helicopters, drones and a medium-range air-defense system. What they do not need is more ships and a fighter wing.
Ei onnistu. 1,83 miljardista eurosta voisi olla käytettävissä kalustohankintoihin kolmannes-puolet, jos huomioidaan alla oleva:
At least all three should field 600 active troops per 100,000 citizens and thus give them an active force of 37,000 troops --
Kirjoittaja kirjoittaa aktiivisotilaista, joten oletan tarkoitettavan ihan oikeasti taistelukykyisiä joukkoja, ei mitään P-kauden suorittaneita varusmiehiä. Sotilaiden palkkakustannukset veisivät puolustukseen käytettävissä olevasta rahasta helposti neljänneksen, jos yhden sotilaan palkkakustannus olisi kuukaudessa 1100 euroa (ml. eläkemaksut). (
Linkki Baltian maiden palkkatasoon.) Tarkempi laskutoimitus: 37 000 * 1 100 € * 12 = 488 400 000 €.
Palkkakustannusten lisäksi tulevat toimintamenot (pl. palkkakustannukset, jotka laskimme erikseen) lohkaisevat luultavasti vähintään neljänneksen budjetista. Oletettakoon, että toimintamenot vievät runsaat 500 miljoonaa euroa vuositasolla.
Näin ollen kalustohankintoihin jää n. 800 miljoonaa euroa vuodessa. Merkityksellistä on se, että tuo on melko lähellä Suomen puolustusvoimien hankintabudjettia (ennen viime vuosien leikkauksia). Sillä rahalla on saatu n. kaksi panssariprikaatia (Karjalan prikaati + mekanisoidut taisteluosastot) ja puolenkymmentä "jääkäriprikaatia" (kaksi valmiusprikaatia + kaksi moottoroitua taisteluosastoa + kaksi jääkäriprikaatia (eivätkös nämäkin keiku vielä listoilla?)).
Joka tapauksessa olemme tällä kertaa ennakkoluulottomia, onhan ilma- ja merivoimien siivut minimissä. Sotilaskaluston keskimääräiseksi elinkaareksi voi laskea 20 vuotta. (Päivityksillä elinkaarta voidaan jatkaa suhteessa halvemmalla, mutta päivityksiä on usein syytä tehdä jo ennen 20 vuoden ikää.) Tällöin voidaan siis ajatella, että käytettävissä on 20 vuoden rahoitus, joka on 16 miljardia euroa. Laskettakoon, että 4 miljardia tuosta rahasta käytetään yleisiin hankintoihin (toimistotarvikkeet, yläportaan viestijärjestelmät, harjoituksissa kulutettavat ammukset, ilma- ja merivoimien hankinnat ym.), ja maavoimien siivuksi jää 12 miljardia euroa.
Olen itse laskenut, että modernisti ja uudella kalustolla varustettu panssariprikaati maksaa kahden miljardin euron luokkaa. Kovin montaa kirjoittajan hehkuttamaa panssariyhtymää tuolla 12 miljardilla ei siis saada. Kolme panssariprikaatia lienee maksimi, jos halutaan jättää jotain alueellisillekin joukoille.
Alueelliset joukot, miten siitä kurjuudesta edes kirjoittaisi... Jos alueellisia joukkoja lähdetään varustamaan kirjoittajan esittämään tyyliin IFV:llä ("AMV 30mm tykkitornilla"), niin eihän siitä tule mitään. Sen ymmärtää jokainen suomalainen reserviläinen. Alueellisten joukkojen varustustasosta on pakko tinkiä, tai sitten niitä alueellisten joukkojen prikaateja on yhtä monta kuin panssariyhtymiäkin... Lähtisin siitä, että halpa panssaroitu pyöräajoneuvo (Otokar Cobra tms.), mieskuljetteiset pst- ja it-aseet ja halvin mahdollinen moderni epäsuora (ATMOS ja Cobran päälle pultattu kranaatinheitin) ovat maksimivarustustaso, jos halutaan luoda oikeasti suorituskykyiset alueelliset joukot. Kuvaamani kaltaisia alueellisten joukkojen prikaateja saisi 6 miljardilla ehkä 8 kappaletta.
)
