Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Northern Coastsissa tulee vainaata. Nyt sai tanskalainen jonkun laivaluukun päähänsä ja meni. Karlskronassa hukkui aiemmin puolalainen.
Ohhoh. Mistä kuulit?
Ulkomaat 20.09.2017 18:35
Aurora-harjoitus: Suomalaiset hoitivat haavoittuneita ja saivat taistelukopterit kimppuunsa
Kansainvälinen valmiusjoukko testaa osaamistaan Ruotsin Aurora 17 -pääsotaharjoituksessa Gotlannissa.
2
Suomalaissotilaat harjoittelivat haavoittuneiden ensihoitoa Gotlannissa. Kuva: Anders Wiklund / Lehtikuva
Ajoneuvo on ajanut miinaan ja kolme vakavasti haavoittunutta ruotsalaista sotilasta makaa mutaisen tien poskessa Gotlannissa. Suomalaiset lääkintämiehet saapuvat paikalle ja ryhtyvät selvittämään tilannetta.
– Täällä on paineilmarinta, hengitys käy huonommaksi!
Yllättävän tilanteen ovat suomalaisille laatineet Aurora 17 -sotaharjoituksessa ruotsalaiset kouluttajat, jotka nyt seuraavat tarkasti, miten potilaiden tutkimus ja siirto sujuu.
– Edelleen vaikea hengittää! kuuluu lisää lääkintätarvikkeita vaativa määrätietoinen huuto.
Lopulta haavoittuneet saadaan paareilla ensihoitopaikalle ja edelleen kenttäsairaalaan Pasi-panssariajoneuvon kyydissä. Tai ei aivan kaikkia: ruotsalaiskouluttajan tuomio on, että yksi uhreista kuolee vammoihinsa.
Huoltojoukkueen lääkintäryhmä on osa suomalaista kansainvälisen valmiusjoukon jääkärikomppaniaa, joka osallistuu viikon ajan Ruotsin pääsotaharjoitukseen Gotlannissa. Saarelle saapui noin 150 varusmiestä sekä kantahenkilökuntaa, kalustoa – ja 1 260 kiloa taistelumuonaa.
– Omat eväät, vahvistaa Satakunnan jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Tapio Huhtamella.
Mielenkiintoiset maastot
Lyhyen matkan päässä ensihoitopaikasta tie on yhtä mutainen, mutta tilanne toisenlainen. Ruotsalainen pataljoonankomentaja on määrännyt suomalaiset vastahyökkäykseen Gotlannin pohjoisrannikolle maihinnousun tehnyttä merijalkaväkeä vastaan.
Yksi lähtöön valmistuvista on Tampereelta kotoisin oleva alikersantti Jasu, joka käyttää sovitusti vain etunimeään. Hän kertoo tienneensä Gotlannin harjoitusvierailusta jo varusmiespalvelukseen astuessaan.
– Minusta tämä on aika lailla vastannut odotuksia, Jasu arvioi.
Englanniksi käydyt juttutuokiot ruotsalaissotilaiden kanssa tuntuvat pysyneen asialinjalla – puolin ja toisin on muun muassa vertailtu kalustoa ja aseistusta. Huomio on myös kiinnittynyt Suomesta poikkeavaan maastoon, erityisesti sen tasaisuuteen.
– Se helpottaa, koska asiat näkee jo pitkältä, mutta tuo kasvusto on sitten kyllä aika tiukkaa tavaraa, Jasu viittaa käkkärämäntyjen ja piikkipensaiden sekamelskaan.
Yksi asia sentään on entuudestaan tuttua jo kotimaasta: unet tuppaavat harjoituksessa jäämään vähiin.
"Veljiksi ja siskoiksi"
Aurora 17:n varajohtaja ja suunnittelua johtanut eversti Thomas Karlsson pitää läheisen kumppanin Suomen osallistumista Ruotsin harjoitukseen erittäin tärkeänä. Puhtaasti sotilaallisten tavoitteiden lisäksi hän nostaa esiin myös pehmeämmät arvot ja heittäytyy liki runolliseksi.
– Mitä enemmän harjoittelemme yhdessä, sitä useammin tapaamme ja sitä enemmän meistä tulee veljiä ja siskoja, Karlsson kuvailee.
Suomalaisella valmiusjoukolle suuri kansainvälinen harjoitus on koulutuksen huipennus ja mahdollisuus päästä peilaamaan omaa osaamista muihin. Kapteeni Patrik Lindberg on jo harjoituksen puolivälissä tyytyväinen komppaniaansa – varusmiehet eivät jää toiseksi ammattisotilaille.
– Oikein ylpeä voi olla omasta joukostaan, Lindberg sanoo.
Kansainvälisessä harjoituksessa voi myös tarjoutua tilaisuus nähdä yllättävän läheltä vähän harvinaisempaa sotakalustoa. Keskiviikkona suomalaiset joutuivat ainakin kahteen otteeseen amerikkalaisten Apache-taisteluhelikoptereiden hyökkäysten kohteeksi.
Niilo Simojoki / STT
Aurora 17 – To aid a brother
ON SEPTEMBER 22, 2017 BY CORPORAL FRISKIN FINLAND, SWEDEN
Upon thy glimmering thresholds, when the steam
Floats up from those dim fields about the homes
Of happy men that have the power to die
TITHONUS CRIES OUT TO AURORA, THE GODDESS OF DAWN
ALFRED, LORD TENNYSON – “TITHONUS”
Perhaps the final sign to show that Sweden has now moved out of the notorious ‘strategic blackout’ is the major exercise Aurora 17 currently underway in the southern parts of the country. In absolute numbers this is the largest Swedish exercise in over twenty years, while in relative numbers this is the largest share of the country’s defence forces ever to simultaneously take part in a single exercise.
