Mikäs nuorta neitiä naurattaa?
Yleistä keskustelua Ylestä
- Viestiketjun aloittaja Bushmaster
- Aloitus PVM
Mikäs nuorta neitiä naurattaa?
FinnNSF
Ylipäällikkö
Sitä sinun täytyy kysellä nuorilta neideiltä.
Minua nauratti kyllä tuo edeltävä viestisi kovin. Yritin päässäni muodostaa lausetta "Yleisradio julkisen vallan vahtikoirana" ja huutonauruhan siitä pääsi. Tietysti jos vahtikoiraksi riittää se että räkyttää vain persuja niin onhan se siinämielessä ollut. Nyt PS tosin jo sössii itseään niin syvälle suohon että jopa ylen poliittinen toimittaja taitaa tuntea myötähäpeää ja sääliä sisimmässään. SDP/Vas/Vihr eivät tarvitse omia medioitaan koska YLE on heidän ikioma mediansa. Kok/Kes alkaa olla samassa sarjassa.
Honcho
SMLNKO M/83
Väyrysmäisesti siteeraan itseäni. Malliesimerkki siitä mikä Ylen uutisissa usein mättää:
http://maanpuolustus.net/threads/pakolaisuus.4592/page-500#post-294764
http://maanpuolustus.net/threads/pakolaisuus.4592/page-500#post-294764
Anteeksi olen käsittänyt kokoajan joko sukupuolesi tai ikäsi väärin. Ei millään pahalla.
Minä ajattelin huomattavasti kauemmas kuin pelkkä nykyinen hallitus tai edelliset vaalit.
Sen lisäksi en suoraan puhunut Ylestä, vaan median roolista ylipäätään. Median tehtävä on -klikkijournalismi aikana kyllä kaupallisellakin puolella tämä on kateissa- on kertoa mahdollisimman tasapuolisesti mitä on tapahtunut. Ja myös kyseenalaistaa vallitsevia oloja. Kansan vallan kannalta on hyvä että joku yrittää tuoda epäkohtia esiin. Ja kansa sekä päättäjät tarttuvat vallitsevan todellisuuden mukaan näihin epäkohtiin. Toki tässäkin kohdassa voi huomata että Hämeentien pyörätieksi muuttaminen Helsingissä saa ehkä turhan paljon keskustelua aikaan, ja yhteiskuntasopimus jää taustalle. Mikä ehkä kertoo toimittajien huonosta koulutuksesta, sekä mieltymyksistä nähdä maailmaa.
Ja myönnän että Ylen toimituksissa on välillä tietyissä uutisissa turhankin paljon unelma höttöä, mutta minulla on sen verran ns. munaa että kestän erilaiset mielipiteet. Jopa jos ne tulevat televisiosta.
Ps. Ylehän on ainoita kanavia joka on uskaltanut tehdä poliittista parodiaa. Kauppaneuvos Paukun jälkeen muilla kanavilla sitä ei ole näkynyt.
Viimeksi muokattu:
FinnNSF
Ylipäällikkö
Ikävä tuottaa pettymys. Nuoruuteen tarvittaisiin aikakone ja naiseuteen ei taida sukupuolenkorjausleikkaajienkaan taidot riittää.
Yle tosiaan tuottaa poliittista parodiaa koko ajan. Tahattomasti. Mutta sitäkin parempaa.
Ei hätää. Et ole kirjoituksillasi luonut kuvaa sentään sellaisesta aikuisesta naisesta johon voisi kiinnostua.
Bushmaster
Greatest Leader
eipä tarvihe mittään lisätä... !
Ylen homotuspropaganda
Jo pitkään jatkunut yhteiskuntamme arvojen ja moraalin iljettävä rappeuttaminen jatkuu.
Johdanto:
Yleisradio oli kysellyt vielä elossa olevilta sotaveteraaneilta ja lotilta mielipiteitä kolmesta eri aiheesta. Aiheet ovat Pakolaisuus, Suomen NATO-jäsennys ja uudistettavat homolait.
Ylen toimitus kirjoitti tähän sotaveteraaneille tehtyyn kyselyyn liittyen:
"Näkökulma: Yhdeksän tapaa ratsastaa sotaveteraanilla
Vetoaminen sotaveteraanien yhteiseen maailmankatsomukseen on kuin väittäisi, että on olemassa vain yksi joulupukki ja hänellä jakamaton mielipide, kirjoittaa toimittaja Santtu Natri."
