WW2 Hävittäjät
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Tanskalainen F-35 lähdössä lentotehtävälle:
Kuvassa näkyy tanskalaisten Drakenille tyypilliset siiven uloimmat pommiripustimet. Normi-Drakenissa ne olivat pikkuripustimet joihin sai valaisupommeja, rynnäkköraketteja tms. kevyttä kuormaa. Meillä niitä lie käytetty aika vähän.
Tanska rupesi 60-luvun puolivälissä shoppailemaan uutta konetta korvaamaan RF-84F:t ja myöhemmin myös F-100:t joita oli mennyt paljon onnettomuuksissa lyhyessä ajassa. Koska vasta oli saatu (kyllä, saatu) Starfightereitä niin nyt oli haussa hävittäjäpommittaja/tiedustelukone. Vietnamin sodan vuoksi amerikkalaiset ilmoittivat ettei ilmaiskoneita enää tipu.
Draken putosi ehdokkaiden joukosta nopeasti koska se oli lähes puhdas torjuntahävittäjä jolla oli vain primitiivinen rynnäköintikyky. 'Loppusotaan' näyttivät menevän F-5A, Mirage 5 ja A-4 Skyhawk.
Silloin Saab veti ässän hihastaan tavalla joka nykypäivän mp.netissä herättäisi pilkallista naureskelua: he lupasivat tehdä Drakenista rynnäkkökoneen tanskalaisille, ja vieläpä niin että se olisi halvempi kuin nämä edellämainitut koneet jotka olivat jo valmiiksi hävittäjäpommittajia. Ajatus vaikuttaa absurdilta mutta parin vuoden ja 180 000 miestyötunnin aherruksen tuloksena projekti lunasti lupaukset. Asiaa auttoi hiukan se että Saab oli jo aikaisemmin alustavasti suunnitellut rynnäkkö-Drakenia. Tiedustelukoneversio oli helpompi kun sellainen oli jo ennestään. Tanskalaiset tilasivat 20 hävittäjäpommittajaa, 20 tiedustelukonetta ja 6 koulukonetta jotka saivat amerikkalaishenkiset tyyppinimet F-35, RF-35 ja TF-35. Koneet valmistuivat vuoteen 1972 mennessä. Vuonna 1975 tilattiin vielä viisi TF-35:ttä. Ne koottiin käsityönä ylijääneistä komponenteista, koska Drakenin tuotanto oli jo loppunut (Suomelle tehtiin viimeiset).
Saabin pakettiin kuului myös muhkeat vastaostot jotka epäilemättä auttoivat poliittista läpimenoa. Lisäksi naapurimaan konetyyppi saattoi muutenkin olla poliittisesti miellyttävämpi, Vietnamin sodan myötä USA ei ollut enää suosituin maa edes Länsi-Euroopassa ja ranskalaisistahan nyt ei kukaan pidä muutenkaan. Liittoutumattomasta maasta tehty hankinta aiheutti kuitenkin muilta Nato-mailta jonkunasteista mussutusta.
RF-35, koneen erottaa nokassa olevista kameran sivuikkunoista. Lisäpolttoainesäiliö voi näyttää tutun muotoiselta: Tanskan luovuttua koneista Saab osti ne takaisin Gripenien käyttöön.
F-35 oli alkujaan varsin simppeli viritys. Se roudasi 4.5 tonnia tyhmiä pommeja, tai raketteja ja polttoainetta. Perus-Filipiin verrattuna koneen runkoa oli vahvistettu ja lisätty ripustimien määrää, siipien ulompi osa oli isonnettu, koneissa oli pysäytyskoukku ja isompi sisäinen polttoainemäärä. F-35:n maksimilentoonlähtöpaino nostettiin peräti 16 tonniin (standardi-Filipillä 12.27t). Avioniikat olivat yksinkertaisia eikä koneessa ollut tutkaa. Konsepti oli siis vastaava mitä Dassault teki Mirage 5:n kanssa. Aluksi niissä ei ollut mitään omasuojaa, mutta muutaman vuoden jälkeen lisättiin tutkavaroitin ja silpun/soihdunheittimet. 80-luvulla koneet saivat raskaan modernisaation. Niihin lisättiin laseretäisyysmittari, HUD, uusi tutkavaroitin, keskustietokone, navigointijärjestelmä ja mahdollisuus käyttää ALQ-162 -häirintäsäiliötä (jota tanskalaiset kai käyttävät F-16:ssa vieläkin). Modernisaation jälkeen kone oli jokseenkin samalla teknisellä tasolla kuin Harrier GR.3, Jaguar tai MiG-27M. Se olisi ollut käyttökelpoinen vuosituhannen loppuun asti, mutta vain muutama vuosi modernisaatio-ohjelman loppumisen jälkeen kylmä sota päättyi, ja Draken-laivueet ajettiin alas parissa vuodessa. Viimeinen lento suoritettiin joulukuussa 1993. Muutama kone myytiin jenkkeihin yksityiselle firmalle missä niillä lennettiin vielä 2000-luvulla.
