WW2 Hävittäjät

Romanian ilmavoimathan 'pääsi' taistelemaan sekä jenkkejä että neukkuja vastaan. Vetivät kyllä USAAFia melko pahasti pataan, mutta omatkin tappiot olivat erittäin suuret. Romanialaisten oma hävittäjä, IAR 81, oli sellainen Myrsky-tason rauta eikä enää kilpailukykyinen P-51/P-38-tason kalustoa vastaan.
 
Puolaan Krakovan ilmailumuseoon lainatun Caudron CR714:n restaurointi näemmä etenee. Löysin tällaisen suht tuoreen uutisjutun aiheesta. Teksti puolaksi joten mitään siitä ei ymmärrä, mutta kuvan perusteella projekti näyttäisi etenevän.

 
"Tikkakoskella ja Vantaalla ollaan herättämässä henkiin maailman ainoaa Myrsky-hävittäjää – suomalaisen lentokoneteollisuuden valmistamaa sotakonetta, jonka taru päättyi 1950-luvun alussa."

 
"Tikkakoskella ja Vantaalla ollaan herättämässä henkiin maailman ainoaa Myrsky-hävittäjää – suomalaisen lentokoneteollisuuden valmistamaa sotakonetta, jonka taru päättyi 1950-luvun alussa."


Artikkelista lainaus: "Suomi oli keskellä sotaa, ja kalustosta oli huutava pula. Hävittäjiä ei saanut rahallakaan. Saksa tarvitsi omat koneensa, kuuluisia Messerschmittejäkin se myi Suomelle vasta jatkosodan loppupuolella."

Eikö Saksan haluttomuudessa myydä lentokoneita (tai uusimpia lentokoneen moottoreita) ollut enemmänkin kyse poliittisesta ohjauksesta, so. Suomi haluttiin pitää tiukasti osana akselia? Tällainen mielikuva tullut joistain kirjoista.

Ja Myrsky ollut kuitenkin aika kuohilas johtuen kunnon moottorin puutteesta?
 
Artikkelista lainaus: "Suomi oli keskellä sotaa, ja kalustosta oli huutava pula. Hävittäjiä ei saanut rahallakaan. Saksa tarvitsi omat koneensa, kuuluisia Messerschmittejäkin se myi Suomelle vasta jatkosodan loppupuolella."

Eikö Saksan haluttomuudessa myydä lentokoneita (tai uusimpia lentokoneen moottoreita) ollut enemmänkin kyse poliittisesta ohjauksesta, so. Suomi haluttiin pitää tiukasti osana akselia? Tällainen mielikuva tullut joistain kirjoista.

Ja Myrsky ollut kuitenkin aika kuohilas johtuen kunnon moottorin puutteesta?

Kyllähän ensimmäiset mersut tuli jo muistaakseni maaliskuussa 1943. Kaupoista oli sovittu jokunen kuukausi aiemmin. Aika tarkalleen puolivälissä Jatkosotaa siis, ei suinkaan lopussa. Ennen tuota Brewster ja Hawk olivat olleet jos eivät varsinaisesti hyviä niin kuitenkin käyttökelpoisia vihollisen Leningradin rintamalla pääosin käyttämiä kakkoslinjan koneita, kuten I-153, I-16, Hurricane ym. vastaan.

Suomi osti tuolloin ymmärtääkseni viimeiset linjastolta rullanneet Bf 109 G-2:t.
 
Kyllähän ensimmäiset mersut tuli jo muistaakseni maaliskuussa 1943. Kaupoista oli sovittu jokunen kuukausi aiemmin. Aika tarkalleen puolivälissä Jatkosotaa siis, ei suinkaan lopussa. Ennen tuota Brewster ja Hawk olivat olleet jos eivät varsinaisesti hyviä niin kuitenkin käyttökelpoisia vihollisen Leningradin rintamalla pääosin käyttämiä kakkoslinjan koneita, kuten I-153, I-16, Hurricane ym. vastaan.

Suomi osti tuolloin ymmärtääkseni viimeiset linjastolta rullanneet Bf 109 G-2:t.
Olisi mielenkiintoista tietää, että ehtikö Suomi maksaa nuo koneet. Sturm rynnäkkötykkejä nimittäin ei koskaan Saksalle ehditty maksaa. Lähde: SS mies kertoi tämän suoraan minulle.
 
Suomi osti tuolloin ymmärtääkseni viimeiset linjastolta rullanneet Bf 109 G-2:t.
Suomi sai maaliskuussa 1943, 16 kpl Bf 109 G2 konetta (MT-201-216) nämä olivat tehdas uusia. Seuraavassa erässä (MT 217-230) olivat kaikki korjattuja koneitta (sopimuksen mukaa) MT 226 jäi Prahaan ja tilalle saatiin uusi kone, joka oli Bf109 G2 sarjan viimeisiä koneita. Korvauskoneina saatiin vielä 18 kpl (MT 231-248) 1,6,1944 mennessä.

Kaikkiaan saatiin suomeen Bf-109 g-2 sarjan koneitta 49kpl


Huomattavaa on että saksalaiset itse pitivät korjattuja koneitta parempina, kuin tehdas uusia.
Tehtäessä ”uusia koneitta” tuotanto ei saanut keskeytyä ja koneet kasattiin niistä osista, mitä sattui olemaan.
Alkupään koneissa oli edellisen mallin osia ja loppupäässä taasen jo seuraavan mallin osia.
Tärkeitä oli tuotanto ja siihen käytettiin, niitä osia mitä oli saatavilla.

Korjatuissa koneissa olivat kasattu, mallin ”typpikirjan” mukaan.


Ps Bf-109 G-2 koneita valmistettiin 06,1942-12-1942 välisen ajan.