Viestinä ja pointtina on, ettei sotaveteraanien näkemyksillä tulisi ratsastaa. Olen aikalailla samaa mieltä.
Sitten itse Ylen kyselemiin asioihin.
Suomen NATO-jäsenyydestä:
"Sotaveteraanit: Natoa ei tarvita, mutta Venäjän arsenaali hirvittää.
Sotaveteraanit eivät usko, että Nato olisi Suomelle eduksi. Vain kolmasosa kaikista veteraaneista haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Miehistä yli puolet on liittymistä vastaan. Venäjän uhkaa pidetään kuitenkin todellisena."
Tutkimuksen mukaan Suomen NATO-jäsenyyttä kannatti karkeasti kolmaosa veteraaneista, vastusti puolet ja vajaa kolmasosa ei osannut sanoa kantaansa. Ylen aiheesta tekemä uutinen otsikoineen vastasi kyselyn tulosta.
Homo-lakien muuttamisesta:
"Veteraani-ikäiset yllättävän homomyönteisiä – Tutkija: "Ovat seuranneet aikaansa" – video
Yle kysyi sotaveteraaneilta ja lotilta, kuinka he suhtautuvat homo- ja lesboparien oikeuksiin: Tulisiko samaa sukupuolta oleville pareille kuulua kaikki heteroparien oikeudet, eli tulisiko heidän saada halutessaan vaikka kirkkohäät ja adoptoida pariskuntana lapsia?"
Tutkimuksen numeroiden mukaan Homo-lakien säätämistä puolsi kolmasosa (kuten NATOa) ja vastusti reilusti yli puolet (reilummin, kuin NATO-jäsenyyttä).
Mikäli uutisointi olisi seurannut NATO-jäsenyyden uutisointia, niin otsikointi olisi kuulunut, että "Sotaveteraanit: Homo-lakeja ei tarvitse muuttaa" tai "Sotaveteraanit: Avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio". Sensijaan, että kirjoitettiin homomyönteisyydestä.
[Syytä selventää: Tässä kontekstissä puhutaan avioliittolakien muuttamisesta. Termit "homomyönteinen" tai "homovastainen" ovat harhaanjohtavia ilmauksia ja jo niiden käyttäminen vaikkapa parisuhdelakien yhteydessä sisältää propagandistisia ihmisille mielikuvia luovia elementtejä]
Kenen luvalla ja millä valtuuksilla Yleisradio on ruvennut tekemään kansan kasvatustyötä ? Ottanut objektiivisen uutisoijan roolin sijaan propagandistin roolin: Tietoisesti kasvattamaan kansan enemmistön näkemyksiä johonkin suuntaan ? Kuka valitsee ja millä valtuuksilla aihepiirit ja suunnat, joissa Yleisradio saa kasvattaa kansaa ?
Ilmapiiriltään vihervasemmistovetoisen Yleisradio ei pysy objektiivisessa ja neutraalissa uutisoinnissa. Yleisradio on kerta toisensa jälkeen on ottanut asiakseen mädättää ja rappeuttaa Suomen perinteisiä arvoja ja moraalia. Alkuviikon lastenkasvatusillasta riitti 10-sekunnin yleisön panoraamakuvauksen katsominen, kun jo tiesi marginaaliryhmien näyttävällä esiintuomisella, mihin ohjelmassa pyrittiin. Esimerkkejä riittää pilvin pimein melkein vuoden jokaiselta päivältä.,
Median kannanotot ja toisen puolen valitseva sävy olisi hyväksyttävää, mikäli ne olisivat vain yksittäisten toimittajien satunnaisia kannanottoja. Ja niin, että näkisimme myös yhtä paljon vastakkaisia näkemuksiä.
Yleisradion (ja muun suuren median) yhtenä ongelma on, etteivät ylimieliset omissa henkisissä toimituslaatikoissaan piehtaroivat toimittajat ehkä itsekään ymmärrä, mitä ovat tekemässä. Miltä toiminta näyttää mediakriittisille lukijoille ulospäin. Palautetta ilmeisesti tulee sen verran paljon ja sellaiseen sävyyn, että on ollut pakko kasvattaa kova kuori ulkopuoliselle kritiikille.