En löytänyt kuvaa kunnon asekuormasta, mutta tässä nätisti tehty 1:48 Hasegawan Draken. Bullpup-ohjuksia ei ilmeisesti koskaan todellisuudessa Drakeneissa käytetty ainakaan laajamittaisesti, ase poistui Tanskassa jo 80-luvun alussa.
Kuten Ruotsissa, Drakeneita menetettiin onnettomuuksissa aluksi runsaasti: vuoteen 1980 mennessä oli menetetty 4 F-35:ttä, kaksi RF:ää ja kaksi TF:ää. Koneista 4 menetettiin teknisiin syihin, kaksi lentäjän virheeseen, yksi supersakkaukseen ja yksi salamaniskuun lennon aikana (!). Tämän jälkeen turvallisuus parani huomattavasti ja myöhemmin menetettiin vain yksi TF ihan koneen uran lopussa, kun lentäjiltä loppui kerosiini kesken lennon. Kolme lentäjää kuoli onnettomuuksissa.
edit. Heh, luulin kirjoittavani Ilmasota-ketjuun, menivät hiukan sekaisin. Mea culpa!
Kuvassa näkyy tanskalaisten Drakenille tyypilliset siiven uloimmat pommiripustimet. Normi-Drakenissa ne olivat pikkuripustimet joihin sai valaisupommeja, rynnäkköraketteja tms. kevyttä kuormaa. Meillä niitä lie käytetty aika vähän.
Tanska rupesi 60-luvun puolivälissä shoppailemaan uutta konetta korvaamaan RF-84F:t ja myöhemmin myös F-100:t joita oli mennyt paljon onnettomuuksissa lyhyessä ajassa. Koska vasta oli saatu (kyllä, saatu) Starfightereitä niin nyt oli haussa hävittäjäpommittaja/tiedustelukone. Vietnamin sodan vuoksi amerikkalaiset ilmoittivat ettei ilmaiskoneita enää tipu.
Draken putosi ehdokkaiden joukosta nopeasti koska se oli lähes puhdas torjuntahävittäjä jolla oli vain primitiivinen rynnäköintikyky. 'Loppusotaan' näyttivät menevän F-5A, Mirage 5 ja A-4 Skyhawk.
Silloin Saab veti ässän hihastaan tavalla joka nykypäivän mp.netissä herättäisi pilkallista naureskelua: he lupasivat tehdä Drakenista rynnäkkökoneen tanskalaisille, ja vieläpä niin että se olisi halvempi kuin nämä edellämainitut koneet jotka olivat jo valmiiksi hävittäjäpommittajia. Ajatus vaikuttaa absurdilta mutta parin vuoden ja 180 000 miestyötunnin aherruksen tuloksena projekti lunasti lupaukset. Asiaa auttoi hiukan se että Saab oli jo aikaisemmin alustavasti suunnitellut rynnäkkö-Drakenia. Tiedustelukoneversio oli helpompi kun sellainen oli jo ennestään. Tanskalaiset tilasivat 20 hävittäjäpommittajaa, 20 tiedustelukonetta ja 6 koulukonetta jotka saivat amerikkalaishenkiset tyyppinimet F-35, RF-35 ja TF-35. Koneet valmistuivat vuoteen 1972 mennessä. Vuonna 1975 tilattiin vielä viisi TF-35:ttä. Ne koottiin käsityönä ylijääneistä komponenteista, koska Drakenin tuotanto oli jo loppunut (Suomelle tehtiin viimeiset).
Saabin pakettiin kuului myös muhkeat vastaostot jotka epäilemättä auttoivat poliittista läpimenoa. Lisäksi naapurimaan konetyyppi saattoi muutenkin olla poliittisesti miellyttävämpi, Vietnamin sodan myötä USA ei ollut enää suosituin maa edes Länsi-Euroopassa ja ranskalaisistahan nyt ei kukaan pidä muutenkaan. Liittoutumattomasta maasta tehty hankinta aiheutti kuitenkin muilta Nato-mailta jonkunasteista mussutusta.
RF-35, koneen erottaa nokassa olevista kameran sivuikkunoista. Lisäpolttoainesäiliö voi näyttää tutun muotoiselta: Tanskan luovuttua koneista Saab osti ne takaisin Gripenien käyttöön.