1612 kpl joita 406 kpl trop 10kpl R1 ja 10kpl R2 versioita. (trop→ Afrikka , R → valokuvaus)
 
Ompa syvälle porautunut. Milläköhän ilveellä tuon sijainti mahdettiin tietää noin tarkkaan. Toivottavasti mahdolliset sukulaiset saavat henkilökohtaiset tavarat itselleen. Lompakko, sormus jne.

Hollannissa tuli Ju-88 yöhävittäjä 3500m katuun, Zorner ja joutui etsimään "vainajat" koneesta.

Ohjaamon pituus oli 40 cm kun se normaalisti on 2,2m, koneen ollessa yli 4m syvyydessä kadussa.

Lisäksi vainajat olivat tekstin mukaan hyvin samanlaisessa kunnossa kuten kuvassa.
 
Asiaa siitä miksei Suomeen saada esiintymään lentävää Bf 109:ä jossa olisi originaali DB-moottori.



Kyse ei ole yrittämisen puutteesta, sillä sekä päälentonäytöksiin että pienempiin näytöksiin on haettu vuosien ajan aitoa DB-moottorilla varustettua Mersua. Eri osapuolten halu saada kone suomalaisnäytökseen eivät ole kuitenkaan onnistuneet kiertämään pääongelmaa eli Suomen pitkää etäisyyttä Keski-Euroopan suurista näytösareenoista.

Pitkä matka nostaa kynnystä aidolla DB-moottorilla varustetun Mersun siirtolentoihin, sillä niissä on jäljellä vain erittäin rajallisesti lentotunteja. Siirtolento Suomeen ja takaisin söisi niitä liikaa ja olisi myös riskialtista.

”Alkuperäisellä DB-moottorilla olevia Mersuja on tänä kesänä lentokunnossa vain 1-2 kappaletta. Kukaan ei lähde polttamaan 10 lentotuntia pelkkiin siirtolentoihin Suomeen, sillä moottorin tiimaa säästetään niin paljon kuin mahdollista. DB-myllyjä ei ole muutenkaan montaa jäljellä ja niidenkin toimintavarmuus on mitä on”, kertoo Turun lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo.

Mersu voitaisiin myös tuoda Suomeen meri- ja maareittiä pitkin, mutta tämä taas veisi koneiden omistajien kannalta liikaa aikaa. Koneen purkaminen, siirtäminen, kokoaminen ja testaus/koelennot kahteen suuntaan veisivät niin paljon aikaa, että kone olisi poissa palveluksesta kahden tai kolmen viikonlopun ajan keskellä parhainta lentonäytöskautta. Tämäkään vaihtoehto ei ole järkevä tai toimiva koneen omistajien kannalta.
 
II maailmansodan legenda saapuu Suomeen – BF 109 Turkuun


30489
Suomen ilmavoimien paras hävittäjä jatkosodassa oli legendaarinen saksalainen Messerschmitt Bf 109 eli suomalaisittain ”Mersu”. Se on yksi maailman tunnetuimpia, ellei tunnetuin, toisen maailmansodan hävittäjä. Mersu palaa Suomen taivaalle kesäkuussa Turun lento-näytöksessä. Edellisen kerran Mersu on lentänyt Suomessa maaliskuussa 1954.

Lentävinä museokoneina Messerschmitt Bf 109 -koneita on jäljellä erittäin vähän. Turkuun saapuva Mersu on rekisteröity Britanniaan ja saapuu sieltä usean välilaskun kautta Turkuun.

Battle of Britain -elokuvan tähti
Turun lentonäytökseen saapuva Mersu osallistui vuonna 1968 kuuluisan ”Battle of Britain” -elokuvan kuvauksiin.

Lyhyt lainaus uudesta 4/2019 Ilmailu lehdestä.
R-R Merlin, niin hieno moottori kuin onkin, on valitettavasti häväistys Mersun keulalla.
Sataysi DB 605:lla, niin Turussa olisi tavattu, nyt en viitsi ''mersuntekeleen tai puolimersun'' takia vaivautua.
 
30489


R-R Merlin, niin hieno moottori kuin onkin, on valitettavasti häväistys Mersun keulalla.
Sataysi DB 605:lla, niin Turussa olisi tavattu, nyt en viitsi ''mersuntekeleen tai puolimersun'' takia vaivautua.
Kuin saksalainen olisi syönyt liikaa struudelia ja sille olisi kasvanut kaksoisleuka. :D
 
Onko niin, että maailmassa ei ole ylipäätään yhtään sodan nähnyttä ja lentävää G-mersua DB 605-moottorilla varustettuna?

Edit. Pikaisesti tarkastettuna maailmassa ei ole kuin kaksi lentävää sotamersua. Yksi briteissä ja toinen jenkeissä. Molemmat E-mallia.
 
Viimeksi muokattu:
Mersuihin vielä palatakseni...kolme lentokuntoista ja jonkinlaista löyhää sotahistoriaa omaavaa yksilöä on olemassa. Kaikki on hylyistä restauroitu eikä paljon alkuperäistä ole yhdessäkään jäljellä. Yksi on briteissä ja kaksi jenkeissä. Briteissä oleva perustuu venäläisestä suosta vuonna -92 kaivettuun E-mallin raatoon. Toinen lentävä E-mallin Mersu perustuu ranskalaiselta rannalta vuonna -88 esiin kaivettuun hylkyyn. Lisäksi jenkeissä on yksi lentävä G-malli. Kyseinen yksilö perustuu Venäjältä löydettyyn hylkyyn, johon on otettu osia useasta muusta hylystä ja restauroinissa mm asennettu Buchon-yksilöstä otettut siivet. Kaikki loput lentävät koneet ovat 50-luvulla valmistettuja espanjanmersuja ja niiden modifikaatioita.
 
Back
Top