wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

[Jorde]

Tämän kesällä eläkkeelle jääneen poliisin toiminta oli kyllä usein erittäin kyseenalaista, kauniisti sanottuna.

Onneksi uudet tuulet puhaltavat. Hänen seuraajaksi henkilö vaikuttaa hyvin asialliselta ja fiksulta.

Niinpä tämä kaverikin ajatteli että laitetaan seurava sitten kun homma taas tasaantuu ja veikkaan että siellä on iso nippu käsittelemättömiä tämän yhden sankarin jäljiltä.

Tosissaan ne jutut mitä kuuli niin pisti kyllä kysymään sitä että olikohan tuo hahmo nyt oikein kykenevä tekemään työtään kun saattoi kysellä sellaisia asioita lisäselvityksissä joka oli jo alkuoeräisissä papereissa tai sitten niin että kysyy jotain asiaa joka ei edes kuulu haettuu suunnitelmaan esim vaikka että keräily suunnitelma koskisi sot kivääreitä ja lisäselvityksessä pyydetään listaa belgialaisista taskupistooleista.

 

[KIM]

Minkä näköinen on Maxim konekiväärin jäähdytysletku? Ja saako niitä jostain, vai onko rakennettava? Itse en netistä osannut löytää vastausta vajaalla kielitaidolla.

 

[rukkaskikka]

Minkä näköinen on Maxim konekiväärin jäähdytysletku? Ja saako niitä jostain, vai onko rakennettava? Itse en netistä osannut löytää vastausta vajaalla kielitaidolla.

"Aidosta" Maximista en löytänyt mitään, mutta joku pitää Vickers-konekivääreistä blogia, jossa kerrotaan "Britti-Maximista".

Letku on lauhdutin (condenser, conderser hose), jossa (ja lopullisesti keräyskanisterissa) jäähdytysvaipassa muodostunut (kiehunut) höyry lauhdutetaan takaisin vedeksi.

Alkuperäinen ensimmäisen maailmansodan aikainen metallinen lauhdutin:


Uudempi lauhdutinmalli, höyrynkestävää kumia:

Blogipostauksessa esitellään myös mm. jäähdytysvaipan täyttöön tarkoitettu kaatosuppilo (filler) ja kerrotaan kylmälle ilmalle tarkoitetuista vettä vähemmän jäätymisherkistä jäähdytysnesteistä.

Water-cooling and condensing equipment

The Vickers was a water-cooled weapon and, therefore, there are many accessories that relate to this area; however, the majority remained unchanged through the service of the gun. For an overview o…

vickersmg.blog

Samaiselta blogisivustolta Vickers-konekiväärin koulutusposteri, jossa näkyy jäähdytysvaipan sisällä, sen yläosassa oleva keltainen höyryputki, jonka kautta höyry johdetaan 90 asteen mutkan kautta lauhduttimeen.

Instructional Poster – 1918 Vickers .303-inch

This is very much the most popular poster in the collection as it shows all of the main functions of the gun and even appears in photographs of lectures and lessons taking place at the Machine Gun …

vickersmg.blog

Englanninkielisestä wikipediasta:

"Itse aseen paino vaihteli kiinnitetyn varusteen mukaan, mutta oli yleensä 11–14 kg jalustan kanssa, joka painoi 18–23 kg. 250 patruunan ammusvöiden ammuslaatikot painoivat 10,0 kg kappale. Lisäksi aseen haihdutusjäähdytysjärjestelmään tarvittiin noin 4,3 litraa vettä ylikuumenemisen estämiseksi. Piipun lämpö kiehutti sitä ympäröivän vaipan veden. Syntynyt höyry johdettiin joustavaa putkea pitkin lauhdutinsäiliöön – tällä oli kaksi etua: aseen sijainti ei paljastunut, ja lisäksi vettä voitiin käyttää uudelleen, mikä oli erittäin tärkeää kuivissa ympäristöissä."

Vickers machine gun - Wikipedia

en.wikipedia.org

Vickers-konekiväärin esittelyvideo alussa mainitulta Vickersmg-blogistilta:

Mm. Vickers-konekiväärin osat toiselta sivustolta:

Vickers .303in Water-cooled Medium Machine Gun

Vickers .303 MMG, Mark 1 Water-Cooled Medium Machine Gun, Pictures and specifications, annotated combat photos, Inchon veteran's site, Korean War Infantry Weapons, History

www.koreanwaronline.com

https://www.koreanwaronline.com/arms/KWjpg/vickers_components.jpg

Youtuben shorts-video jäähdytysvaipan veden täytöstä ja tulitoimintaa eri aikakausilta, tosin letku ei taida olla käytössä missään noista.

https://www.youtube.com/shorts/iRNxZD0312E

 

[fulcrum]

Onkohan muuten tietoa, koska suomalaiset saivat Stg44:n käpisteltäväkseen? Suomalaiset ovat varmasti olleet aseesta tietoisia, olihan se melko laajassa koekäytössä itärintamalla jo 1943, mutta annettiinko tänne yhtään kappaletta pällisteltäväksi? Lapin sodasta niitä ei ilmeisesti saatu. Jossain kirjassa kerrottiin mitä itselataavia saatiin 20. Vuoristoarmeijalta sotasaaliiksi, ja niitä oli todella vähän. Kourallinen G41:iä, ja G43:ia tyyliin yksi tai kaksi.

 

[chigeen'a]

M. Palokangas kirjoitellut asiasta tähän tapaan;

"Vuonna 1944 saksalaisten joukkojen asevahvuusilmoituksissa oli eriteltyinä myös muutamia,todennäköisesti kokeilukäytössä olevia rynnäkkökiväärejä m/44,joista tuohon aikaan käytettiin vielä nimikettä konepistooli (Maschinenpistole 44). Näiden aseiden täsmällistä kokonaismäärää Suomessa ei voida käytössä olleiden asiakirjojen mukaan enää selvittää,koska kaikki yhtymät eivät niitä eritelleet mallikohtaisesti tai eivät laskeneet niitä kenttäkoemateriaalina vakioaseistukseensa. Joka tapauksessa esimerkiksi Divisioonaryhmä Kräutlerin saksalaiseen aseistukseen sisältyi 25.9.1944 eriteltynä kolme "M.Pi.44"-rynnäkkökivääriä. Käytössä olevien tietojen mukaan on pääteltävissä,että näitä uusia aseita olisi ollut Lapissa parisenkymmentä."

Eli on varsin todennäköistä ettei näitä sota-aikaan saatu yhtään näpelöitäväksi. Tosisaalta Suomessakin kehiteltiin tuohon aikaan rk-patruunoita 9 x 35 mm VPT, 7.62 x 35 mm VPT ja 9 x 40 mm Lilja, joten voisi olettaa että jokin kosketuspinta Stg44;seen olisi ollut.