Lisäksi toimitukset vahvistavat toinen toisensa näkemyksiä, kuten vaikkapa US:n tapauksessa missä HS:n ja Ylen asioihin ottama näkökulma vahvistaa US:n toimituksen varmuutta samoihin näkökulmiin ja päinvastoin. Tähän kun päälle silloin tällöin valitaan yhdet ja samat päivystävät dosentit saman mielisine näkökulmineen, niin rako rahvaan ja (muka)älymystön välillä on valmis.
ps. Mikä paradoksi....Ylen toimitus kirjoittaa ettei sotaveteraaneilla saa ratsastaa ja samaan liittyvän mielipidekyselyn parisuhdelakiosiossa mennään suorastaan kiitolaukkaa sotaveteraaneilla
Mutta se onkin "oikean" asian ajamista. Eikä (Yleläisten näkökulmasta) niin tyhmien äärioikeistolaisten isänmaallisuutta.
Ylen homotuspropaganda
Jo pitkään jatkunut yhteiskuntamme arvojen ja moraalin iljettävä rappeuttaminen jatkuu.
Johdanto:
Yleisradio oli kysellyt vielä elossa olevilta sotaveteraaneilta ja lotilta mielipiteitä kolmesta eri aiheesta. Aiheet ovat Pakolaisuus, Suomen NATO-jäsennys ja uudistettavat homolait.
Ylen toimitus kirjoitti tähän sotaveteraaneille tehtyyn kyselyyn liittyen:
"Näkökulma: Yhdeksän tapaa ratsastaa sotaveteraanilla
Vetoaminen sotaveteraanien yhteiseen maailmankatsomukseen on kuin väittäisi, että on olemassa vain yksi joulupukki ja hänellä jakamaton mielipide, kirjoittaa toimittaja Santtu Natri."
Viestinä ja pointtina on, ettei sotaveteraanien näkemyksillä tulisi ratsastaa. Olen aikalailla samaa mieltä.
Sitten itse Ylen kyselemiin asioihin.
Suomen NATO-jäsenyydestä:
"Sotaveteraanit: Natoa ei tarvita, mutta Venäjän arsenaali hirvittää.
Sotaveteraanit eivät usko, että Nato olisi Suomelle eduksi. Vain kolmasosa kaikista veteraaneista haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Miehistä yli puolet on liittymistä vastaan. Venäjän uhkaa pidetään kuitenkin todellisena."
Tutkimuksen mukaan Suomen NATO-jäsenyyttä kannatti karkeasti kolmaosa veteraaneista, vastusti puolet ja vajaa kolmasosa ei osannut sanoa kantaansa. Ylen aiheesta tekemä uutinen otsikoineen vastasi kyselyn tulosta.
Homo-lakien muuttamisesta:
"Veteraani-ikäiset yllättävän homomyönteisiä – Tutkija: "Ovat seuranneet aikaansa" – video
Yle kysyi sotaveteraaneilta ja lotilta, kuinka he suhtautuvat homo- ja lesboparien oikeuksiin: Tulisiko samaa sukupuolta oleville pareille kuulua kaikki heteroparien oikeudet, eli tulisiko heidän saada halutessaan vaikka kirkkohäät ja adoptoida pariskuntana lapsia?"
Tutkimuksen numeroiden mukaan Homo-lakien säätämistä puolsi kolmasosa (kuten NATOa) ja vastusti reilusti yli puolet (reilummin, kuin NATO-jäsenyyttä).
Mikäli uutisointi olisi seurannut NATO-jäsenyyden uutisointia, niin otsikointi olisi kuulunut, että "Sotaveteraanit: Homo-lakeja ei tarvitse muuttaa" tai "Sotaveteraanit: Avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio". Sensijaan, että kirjoitettiin homomyönteisyydestä.
[Syytä selventää: Tässä kontekstissä puhutaan avioliittolakien muuttamisesta. Termit "homomyönteinen" tai "homovastainen" ovat harhaanjohtavia ilmauksia ja jo niiden käyttäminen vaikkapa parisuhdelakien yhteydessä sisältää propagandistisia ihmisille mielikuvia luovia elementtejä]
Kenen luvalla ja millä valtuuksilla Yleisradio on ruvennut tekemään kansan kasvatustyötä ? Ottanut objektiivisen uutisoijan roolin sijaan propagandistin roolin: Tietoisesti kasvattamaan kansan enemmistön näkemyksiä johonkin suuntaan ? Kuka valitsee ja millä valtuuksilla aihepiirit ja suunnat, joissa Yleisradio saa kasvattaa kansaa ?
