Gotlannissa, Visbyn lähellä Toftan ampuma-alueella on käynnissä Ruotsin järjestämä kansainvälinen Aurora 17 -sotaharjoitus. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kokoontuneet yhteiseen käskynjakoon, joka alkaa täsmällisesti kello 7.15. Englanninkielisessä puheessa vilisevät niin Nato-aakkoset kuin etenemissuunnatkin.
Käskynjaon päätyttyä suomalaiset siirtyvät omaan ryhmäänsä, ja tuttujen periaatteiden mukaisesti äsken tietoa saanut komppanian toimiva päällikkö, kapteeni Patrik Lindberg, jakaa nyt tehtävät alaisilleen.
– Tuet komppanian hyökkäystä tuliasemistasi tältä paikalta sekä valmistaudut siirtymään tuliasemiin Golf 109 -alueelle tulenjohtopäällikön käskystä.
Aurora 17 -sotaharjoitus on Ruotsin suurin sotaharjoitus kahteenkymmeneen vuoteen. Harjoitukseen osallistuu noin 22 000 sotilasta. Ruotsin lisäksi paikalla on sotilaita muun muassa Suomesta, Yhdysvalloista ja Ranskasta. Suomen vahvuus harjoituksessa on 300 taistelijaa, joista noin kaksi kolmasosaa palvelee maavoimissa, tarkemmin ottaen Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa, Porin prikaatissa. Heidän joukossaan on 150 varusmiestä, joille kansainväliseen sotaharjoitukseen osallistuminen on koulutuksen huippukohta.
– Tosi odottavaisin mielin lähdettiin mukaan. Monikansallista toimintaa on odotettu paljon, kertoo lääkintämiehenä palveleva alikersantti Krista Virtanen.
– Hyvä päästä pois mukavuusalueelta. Huoltokaan ei ole niin helppoa, kun kasarmi on kauempana kuin 20 kilometrin päässä, jatkaa ensihoitoryhmän johtaja, kersantti Lassi Vuotari.
Molemmat toivovat pääsevänsä tutustumaan muiden maiden toimintatapoihin. Vaikka suomalaisten saapuminen harjoitukseen viivästyi, suurempaa haittaa ei kuitenkaan päässyt syntymään, sillä sunnuntain ohjelmassa oli ainoastaan ryhmitysalueelle majoittuminen, kaluston valmiiksi laittaminen sekä taisteluvalmiuden ylläpito.
– Samat asiat tehtiin nyt vähän lyhyemmässä ajassa. Ensimmäinen yö nukuttiin rauhassa, joten alku ei ollut millään tavalla hektinen, tarkentaa Vuotari.
Harjoituksessa on parhaillaan käynnissä yhteisharjoittelu- ja koulutusvaihe Toftan ampuma-alueella. Kaikki mahdolliset ongelmat pyritään korjaamaan kahden ensimmäisen päivän aikana, sillä viikko ja samalla koko harjoitus huipentuu sovelletun vaiheen kolmen päivän taisteluharjoitukseen.
Puskien takaa kuuluu huutoa.
– Sattuu ihan v***sti! haavoittunut mies huutaa tuskissaan.
Kuvitteellinen luoti on juuri mennyt miehen kyljestä läpi, ja nyt kenttäsairaanhoitajan opastuksella kaksi taistelijaa harjoittelee ensiavun antamista. Haavoittunut mies saa painesiteen vatsansa kohdalle, minkä jälkeen taistelijat päättävät, että mies pitää evakuoida, joten he pyytävät lähellä olevan panssarivaunun hakemaan hänet. Panssarivaunu saapuu pian paikalle ja haavoittunut mies kannetaan vaunun sisään.
– Tampereelle! sanoo hän puolitainnoksissa.
Porin prikaatin Satakunnan jääkäripataljoonan ensimmäisen jääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Jani Karlsson on tyytyväinen yhteistyöhön ruotsalaisten kanssa. Suomalaiset harjoittelevat ruotsalaisista ammattisotilaista koostuvan mekanisoidun komppanian kanssa, joka on sijoitettu pysyvästi Gotlantiin. Harjoituksen alussa joukot tutustuvat toistensa kalustoon ja heidän toimintakykyään testataan.
– Tieto on kulkenut hyvin. Yhteistoiminta ruotsalaisen pataljoonan kanssa on sujunut tietyllä tapaa odotettua paremmin, vaikka se oli asia, jota itse vähän jännitin etukäteen.
