Kulunvalvontapaikka sijoitetaan siten, ettei sen haltuun ottaminen vihollisen toimesta vielä mahdollista kohteen tuhoamista. Siis tarpeeksi kauas varsinaisesta kohteesta ja ilman suoraa näköyhteyttä. Kv-paikka ei ole mikään puolustuksen viimeinen lukko. Sisäkehillä on sitten omat vartiopaikkansa ja lähipuolustusasemat, jotka miehitetään tarpeen vaatiessa. Jos kv-paikka joudutaan olosuhteiden pakosta rakentamaan liian lähelle varsinaista kohdetta, pitää miehitystä luonnollisesti vahvistaa. Kv-paikan henkilöstön päätehtävä on kuitenkin tarkastaa kohteelle pyrkivät ajoneuvot ja henkilöt, ei varautua suoraan hyökkäykseen. Tätä varten paikalle tarvitaan siis lisää joukkoja.
Kv-paikan valtaaminen hiljaisesti on myös vähintään vaikeaa. Pysäyttäjä ei harjoitusten tapaan suinkaan kyyki polviasennossa männyn takana, vaan kaivetussa ja /tai hiekkasäkeistä rakennetussa asemassa. Mikäli muuta keinoa ei ole ja tilanne menee kuumaksi, voi pysäyttäjä hälyttää muun joukon vaikka ampumalla. Mikäli paikka on oikein valittu ja rakenteellinen suojaus oikein toteutettu, kv-paikan henkilöstöä ei pystytä kovin helposti nollaamaan esim. tarkka-ampujia käyttämällä. Jos kv-paikalta kuuluu laukauksia, miehitetään lähipuolustusasemat ja lähetetään reservi avuksi. Vastapuoli on ehkä saanut haltuunsa kulunvalvontapaikan, mutta varmasti hälyttänyt koko suojaavan osaston.
Rakenteellisen suojauksen toteuttamista ei yleensä harjoitella. Kuka tahansa osaa pienellä opastuksella täyttää hiekkasäkkejä, rakentaa niistä aseman, naulata vaneria ikkunoihin, vetää piikkilankaa, viritellä naamioverkkoja näkösuojaksi jne. Harjoituksissa yleensä keskitytään toiminnan harjoitteluun ja rekvisiitta on vain juuri sen verran, kun sitä toiminnan harjoitteluun tarvitaan. Eli auto ja pari öljytynnyriä riittää.
Vielä tuohon eversti ja ambulanssi -caseen... Yksikään sotilasyksikkö, tai nykyään mikään muukaan viranomaistaho, ei ilmaannu suojattavan kohteen portille ennalta ilmoittamatta. Sitä varten on olemassa viesti- tai nykyään johtamisverkko, ja siihen asiaan, viranomaisyhteistyöhön, on viime aikoina pantu paljonkin paukkuja. Joku tyhjästä ilmaantuva eversti ambulansseineen saa takuuvarmasti tuijottaa rk kuuskakkosta osoitepuolelta, aivan riippumatta siitä, kummalta armeijalta palkkakuittinsa saa. Se on sitä kuuluisaa tilannekuvaa, josta niin mahdottomasti nykyään meuhkataan... eikä ollenkaan turhaan.
Lähteenä Huomio! 2006 -kirjanen ja pari aikaisempaa... ei siis tämäkään mitään punaleimatietoa.
