Wihuri 2015

Myrskyhiiri

Respected Leader
Joukkojen siirrot alkavat suuremmasti 2.6.2015. Tykistön taistelijoilla voi olla kestävyyttä vaativa puristus kun jatkavat Rovajärveltä melkeen suoraan Wihuriin.

Seuraa vuoden pääsotaharjoituksen etenemistä mm. täältä:

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/Wihuri15/Suomeksi

PV_Fiiliskuva_wihuri15.jpg


WIHURI15 alkaa ja joukot näkyvät liikenteessä
Tekijä: WIHURI15 | Julkaistu: 29.05.2015 | Päivitetty: 29.05.2015

Harjoitusjoukot näkyvät liikenteessä harjoitusalueella Pohjois-Karjalassa Pielisen länsipuolella koko harjoituksen ajan. Erityisesti harjoituksen alku- ja loppuajankohtina 2.-4.6. ja 10.-11.6. joukkojen moottorimarssit vaikuttavat liikenteeseen valtateillä 5 ja 6 sekä tiellä 75.

Kalustoa siirtyy harjoitusalueelle rautateitse ja maanteitse sekä linja-autokuljetuksin että moottorimarssein puolustusvoimien eri joukko-osastoista ja hallintoyksiköistä. WIHURI15-harjoitusta edeltävän Maavoimien vaikuttamisharjoituksen kalustoa siirtyy Rovajärveltä Kajaaniin Kainuun prikaatin tiloihin toukokuun viimeisellä viikolla, josta joukot jatkavat Pohjois-Karjalaan kesäkuun puolella.
 
Vielä perusinfoa. Mielenkiintoista on se, että myös paikallis- ja rajajoukkojen kertausharjoituksia liittyy mukaan tähän suureen reippailuun.

wihuri440.jpg


Puolustusvoimien toiminnan tason palauttaminen mahdollistaa joukkojen harjoittelun laajempina kokonaisuuksina. Wihuriin osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista. Harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on noin 10 000 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 2 000. Mukana on joukkoja myös Ilma- ja Merivoimista sekä Pääesikunnan alaisista laitoksista. Harjoitukseen liittyy lisäksi rajajoukkojen sekä paikallisjoukkojen kertausharjoituksia.
 
Tuli tuossa eilen mietittyä sellaista, että koskakohan viimeksi PSPR:n joukot ovat käyneet harkoissa P-Karjalassa? Ei varmaan jokuseen aikaan, tietyt PSPR:n tuottamat joukot kuten MEKTSTOS soveltuu äärimmäisen huonosti taisteluun soisessa pöpelikössä.
 
Vielä perusinfoa. Mielenkiintoista on se, että myös paikallis- ja rajajoukkojen kertausharjoituksia liittyy mukaan tähän suureen reippailuun.

wihuri440.jpg


Puolustusvoimien toiminnan tason palauttaminen mahdollistaa joukkojen harjoittelun laajempina kokonaisuuksina. Wihuriin osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista. Harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on noin 10 000 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 2 000. Mukana on joukkoja myös Ilma- ja Merivoimista sekä Pääesikunnan alaisista laitoksista. Harjoitukseen liittyy lisäksi rajajoukkojen sekä paikallisjoukkojen kertausharjoituksia.

Näinhän se oli edellisessäkin isossa, MAANVYÖRY-09 harjoituksessa. 18 000 taisi olla kokonaisvahvuus.
 

Näppärä pudotus uttilaisilta. Kun vielä päästäisiin itänaapurin tyyliin heittämään ulos isompi porukka per kone, niin avot!

 
Näppärä pudotus uttilaisilta. Kun vielä päästäisiin itänaapurin tyyliin heittämään ulos isompi porukka per kone, niin avot!


Tuli muuten mieleen, että jos Suomen paikallispataljoona näkee yläpuolellaan tuollaisen näyn, että ry..än Speznakit tulee alas varjoillaan, saako ne heti ampua ilmaan, kuin sorsat? vai oliko tuohon olemassa jokin sotalaki, ettei ilmassa olevaa laskuvarjomiestä saa tappaa? vai oliko kysymyksessä vain jokin herrasmiessopimus?
 
Entä toimisiko sergei hyvin maahanlaskun torjunnassa?
 
Tuli muuten mieleen, että jos Suomen paikallispataljoona näkee yläpuolellaan tuollaisen näyn, että ry..än Speznakit tulee alas varjoillaan, saako ne heti ampua ilmaan, kuin sorsat? vai oliko tuohon olemassa jokin sotalaki, ettei ilmassa olevaa laskuvarjomiestä saa tappaa? vai oliko kysymyksessä vain jokin herrasmiessopimus?

Alikersantti Lahtista lainatakseni: "Totta kai sitä ammutaan. Ei sunkan tässä kukaan rupee sormi suussa tappamistansa vartoomaan."
 
Tuli muuten mieleen, että jos Suomen paikallispataljoona näkee yläpuolellaan tuollaisen näyn, että ry..än Speznakit tulee alas varjoillaan, saako ne heti ampua ilmaan, kuin sorsat? vai oliko tuohon olemassa jokin sotalaki, ettei ilmassa olevaa laskuvarjomiestä saa tappaa? vai oliko kysymyksessä vain jokin herrasmiessopimus?
Geneven sopimuksessa näistä asioista puhutaan. Laskuvarjojääkäriä saa ampua, mutta putoavasta sotalentokoneesta pelastautuvaa pilottia ei saa ampua. Toinen on selvä taistelija, toinen on "non-combatant". En tarjoa lähteitäni koska ne ovat huonoja mutta minulle tämä sääntö kelpaa oikein hyvin. Muistaakseni Geneven sopimusta saa tulkita kuten haluaa, vai kuinka? :D

Edit:
Löytyi kelpo lähde:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1980/19800082/19800082_2

42 artikla
Ilma-aluksissa olevat henkilöt

1. Kehenkään henkilöön, joka hädässä olevasta ilma-aluksessa hyppää laskuvarjolla, ei saa laskun aikana kohdistaa aseellista toimintaa.

