Amerikkalainen ilmatankkauskone tankkaa F-16-hävittäjiä Suomenlahden yllä – Kävimme paikan päällä todistamassa, millaista Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö on käytännössä
Aamulehti lensi KC-135-ilmatankkauskoneen matkassa Englannista Itämerelle.Puolustusministeri Jussi Niinistö: ”Täällä harjoittelevat tahot tulevat tutuiksi meidän olosuhteisiimme. Kaikki tähtää Suomen puolustuksen ja ennaltaehkäisykyvyn vahvistamiseen.”
Uutiset02.02. 19.18 Päivitetty 21.09
Jukka Ritola / Aamulehti
Yhdysvaltain kansalliskaartin KC-135 lensi RAF Milldenhallista kohti Viroa ilmatankkausharjoituksia varten. Tarkoitus oli tankata F-16 hävittäjiä Viron ilmatilassa.
Lauri NurmiMildenhall, Britannia
Lentäjä Bradley Suttonin silmät loistavat, kun hän kertoo edessä olevasta harjoituksesta.
–Tehtävä on vaarallinen. Tankattava F-16-hävittäjä tulee noin 50 jalan [15 metrin] etäisyydelle meistä.
Neljän hengen miehistö kapuaa tikapuita KC-135-ilmatankkauskoneeseen.
Kuu valaisee Mildenhallin tukikohdan kiitoradan. Karjalan lennoston Hornetit valmistautuvat 1 981 kilometrin päässä Rissalassa. Ensin ilmaan ovat nousemassa Viron Ämarista Yhdysvaltain kansalliskaartin F-16-hävittäjät, jotka valvovat Baltian ilmatilaa osana Naton operaatiota.
Jukka Ritola / Aamulehti
Luutnantti Blake Kidd nousussa.
Texasilaisen Suttonin miehistöineen on tarkoitus tankata amerikkalaishävittäjiä Viron ilmatilassa ja kääntää sen jälkeen nokka kohti eteläistä Suomea.
KC-135-koneen ohjaamon kyljessä on Vapauden patsasta jäljittelevä logo All American Girl -teksteineen.
Amerikan Idols-laulukilpailun voittanut Carrie Underwood esitti samannimisen rakkauslaulun vuonna 2007.
Suomessa hymähdeltiin kymmenisen vuotta sitten Idolsille, vaikka iltaisin ihmiset avasivat television nähdäkseen Antti Tuiskun.
Jukka Ritola / Aamulehti
Kersantti Christian Villanueva tekee lähtövalmisteluja.
Presidentinvaalin väittelyissä ehdokkaat saivartelivat, onko Suomi liittoutunut maa vai ei. Asioista parhaiten perillä olevat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen eivät halunneet erikseen korostaa, että pilvien yläpuolella Suomi on jo käytännössä liitossa yhdysvaltalaisten kanssa.
Hornetit lentävät harjoituksissa KC-135:n vierelle. Suomella ei niukoista resursseista johtuen ole ilmatankkauskoneita, joten vaativaa toimenpidettä harjoitellaan amerikkalaisten kanssa.
–Ilmatankkauskoneille olisi tarve, ja tätä asiaa on ajoittain selvitetty. Ilmatankkauksella pidennettäisiin hävittäjien toiminta-aikaa ilmassa, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kertoo.
F-16-hävittäjät ja Hornetit harjoittelevat yhdessä ilmataistelua Sauli Niinistön virkaanastujaisviikolla.
Ilmassa jylisee symboliikkaa. Tätä kaikkea kutsutaan suomalaiseksi turvallisuuspolitiikaksi. Emme ole Naton jäseniä, mutta venäläiset eivät voi silti varmasti tietää, saisivatko he Suomen ilmatilassa vastaansa myös amerikkalaishävittäjät.
Naapurilla tiedossa oleva Suomen ja Yhdysvaltain yhteinen ilmataistelukyky nostaa kynnystä uhata Suomea sotilaallisen voiman käytöllä. Puhutaan ennaltaehkäisevästä pelotteesta.