Ilmapiiriltään vihervasemmistovetoisen Yleisradio ei pysy objektiivisessa ja neutraalissa uutisoinnissa. Yleisradio on kerta toisensa jälkeen on ottanut asiakseen mädättää ja rappeuttaa Suomen perinteisiä arvoja ja moraalia. Alkuviikon lastenkasvatusillasta riitti 10-sekunnin yleisön panoraamakuvauksen katsominen, kun jo tiesi marginaaliryhmien näyttävällä esiintuomisella, mihin ohjelmassa pyrittiin. Esimerkkejä riittää pilvin pimein melkein vuoden jokaiselta päivältä.,
Median kannanotot ja toisen puolen valitseva sävy olisi hyväksyttävää, mikäli ne olisivat vain yksittäisten toimittajien satunnaisia kannanottoja. Ja niin, että näkisimme myös yhtä paljon vastakkaisia näkemuksiä.
Yleisradion (ja muun suuren median) yhtenä ongelma on, etteivät ylimieliset omissa henkisissä toimituslaatikoissaan piehtaroivat toimittajat ehkä itsekään ymmärrä, mitä ovat tekemässä. Miltä toiminta näyttää mediakriittisille lukijoille ulospäin. Palautetta ilmeisesti tulee sen verran paljon ja sellaiseen sävyyn, että on ollut pakko kasvattaa kova kuori ulkopuoliselle kritiikille.
Lisäksi toimitukset vahvistavat toinen toisensa näkemyksiä, kuten vaikkapa US:n tapauksessa missä HS:n ja Ylen asioihin ottama näkökulma vahvistaa US:n toimituksen varmuutta samoihin näkökulmiin ja päinvastoin. Tähän kun päälle silloin tällöin valitaan yhdet ja samat päivystävät dosentit saman mielisine näkökulmineen, niin rako rahvaan ja (muka)älymystön välillä on valmis.
ps. Mikä paradoksi....Ylen toimitus kirjoittaa ettei sotaveteraaneilla saa ratsastaa ja samaan liittyvän mielipidekyselyn parisuhdelakiosiossa mennään suorastaan kiitolaukkaa sotaveteraaneilla
Mutta se onkin "oikean" asian ajamista. Eikä (Yleläisten näkökulmasta) niin tyhmien äärioikeistolaisten isänmaallisuutta.
Vonka
Supreme Leader
Mediataidot ovat tärkeitä.
Ei Yleisradio voi olla vallan vahtikoira, sillä se on parlamentaarisesti valvottu ja edustusvallan johtama. Sitä kannattaa seurata, koska siitä voi haistaa parhaiten sen, mistä tuuli kulloinkin kulkee ja onko kenties muuttumassa.
Kun 10.9. tulivat ne 56 turvapaikkalobbausuutista Hangosta Utsjoelle, se oli viisi päivää sen jälkeen, kun Sipilä oli ottanut johtavan roolin turvapaikanhakijoiden kutsumisessa ja näytti suuntaa, miten nyt lauletaan. Ylen kriittisyys on kasvanut marraskuun aikana, joten hallituksen into ei taida olla ihan syyskuun lukemissa. Heidän on myös valmistettava kansa palautuksiin ja mahdollisesti niihin liittyviin rähinöihin. Mikä muu sen tekee, ellei oma valvottu äänitorvensa?
Tässä mielessä Yle on se instanssi, jolla olisi potentiaalinen mahdollisuus ajaa järkeä touhuun.
Koti-Pravdamme Hesari on sekin jonkinasteisessa symbioosissa vallan kanssa, mutta sille suurin käskijä on raha: myynti ja mainostulot. Sanoma on niin iso talo, että se kykenee työntämään kritiikin yhteen lehteensä ja suvaitsemaan toisessa. Ilta-Sanomat on saman konsernin, ja siellä sitten tuuletetaan. Aivan samoin toimii Aviisin (Aamulehti) ja Iltalehden työnjako.
Ei Yleisradio voi olla vallan vahtikoira, sillä se on parlamentaarisesti valvottu ja edustusvallan johtama. Sitä kannattaa seurata, koska siitä voi haistaa parhaiten sen, mistä tuuli kulloinkin kulkee ja onko kenties muuttumassa.
