WW2 Hävittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
TähtiporttiAtlantis kirjoitti:
P-39 on aliarvostettu kone. Koneesta löytyy erinomainen Birch Matthewsin kirja, joten nyt vain sen verran, että jenkkien oman käytön kannalta sekä P-39 että P-63 olivat vaatimusten uhreja eli molempien sisäinen polttoainekuorma olivat selvästi pienimmät kaikista jenkkien massatuotantohävittäjistä. P-39 oli sekä nopeudeltaan että nousukyvyltään selvästi parempi kuin käytännössä samalla moottorilla varustettu P-40. Mutta: P-40:ssä oli (mallista riippuen) n. 50 % isompi sisäinen maksimitankkaus. Ja, se oli monella rintamalla jenkkien näkökulmasta ratkaiseva ero. On syytä muistaa, että Bf 109 olisi ollut jenkeille ihan yhtä "huono" kuin P-39.

P-63:n ohjaajan ohjekirja ei tue väitettä erityisestä lattakierretaipumuksesta. Muistelen Geustin kertoneen, että neukkulainen ohjaaja olisi saanut syöksykierteessä koneen pyrstön hajalle, jolloin Bell vahvisti pyrstön rakenteita.
Klikkaa laajentaaksesi...
No jaa. Britit arvostivat P-39:aa sen verran että hylkäsivät sen heti alkuun. Ilmataisteluissa japanilaisia vastaan menestys ei liioin ollut kummoinen. N-liitossa toki menestyi. P-63:n käyttö 1950-luvulla? Mikäs siinä kun ei sotia tarvinnut. Se kyllä tiedetään että myöhemmin neukut vähättelivät länsiapukalustoa vaikka ilman sitä olisi ollut paljon vaikeampaa. Vähätteyn takia länsikoneita ei juuri näy Venäjän ilmailumuseoissa.
 
Erkki kirjoitti:
Tuosta tuli mieleen Brewster: Jossain pidettiin surkeana, mutta toisissa käsissä ja sotaympäristössä olikin taas menestys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistan lukeneeni jostain, että sodan alussa brittien taktiikka ja koulutus koiratappeluissa pelasi suoraan Zero-hävittäjien vahvuuksien piikkiin?
 
Atsomuti kirjoitti:
No jaa. Britit arvostivat P-39:aa sen verran että hylkäsivät sen heti alkuun. Ilmataisteluissa japanilaisia vastaan menestys ei liioin ollut kummoinen. N-liitossa toki menestyi. P-63:n käyttö 1950-luvulla? Mikäs siinä kun ei sotia tarvinnut. Se kyllä tiedetään että myöhemmin neukut vähättelivät länsiapukalustoa vaikka ilman sitä olisi ollut paljon vaikeampaa. Vähätteyn takia länsikoneita ei juuri näy Venäjän ilmailumuseoissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Brittien arvostuksesta voisi rumasti sanoa, että heillä oli tukialushävittäjänä tekele nimeltä Fairey Fulmar. AFDU:n koelentoraportti P-39:stä poikkeaa hyvin paljon yleisessä kirjallisuudessa toistetuista väitteistä.

Esimerkiksi Hurricaneen nähden P-39 oli suoritusarvoiltaan ylivoimainen ainakin 6000 m asti. Brittien ongelma tuossa alkuvaiheessa oli jenkkikoneiden suhteen se, että esimerkiksi mittauksia tehtiin käytännössä amerikkalaisten rauhanajan tehhorajoituksilla (koska USAAC vaati hyvin maltilliset käsikirja-arvot, jotta vaadittu kestoikä täyttyisi), kun taas brittien omissa koneissa oli otettu jo käyttöön sota-ajan tehot.

Kun Spitfiret ottivat ensimmäistä kertaa yhteen japanilaisten koneiden kanssa, ei sekään tarina ollut kovinkaan menestyksellinen, sillä ei Spitfirekään pärjää kaarrossa A6M:lle tai Ki-43:lle. Yleisessä kirjallisuudessa japanilaisten koneitten suoritusarvot on järkiään ilmoitettu alakanttiin. Richard Dunnin mukaan kun esimerkiksi F6F tuli ensimmäisen kerran käyttöön, rintamalta tulikin tietoa, että paperilla oleva suuri F6F:n nopeusetu onkin taistelussa huvennut jonnekin.
 