–Tämän viikon aikana harjoitellaan ohjaajien perustaitoja ilmataistelussa. Merkittävän lisähyödyn tuo se, että voimme harjoitella ilmataistelua erityyppistä konekalustoa vastaan, eikä meidän tarvitse lähteä ulkomaille. Samalla täällä harjoittelevat tahot tulevat tutuiksi meidän olosuhteisiimme. Kaikki se, mitä Puolustusvoimissa ja laajemmalti tehdään, tähtää Suomen puolustuksen ja ennaltaehkäisykyvyn vahvistamiseen, Niinistö vastaa kysymykseen, välittyykö harjoittelusta ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta lähiympäristöömme.
Jukka Ritola / Aamulehti
Miehistö lastaamassa tavaroitaan koneeseen.
Boeingin valmistaman klassikkokoneen kyljessä lukee “Peace through strength” (suom. rauhaa voiman kautta). Länsimaiset historioitsijat pitävät lausahduksen äitinä Rooman keisari Hadrianusta.
Suomen valtionjohto kannattaa tätä reaalipoliittista ajattelua. Siksi se kiirehti kahdenvälisen puolustusyhteistyöasiakirjan allekirjoittamista ennen Naton vahvimman jäsenmaan presidentinvaalia. Puolustusyhteistyön syventämisestä sovittiin lokakuussa 2016.
–Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö on vakiintunut viime vuosina. Ilmavoimien osalta tärkein yksittäinen harjoitus on Red Flag, johon ilmavoimat on tänä vuonna osallistumassa Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa Hornet-kalustolla, Niinistö toteaa.
Punaisen lipun harjoituksessa olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä oikeaa ilmataistelua.
Suomenlahden lumikaaos pakottaa perumaan harjoituksen torstailta, mutta perjantaina KC-135 lennättää Aamulehden toimittajan ja kuvaajan Suomenlahdelle.
–Ilmatankkauskyky on kriittinen asia sodankäynnissä. Ilman sitä koneet joutuvat tulemaan alas, ja niiden toimintasäde pienenee. Pystymme tarjoamaan Suomelle ilmatankkausta mihin tahansa konetyyppiin, myös Jas Gripeniin, taustoittaa kansalliskaartin eversti Dave Lenderman. Hän näyttää seinältä valokuvaa, jossa tankataan suomalaista Hornetia.
Taulun alla lukee ”Satakunta”, ja kiitokset.
Kylmän sodan kuumalla 1960-luvulla Yhdysvallat hankki yli 700 KC-135:ttä.
–Niistä on yhä käytössä vajaat 400. Ranskalla on kaksitoista ilmatankkauskonetta, Lenderman vertailee.
Tänä vuonna Yhdysvallat esittelee uuden ja nopean KC-46-koneen. Vaikka aikakausi vaihtuu, eurooppalaisten valtioiden riippuvuus Yhdysvaltain tarjoamista tankkauspalveluista säilyy.
Fakta
Koneklassikko on jo 60-vuotias
Suomen ilmavoimat harjoittelee ilmatankkausta Mildenhallista Itämerelle lentävien Yhdysvaltain kansalliskaartin KC-135-koneiden kanssa.
Kyse on koneklassikosta, jota Boeing valmisti Yhdysvaltain ilmavoimille 732 kappaletta vuosina 1957–1965.
Naton eurooppalaisilla jäsenmailla ja kumppanimailla on hyvin vähän ilmatankkauskalustoa.
Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan ilmatankkauskyvylle on tarve Suomen puolustamisessa.
Yhdysvallat on hankintaoptioineen tilannut Boeingilta 179 KC-46-tankkauskonetta. Uutuusmallin kapasiteetti on yli 90 tonnia polttoainetta.
Puolustusministeri Niinistö korostaa, että tämän viikon harjoitus on hyväksytyn harjoitussuunnitelman mukainen tapahtuma.
Jukka Ritola / Aamulehti
Koneen kapteeni Matthew Boatman (vas.) ja luutnantti Blake Kidd nousussa.