Source: Astrid Amtén Skage/Forsvarsmakten
The scenario should not be unheard of to readers of the blog: Country A situated in Kaliningrad and on the Russian mainland gets into a conflict with Country B situated in Russian Karelia. To cut off Country B from international reinforcements, Country A occupies Gotland, from where they will launch an assault on the Swedish mainland to put further pressure on the Swedish defences.
No points to the one who figures out which country would play the part of Country A or which three would be Country B in a potential real-world scenario.
The exercise is vastly more complex than the above would suggest. The first part of the exercise is the transportation of the forces of Country A (the main OPFOR of the exercise) to Gotland. A significant part of these are foreign detachments, including heavy US forces and a Finnish mechanised rapid deployment company from the Pori Brigade. The Swedish Home Guard (Hemvärnet) protects key transports, not as an exercise, but providing security to their foreign guests by patrolling with loaded weapons. This is the host nation support agreement in reality, providing for the needs of foreign reinforcements arriving to help (in this case Sweden) in the defence of one’s country.
The decision regarding which forces get to play OPFOR is revealing, as it is highly likely that they represent the kind of forces the Swedish headquarters expect could be offered as assistance in case of an escalated crises in the Baltic region. These include both the Finnish mechanised company, a US Marine Corps company, US airborne/airmobile forces, and the premier Swedish light units in the form of their Army Ranger battalion (Arméns jägarbataljon) and the 31. Airmobile battalion (31. Luftburna).
The interesting thing here is obviously that this works both ways: the “invaders” get to practice how to rapidly get to Gotland, while the local Swedish forces present there get to practice defending against light mechanised and airmobile forces.
As has been discussed earlier on the blog, the defence of Gotland is crucial for Finland as well as for the Baltic states. MoD Jussi Niinistö makes no secret that what the Finnish Defence Forces practice in the exercise is how to provide support to Sweden, while also noting that the lessons are readily transferable to a scenario where Sweden would support us instead. This is in line with his speech last week, where he noted that Finnish-Swedish defence cooperation aims at being able to, amongst other things, jointly defend “some place”. Feel free to speculate which region(s) that “some” might be.
Source: Maavoimat FB
The main Finnish unit is from the International Rapid Deployment Forces of the Pori Brigade. The RDF is also part of the recently established readiness units of the Army. In these, conscripts volunteering to serve longer and in more demanding positions are part of the first line of defence and wear the brand-new winged arrow patch as a testimony. As such, the unit is the given first choice as it is both readily available and trained for international missions.
What is clear is that in the shadow of everything else taking place during Aurora 17 Finland is not simply practicing joint international operations with Swedish (and US) forces. Instead, we are openly practicing defending Swedish territory against an enemy invader, and how to do this together with Swedish forces. We are also doing this with the very units that would be involved. If things suddenly would turn bad, the Finnish officers at the head of the units sent to aid our western ally would be familiar with the peculiarities of the terrain of Gotland, and would be able to recognise both the local forces and the light Swedish forces likely to make up the first wave of reinforcements, knowing their strengths and weaknesses and how to best cooperate with them.
While no promises have yet been made, politicians on both sides are currently making sure that they will at least have all options available to them if the gathering clouds would turn into a tempest.
Source: Maavoimat FB
Noi "kromatut" RK:t teki varmaan vaikutuksen
Noi "kromatut" RK:t teki varmaan vaikutuksen
Ne olikin ruotsalaisia. Sen takia ne apua tarvitsee. Ryömihän ne siinä tienvierustan avoimelle pientareellekin kun olisivat voineet jäädä puskiin näkösuojaan ja ampumasektori silti heille olisi ollut se sama.Muhun teki vaikutuksen se, että jos rannassa on isoja kivenmurkuloita joiden suojasta voi suojata ja tähystää niin hemmot kävelevät muutaman metrin verran aukeaan kohtaan ja käy siinä polviasennossa turvaamaan muuta porukkaa - suojattomana, kauas näkyen ja ilman aseenkäyttöön tarkkuutta tuovaa tukea.
Jäi varmaan jotain tärkeää tajuamatta. Ehkä se turvasi muita uhrilammaspositiosta käsin?
Muhun teki vaikutuksen se, että jos rannassa on isoja kivenmurkuloita joiden suojasta voi suojata ja tähystää niin hemmot kävelevät muutaman metrin verran aukeaan kohtaan ja käy siinä polviasennossa turvaamaan muuta porukkaa - suojattomana, kauas näkyen ja ilman aseenkäyttöön tarkkuutta tuovaa tukea.
Jäi varmaan jotain tärkeää tajuamatta. Ehkä se turvasi muita uhrilammaspositiosta käsin?
Tämä on myös tuolla Nato-otsikossa.Suomessa alkaa pian salainen harjoitus – ”Nato päättää tiedottamisesta”
Myonnettiin hakapeliittakasinauhat ja toivotettiin tervetulleiksi takaisin riveihin
Näitähän joskus arveltiin koulutettavan yhteensä noin 2000 / vuosi ja jokaisessa joukko-osastossa. Nyt ymmärsin, että Porin pr koko kansainvälinen valmiusjoukko eli tämä nopean toiminnan joukko lasketaan näihin em joukkoihin. Eli jo sinällään yli 10% koko joukosta