Vertailuksi yhdet testitulokset:
P-39D kulki 5000 jalassa 336 mph, maksimi (13800') 368 mph, ja n. 25 000' korkeudessa 347 mph. Hurricane I:n vastaavat arvot 304 mph, 323 mph ja 315 mph. Ja nämä arvot saatu, kun P-39:n moottorista otettu maksimissaan 1150 hv (joulukuussa1942 Allison raportoi, että rintamayksiköissä käytettiin tehoasetuksia, jotka antavat tehoa yli 1600 hv).

Tuo 336 mph 1500 metrissä on muuten aika samaa luokkaa kuin muuannen Bf 109 G-6:n nopeus samassa korkeudessa suomalaisessa tikissä...
 
Muutamia karkeita arvoja joittenkin päätyyppien sisäisestä tankkauksesta:

-Bf 109G 400 litraa
-Fw 190A 525/640 l (jälkimmäinen ohjaajan takana olevalla tankilla)
-Spitfire V 390 l
-Spit IX maks. 775 l
-P-39 yleensä n. 455 l
-P-63 n. 490 l
-Ki-84 700 l
-F4U 900 l
-P-51B 700 l/1000 l (n. 700 l myös Allison-malleissa)
-P-38F 1160 l
-P-38L 1570 l
-F6F 940 l
-P-47D 1400 l
-Jak-3 n. 350 l
-La-7 n. 450 l
-P-40 600 l
-Buffalo 600 l

Tarkkuus muutaman % toleranssilla.
 
TähtiporttiAtlantis kirjoitti:
Brittien arvostuksesta voisi rumasti sanoa, että heillä oli tukialushävittäjänä tekele nimeltä Fairey Fulmar. AFDU:n koelentoraportti P-39:stä poikkeaa hyvin paljon yleisessä kirjallisuudessa toistetuista väitteistä.

Esimerkiksi Hurricaneen nähden P-39 oli suoritusarvoiltaan ylivoimainen ainakin 6000 m asti. Brittien ongelma tuossa alkuvaiheessa oli jenkkikoneiden suhteen se, että esimerkiksi mittauksia tehtiin käytännössä amerikkalaisten rauhanajan tehhorajoituksilla (koska USAAC vaati hyvin maltilliset käsikirja-arvot, jotta vaadittu kestoikä täyttyisi), kun taas brittien omissa koneissa oli otettu jo käyttöön sota-ajan tehot.

Kun Spitfiret ottivat ensimmäistä kertaa yhteen japanilaisten koneiden kanssa, ei sekään tarina ollut kovinkaan menestyksellinen, sillä ei Spitfirekään pärjää kaarrossa A6M:lle tai Ki-43:lle. Yleisessä kirjallisuudessa japanilaisten koneitten suoritusarvot on järkiään ilmoitettu alakanttiin. Richard Dunnin mukaan kun esimerkiksi F6F tuli ensimmäisen kerran käyttöön, rintamalta tulikin tietoa, että paperilla oleva suuri F6F:n nopeusetu onkin taistelussa huvennut jonnekin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Turha tähän on Fulmaria ja Hurricanea vedellä. Olihan briteillä sellaisetkin kötöstykset kuin Roc ja Albemarle. Eikä P-39:n sotarekordi korjaannu näin jälkikäteen tilastotietoja ja polttoainesäiliötilavuuksia vertailemalla.
Siivetlehti-ikäisenä minun suosikkini oli P-40 hainhampaineen. Oli vähän henkinen isku kun sittemmin selvisi ettei se ollutkaan koko sodan huippukone.... Kuten Börje Hielm aiheesta kirjoitti: parempi 10 keskinkertaista konetta rintamalla kuin 100 hyvää kokoonpanolinjalla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top