Kun 10.9. tulivat ne 56 turvapaikkalobbausuutista Hangosta Utsjoelle, se oli viisi päivää sen jälkeen, kun Sipilä oli ottanut johtavan roolin turvapaikanhakijoiden kutsumisessa ja näytti suuntaa, miten nyt lauletaan. Ylen kriittisyys on kasvanut marraskuun aikana, joten hallituksen into ei taida olla ihan syyskuun lukemissa. Heidän on myös valmistettava kansa palautuksiin ja mahdollisesti niihin liittyviin rähinöihin. Mikä muu sen tekee, ellei oma valvottu äänitorvensa?
Tässä mielessä Yle on se instanssi, jolla olisi potentiaalinen mahdollisuus ajaa järkeä touhuun.
Koti-Pravdamme Hesari on sekin jonkinasteisessa symbioosissa vallan kanssa, mutta sille suurin käskijä on raha: myynti ja mainostulot. Sanoma on niin iso talo, että se kykenee työntämään kritiikin yhteen lehteensä ja suvaitsemaan toisessa. Ilta-Sanomat on saman konsernin, ja siellä sitten tuuletetaan. Aivan samoin toimii Aviisin (Aamulehti) ja Iltalehden työnjako.
Minuteman
Eversti
No ei. Median tehtävä länsimaissa on myydä mediatuotteita, toisin sanoen tehdä rahaa omistajilleen. Valtiollisten toimijoitten, kuten yle, pitää kilpailla kaupallisten toimijoitten kanssa mediahuomiosta joten niiden pitää tuottaa samaa tuubaa kuin kaupalliset. Lisäksi ylen toimittajat miettivät ennen kaikkea omaa markkina-arvoaan, hyvällä skuupilla voi saada rahakkaan sopparin kaupallisessa mediassa.
Toisaalta länsimainen media on sisäisen kilpailun vuoksi samalla tavalla itsekorjaava kuin tiede, toimittajan märkä uni on päästä paljastamaan kolleegan valheet koska se myy.
Totta tuokin.
Mutta klikkijuornalismi tuo lähinnä nopeita taloudellisia voittoja. Se ei sinäänsä välttämättä täytä oikean uutistoiminnan tunnusmerkkejä. Jonka vuoksi ihmiset eivät ole valmiita maksamaan siitä.
Joo, itsekin huomannut saman tendenssin viimeisen kymmen vuoden aikana. Tommoinen esiintuominen muistuttaa tuotesijoittelua, jossa ihmisille näytetään/mainostetaan väkisin tietty tuote sillä erotuksella että "tuotteina" ovat erilaisten kulttuurien edustajat. Kielessä on muuten niin, että mitä enemmän tiettyä lainasanaa käyttää ja kuulee, sitä helpommin siihen tottuu ja hyväksyy riippumatta siitä, oliko asennoituminen sanaa kohtaan kielteinen alussa vai ei. Onkohan ihmistenkin kanssa näin? Tarjoamalla ja näyttämällä marginaaliryhmiä ihmisille myydään tietty käsitys suomalaisuudesta, sillä meidän käsityksemme suomalaisuudesta muokkautuu ajan kuluessa. Tämän seurauksena emme enää välttämättä pidä suomalaisuutena tiettyjä suomalaisiksi ennen kokemiamme piirteitä eli esim. valkoista ihoa, vaan suomalaisuuden prototyyppi (siniset silmät, vaaleat hiukset ja iho yms) muuttuu ja tulee käsittämään paljon laajemman valikoiman piirteitä (tumma iho, mustat hiukset yms). Käytännössähän identiteettimme muuttuu tämän seurauksena kokonaan. Jos kaikki voivat olla suomalaisia, niin mitä suomalaisuus sitten on? Mihin identiteetti sidotaan? Identiteettihän rakentuu yleensä sille, että peilaa itseään muihin (esim. ruotsalaisia emme ole, emmekä venäläisiä), mutta kun ei ole enää mitään peilattavaa, identiteetti katoaa. Ranskalaisillahan on tämän seurauksesta identiteettikriisi, kun porukkaa lappaa sisään ja kaikki ovat mukamas ranskalaisia. Kantaranaskalaiset sitten miettivät, että jos tuo Abdullah Afrikasta on ranskalainen, niin kuka mä sitten oon?