Ennen Aurora 17 -harjoitusta varusmiehet ovat käyneet läpi kaksi kriisinhallintaharjoitusta, joista ensimmäinen sisältää sovellettua toimintaa kuvitteellisessa kriisinhallintaskenaariossa. Ennen harjoitusta varusmiehille opetetaan rastikoulutuksena aiheen perusteet. Nämä harjoitukset luovat perusteet toiminnalle osana monikansallista joukkoa.
– Tässä harjoituksessa kuitenkin harjoittelemme tavallista jääkärikomppanian sodan ajan hyökkäys- ja puolustustoimintaa, selventää Karlsson.
Komppanian toimiva päällikkö jakaa alaisilleen käskyt suomeksi saatuaan ne itse ensin englanniksi.
Kuuluu laukausten ääniä, joita seuraa huuto.
– Näköhavainto!
Varusmiehet ovat havainneet panssarivaunun, jonka kannella on jalkaväkeä. Joukkueenjohtajalta tulee käsky tuhota vaunu, minkä jälkeen kaksi taistelijaa alkaa laittamaan kertasinkojaan ampumakuntoon. Pian toiminta kuitenkin keskeytyy.
– Väärä hälytys.
Vaunu olikin jo tuhottu.
Siitä huolimatta, että Aurora 17 on virstanpylväs varusmiesten koulutuksessa, joukon varsinainen suorituskyky mitataan marras- ja joulukuun vaihteessa järjestettävässä Uusimaa 17 -harjoituksessa, joka on puolustusvoimien pääsotaharjoitus tänä vuonna.
– Yksikkö ei ole vielä valmis loppusotaa varten, mutta Aurora 17 -harjoitus antaa meille lisää edellytyksiä jatkaa vaativampiin harjoituksiin, painottaa Karlsson.
Karlsson kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa.
– Työ on totta kai mieluisaa. Varusmiehet ovat todella motivoituneita ja he ovat tulleet palvelukseen tekemään töitä täysillä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kurinpitotoimia joudutaan järjestämään tosi vähän.
Jatkamme eteenpäin ja löydämme kaksi suomalaista varusmiestä lisää. Alikersantit Lepistö ja Jaatinen ovat suojassa valmiina toimintaa varten.
– Kunpa amerikkalaiset tulisivat jo vastaan. Näkisimme uusia toimintatapoja, sanoo Jaatinen.
Tornihuhut ovat ottaneet vallan teltoilla, sillä tietoa seuraavien päivien tapahtumista varusmiehillä on varsin vähän.
– Kaiken maailman tornareita liikkuu, kuten että amerikkalaiset laskuvarjojääkärit tulisivat tervehtimään meitä ryhmitykseen yöllä, kertoo Lepistö.
Molemmilla on tarkoitus lähteä mahdollisimman pian palveluksen päättymisen jälkeen ulkomaille rauhanturvaoperaatioon.
– Kiinnostuin rauhanturvaajatehtävistä, kun tuttavani kertoi omasta urastaan. Hänen jalanjäljissään haluaisin itsekin vastaaviin tehtäviin, valottaa Lepistö.
Millaisille ihmisille SKVJ olisi sopiva palveluspaikka?
– Kaikille, jotka haluavat tehdä jotakin tavallisesta poikkeavaa. Eihän tämäkään nyt mitään avaruusseikkailua ole, mutta eroaa kuitenkin tavallisen rynnäkkökiväärimiehen hommasta, kertoo Jaatinen.
Kaikki Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet palvelevat täyden 347 vuorokauden palvelusajan ja saavat johtajakoulutuksen, vaikka suurin osa toimiikin miehistötehtävissä. Parhaillaan tammikuussa palveluksen aloittaneilla varusmiehillä on käynnissä kuusi kuukautta kestävä joukkokoulutuskausi.
Kapteeni Karlsson seuraa harjoitusta tyytyväisenä, mutta odottaa kuitenkin jo haastavampia ja mielenkiintoisempia skenaarioita.
– Nyt tietysti odotukset alkavat nousemaan. Kaksi ensimmäistä päiväähän on vasta harjoittelua, jossa luodaan edellytykset lähteä taistelemaan yhdessä pataljoonana. Siitä tässä harjoituksessa on kyse: Suomi–Ruotsi-yhteistyöstä.