F-35 oli alkujaan varsin simppeli viritys. Se roudasi 4.5 tonnia tyhmiä pommeja, tai raketteja ja polttoainetta. Perus-Filipiin verrattuna koneen runkoa oli vahvistettu ja lisätty ripustimien määrää, siipien ulompi osa oli isonnettu, koneissa oli pysäytyskoukku ja isompi sisäinen polttoainemäärä. F-35:n maksimilentoonlähtöpaino nostettiin peräti 16 tonniin (standardi-Filipillä 12.27t). Avioniikat olivat yksinkertaisia eikä koneessa ollut tutkaa. Konsepti oli siis vastaava mitä Dassault teki Mirage 5:n kanssa. Aluksi niissä ei ollut mitään omasuojaa, mutta muutaman vuoden jälkeen lisättiin tutkavaroitin ja silpun/soihdunheittimet. 80-luvulla koneet saivat raskaan modernisaation. Niihin lisättiin laseretäisyysmittari, HUD, uusi tutkavaroitin, keskustietokone, navigointijärjestelmä ja mahdollisuus käyttää ALQ-162 -häirintäsäiliötä (jota tanskalaiset kai käyttävät F-16:ssa vieläkin). Modernisaation jälkeen kone oli jokseenkin samalla teknisellä tasolla kuin Harrier GR.3, Jaguar tai MiG-27M. Se olisi ollut käyttökelpoinen vuosituhannen loppuun asti, mutta vain muutama vuosi modernisaatio-ohjelman loppumisen jälkeen kylmä sota päättyi, ja Draken-laivueet ajettiin alas parissa vuodessa. Viimeinen lento suoritettiin joulukuussa 1993. Muutama kone myytiin jenkkeihin yksityiselle firmalle missä niillä lennettiin vielä 2000-luvulla.
En löytänyt kuvaa kunnon asekuormasta, mutta tässä nätisti tehty 1:48 Hasegawan Draken. Bullpup-ohjuksia ei ilmeisesti koskaan todellisuudessa Drakeneissa käytetty ainakaan laajamittaisesti, ase poistui Tanskassa jo 80-luvun alussa.
Kuten Ruotsissa, Drakeneita menetettiin onnettomuuksissa aluksi runsaasti: vuoteen 1980 mennessä oli menetetty 4 F-35:ttä, kaksi RF:ää ja kaksi TF:ää. Koneista 4 menetettiin teknisiin syihin, kaksi lentäjän virheeseen, yksi supersakkaukseen ja yksi salamaniskuun lennon aikana (!). Tämän jälkeen turvallisuus parani huomattavasti ja myöhemmin menetettiin vain yksi TF ihan koneen uran lopussa, kun lentäjiltä loppui kerosiini kesken lennon. Kolme lentäjää kuoli onnettomuuksissa.
edit. Heh, luulin kirjoittavani Ilmasota-ketjuun, menivät hiukan sekaisin. Mea culpa!
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Hawker Fury voitaneen laskea samaan sarjaan. Suomen Ilmailuhistoriallisesta Lehdestä muistan hämärästi lukeneeni että 50-luvun alkupuolella ilmavoimissa ainakin hetkellisesti mietittiin loppuunajettujen Mersujen korvaamista esim. Fury -kalustolla. No, parempi että suihkumoottorinen Vampire valittiin.
Ja ikoninen Spit. Viimeinen (F Mk 24) ulos tehtaalta helmikuussa 1948. Olivat briteillä käytössä vielä vuoteen 1952 (80 laivue) ja muutama siirrettiin Hong Kongiin jossa palvelu jatkui vuoteen 1955 asti.
Royal Hong Kong Auxiliary Air Force - Wikipedia
tulikomento
Supreme Leader
Mitsubishi Zero.
rty19
Greatest Leader
Tästä piti tulla Suomen oma hävittäjä maailmansotaan – lopulta ne lahosivat lentokenttien laitamille
Kotimainen VL Myrsky -hävittäjä valmistui jatkosodan loppuhetkillä. Se keräsi mitättömän vähän lentotunteja, ja lopulta Myrskyt lahosivat kenttien reunoille.
fulcrum
Greatest Leader
Hyvä artikkeli muttei kyllä pidä paikkaansa etteikö Myrskystä olisi kirjoitettu selontekoja. Esimerkiksi Jukka Raunio on kirjoittanut koneesta vaikka kuinka paljon, teki sille oman erikoisnumeronkin Suomen Ilmailuhistorialliseen lehteen:
https://sites.google.com/view/ilmailuhistoriallinenlehti/erikoisnumerot
Tuon kappaleen painos on loppunut mutta muita on vielä, ostakee ostakee! Laadukkaammin ei ilmailusta ole paljon missään kirjoitettu kuin noissa. Viimeisin on tänä vuonna ilmestynyt Fiat-numero.
https://sites.google.com/view/ilmailuhistoriallinenlehti/erikoisnumerot
Tuon kappaleen painos on loppunut mutta muita on vielä, ostakee ostakee! Laadukkaammin ei ilmailusta ole paljon missään kirjoitettu kuin noissa. Viimeisin on tänä vuonna ilmestynyt Fiat-numero.
Sarek1
Ylipäällikkö
Edit: Ehdin jo laittaa Kössi Kengurun tänne, mutta @Ottoville oli postannut toiseen ketjuun eli myöhästyin kuvaannollisesti bussista. Vaihdetaan siis aihetta, nyt Spitfire.
Viimeksi muokattu:
Miehiä ne, jotka tuollaisia hökötyksiä testasivat.
.. miehiäHanna Reitsch.
Hanna testasi Kometia -42, sai Rautaristin 1lk. kolaroituaan maapallon kanssa - ja esitti lausuntonaan, että kyseessä on hengenvaarallinen laite.