...ttu mitä paskaa!
Vonka
Supreme Leader
Kyllä tässä joku realismin haku on meneillään. Olisiko syyskuun 10. päivä, kun Sipilä vielä huvilaansa mainosti, ollut Ylessä tällaista juttua?
http://yle.fi/uutiset/keksityt_kert...ille_kaupataan_mukaan_nyyhkytarinoita/8501625
http://yle.fi/uutiset/keksityt_kert...ille_kaupataan_mukaan_nyyhkytarinoita/8501625
FinnNSF
Ylipäällikkö
Nykyisin lähes päivittäiset turvisraiskausuutiset, poliisien ulostulot jo omasta turvallisuudestaan yms pakottaa YLEnkin realismin hakuun.
Toimittaja Anne Ali-Hokalta on tullut aikaisemminkin juttuja Unelman(tm) ongelmista. Alkaa tuoksua kaappinuivuus.
http://yle.fi/uutiset/erityisluokan...ei_maahanmuuttajia_samoihin_kouluihin/8495109
Vonka
Supreme Leader
Olisi kiinnostavaa tietää, miten se "56 uutisen päivä" toteutettiin. Jokaisen jutun ilmeisesti kirjoitti eri avustaja. Näissä vakinaisemmissa kirjoittajissa voi tapahtuakin vähän kehitystä.
Vonka
Supreme Leader
Otetaanpa yleiseen keskusteluun Yleisradion parhaita paloja. Vuosi on 1976.
Vaikka isossa maassa on isot ongelmat, niin Neuvostoliitossa päätettyjen suunnitelmien toteuttaminen tapahtuu luonnonlain varmuudella, kertoo toimittaja Esko Seppänen Neuvostoliiton taloutta käsittelevässä ohjelmassaan. Sosialistisessa taloudessa ei voida erottaa erillistä poliittista ja taloudellista valtaa – ne ovat yhtä. Politiikka on vain väline parempien taloudellisten tulosten saavuttamiseksi.
Taloussuunnittelu Neuvostoliitossa -ohjelman aluksi toimittaja Esko Seppänen kertoo, että itäisessä naapurissa on usein tapana lainata tärkeissä aiheissa kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Brežnevin ajatuksia. Kun tässäkin ohjelmassa oli aihe poikkeuksellisen tärkeä, oli luontevaa aloittaa kuuntelemalla ote Brežnevin puheesta:
"Poikkeuksellisen tärkeän merkityksen saa nykyään suunnittelun oikea järjestäminen. On kiistatonta, että monet niistä vaikeuksista, joita joudumme kohtamaan talouden alalla, johtuvat suunnittelun tästä tai tuosta epäkohdasta, epätäydellisistä suunnitelmista sekä niiden riittämättömän täsmällisestä täyttämisestä. Sen vuoksi tärkeimpiä tehtäviä on parantaa jatkuvasti suunnittelun menetelmiä, saada niin nykyhetken kuin myös pitkän tähtäyksen suunnitelmat paremmin perustelluiksi tieteellis-teknisesti ja taloudellisesti."
Neuvostoliitossa tuotantovälineet, maa ja luonnonrikkaudet ovat valtion omistuksessa. Neuvostoliitossa suunnittelukoneiston pyörittäminen on maan valtionhallinnon tärkein tehtävä. Suunnittelu palvelee sekä poliittista että taloudellista päätöksentekoa.
Ohjelmassaan Esko Seppänen kuitenkin kertoo, ettei suunnittelussa osata aina varautua tavoitteen ylittäviin tuloksiin. Teknillinen kehitys voi olla vain parempaa kuin miten on aiemmin ollut. Suunnittelun ylittäminen niin maataloudessa ja teollisuudessa johtaa kuitenkin aina palkitsemiseen. Ja jos epäkohtia huomataan, ne korjataan, ilmenee ohjelmassa kerrotusta esimerkistä.
Kolhoosissa ei ollut tarpeeksi työvoimaa poikkeuksellisen hyvän perunasadon korjaamisen. Rautatievaunujakaan ei ollut kuin suurin piirtein suunnitellun suuruisen sadon kuljettamiseen Ukrainaan, ja osa sovituistakin vaunuista uupui. Suunnitteluvirheen vuoksi perunaa oli siis sekä jäämässä maahan että kuljetuskaluston puuttumisen vuoksi rautatieasemalle.
