Asun naisen kanssa, ei yhteisiä lapsia, asunto on minun omani. Pärjään rahallisesti hyvin vaikka asuisin yksin. Nyt on alkanut harmittamaan toisen osapuolen pikku vittuilut/kiukuttelut. Ollaan asuttu yhdessä vasta 5 kk, tunnettu sitäkin kauemmin. Jakaako kukaan muu ajatuksen että yksin olisi vain parenpi ja helpompi asua? Jotenkin sitä vaan kaipaa sitä tiettyä vapautta mitä yksin olossa on, joskus myöskin kun pitkään olen yksin asunut, niin tunsi olonsa hieman yksinäiseksi.