2. Hädässä olevasta ilma-aluksesta laskuvarjolla hypänneelle henkilölle hänen tullessaan maahan vastakkaisen osapuolen hallinnassa olevalla alueella on annettava tilaisuus antautua ennen kuin häneen kohdistetaan aseellista toimintaa, jollei ole ilmeistä, että hän ryhtyy vihollisuuksiin.

3. Ilmateitse kuljetettavat joukot eivät nauti tässä artiklassa tarkoitettua suojelua.
 
Viimeksi muokattu:
Entä toimisiko sergei hyvin maahanlaskun torjunnassa?

Sergei-yksiköillä oli takavuosina tyypillisesti valmistautumistehtävänä maahanlaskun torjunnan tukeminen. Jo pelkällä ryhmityksellä oli mahdollista estää maahanlasku tietylle alueelle. Ja jos nyt ei leijuvia varjoja ollut välttämättä tarkoitus ampua, niin ainakin hyppykoneita, täydennyskuljetuksia ja maahan tulleita ukkoja sekä heidän kevyesti panssaroituja ajoneuvoja.
 
Muistaakseni perustinkin erään topikinkin panssarivoimien käytöstä muuallakin kuin etelä suomen alueella ja että hajautetaanko panssarivoimia pohjoisemmaksikin. Tästä harjoituksesta päätellen mahdollisesti ehkä?
 
Muistaakseni perustinkin erään topikinkin panssarivoimien käytöstä muuallakin kuin etelä suomen alueella ja että hajautetaanko panssarivoimia pohjoisemmaksikin. Tästä harjoituksesta päätellen mahdollisesti ehkä?

Operatiivisilla joukoilla on operatiivinen liikkuvuus, jolloin niitä voidaan valtakunnan alueella liikutella sinne missä tarve on suurin.

Kotimaisen ja kansainvälisen sotataidon kokemuksien ja tutkimuksien perusteella voiman keskittämisellä saa parempia tuloksia aikaan kuin voiman hajauttamisella, mikäli alueita halutaan pitää hallussa. Voimien hajauttaminen taas on mielekästä sissisodan keinoin taistelevalle sotajoukoille jolla on aikaa ja sietokykyä siihen, että vastapuolen voidaan antaa miehittää oman alueen pääosia.
 
Ei pidä unohtaa että tällä hetkellä joukko-tuotannossa on joukkoja Moottoroituihin taisteluosastoihin. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, niin tuollainen MT-LB-alustaisita pääkalustonaan käyttävä taisteluosasto on kuin kotonaan tuollaisessa Pohjois-Karjalan tyyppisessä vaikeahkossa maastossa koskas eikäö ällillä pääse vaikka sinne puun latvaan. Raskaammin mekanisoiduille joukoille tuollainen voisi olla aika haastavaa.

Harjoituksessa on lähtökohtana että uuden taistelutavan siniset joukot (KARPR, PORPR, JPR, KAIPR) kohtaa mekanisoidun keltaisen vihollisen (PSPR),
 
Tuli muuten mieleen, että jos Suomen paikallispataljoona näkee yläpuolellaan tuollaisen näyn, että ry..än Speznakit tulee alas varjoillaan, saako ne heti ampua ilmaan, kuin sorsat? vai oliko tuohon olemassa jokin sotalaki, ettei ilmassa olevaa laskuvarjomiestä saa tappaa? vai oliko kysymyksessä vain jokin herrasmiessopimus?
Tuota osumista on Suomessa joskus testattu nukella. Lopputulemana oli että yksittäiseen kohteeseen osuminen on pirun vaikeaa. Ilmassa ukkojen väli on vähintään kymmeniä metrejä eli ei ole mitään läjää jonne päin ampua. Säästäisin paukut vaikuttamiseen maassa, paras hetki on maahantulon ja aseen käyttökuntoon saamisen välillä.
 
Säälittävän huono hyppysuoritus tuo lähikuvattu
- juuri tuollainen kierre miehen ja varjon väliin saadaan kun uloshyppy jää ponnettomaksi
- kierrettä ei saatu avattua ennen maahantuloa joten putoamisnopeus jää suureksi lisäten loukkaantumisriskiä
- alastulo kuin löysä räkä eli vähän kovemmalla alustalla suuri todennäköisyys loukkaantua.

Kypärän väristä ja poskien paksuudesta johtuen veikkaisin henkilökunnan edustajaa. 200 punnerrusta, saa suorittaa.
 
Sergei-yksiköillä oli takavuosina tyypillisesti valmistautumistehtävänä maahanlaskun torjunnan tukeminen. Jo pelkällä ryhmityksellä oli mahdollista estää maahanlasku tietylle alueelle. Ja jos nyt ei leijuvia varjoja ollut välttämättä tarkoitus ampua, niin ainakin hyppykoneita, täydennyskuljetuksia ja maahan tulleita ukkoja sekä heidän kevyesti panssaroituja ajoneuvoja.
Onko kuinka todennäköistä osua laskuvarjoon (tai sen varassa killuvaan taistelijaan)?
 
Back
Top