– Mutta kun epäkohta esiteltiin mediassa, puututtiin siihen heti ja peruna on jo varmaan päätynyt sinne, minne oli tarkoitettukin. Jos asiaa ei ole jo toteutettu, voi kommunistinen puolue panna siihen vauhtia, kertoo Seppänen marraskuussa 1976.
Nimetyt ja vastuutetut valtionkomiteat ja johtajat
Neuvostoliitossa kaikki on suunniteltua: tuotannon määrä, tavaroiden ostajat, joka ikisen tavaran hinta eri portaissa, työpalkat, yritysten voitto, valtion budjetin tulo- ja menorahoitus, yhteiskunnan maankäyttö ja rakennuskohteet, yritysten välinen maksuliikenne ja monet muut kysymykset. Suunnittelun luomis- ja valvomistehtävää suorittaa Neuvostoliitossa koko valtion koneisto. Sillä tavoin ovat talous ja politiikka yksi ja sama asia.
Valtionkomiteoiden nimistä jo selviää, millä aloilla ne toimivat. Loppuvuonna 1976 lähetyn ohjelman mukaan eritoten hintakomitean merkitys oli muodostunut yhä tärkeämmäksi. Sen tehtävänä on vahvistaa hinta jok'ikiselle Neuvostoliitossa tuotettavalle tavaralle. Hinnat eivät aina ole olleet oikein tasapainoitetut, ja siitä on aiheutunut tuotannollisia ongelmia. Yleinen pyrkimys siihen, että hinnat vastaisivat tuotantokustannuksia oli yleistynyt talousuudistuksen myötä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse järjestelmän luonteesta johtuen vaikuttaa tavaroiden hintoihin, Seppänen kertoi.
Tukku- ja vähittäishintajärjestelmä ovat kaksi eri asiaa. Yhteiskunnassa on nähty hyväksi pitää välttämättömyystavaroiden hinnat muuttumattomina jo 15 vuoden ajan, ja kun tällainen poliittinen päämäärä on ollut, se on myös toteutettu. Jos sosialistisestakin järjestelmästä halutaan löytää inflaatio, se löytyy usein kauppaan tulleiden tavaroiden hinnoista.
Valtio ei kuitenkaan itse toimi tuottajana, vaan varsinaiset tuotantoyksiköt eli yritykset ovat valtionhallinnon osia, jotka toteuttavat kommunistisen puolueen johdolla yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Omistajan eli valtion ja tuotantoyksiköiden välillä ei ole eturistiriitaa. Yritykset ovat nimenomaan välineitä päätetyn politiikan toteuttamiseksi.
Neuvostoliiton talous on kaikilla aloilla ja kaikissa portaissa tieteellisesti suunniteltua. 30 000 työntekijän Moskvitš-autotehtaassa on yrityksen johtajisto järjestetty seuraavalla tavalla:
Päätehtaassa olevat johtajat muodostavat koko yrityksen johtajiston. Pääjohtajalla on useita varajohtajia, joilla on omat tehtävänsä. Ensimmäinen varajohtaja on pääinsinööri eli teknillinen johtaja. Hänen alaisuutensa kuuluu yrityksen koko tekninen puoli. Sitten on pääjohtajan varamies tuotannossa eli tuotantojohtaja. Johtajistoon kuuluu myös pääjohtajan varamies talouskysymyksissä, hän tekee taloudelliset laskelmat ja hoitaa yhtiön kaikkia taloudellisia asioita. Johtajistoon kuuluvat lisäksi aineellisteknisiä hankintoja johtava varamies, markkinointia ja vientikysymyksiä hoitava varajohtaja, kaikesta rakentamisesta vastaava varamies ja työvoimakysymyksistä vastaava varajohtaja. Vielä on kahdeksas pääjohtajan varamies, hän huolehtii työntekijöiden elinolosuhteiden parantamisesta.
Yleensä yrityksissä johtajisto on pienempi, mutta kaikki riippuu tietenkin tehtaan koosta. Kaikille johtajille on myös alistettu työjaostoja ja -osastoja.
Moskvitšissa oli ohjelman teon aikoihin meneillään mittava laadun parantamisen kokonaisohjelma. Eräs toimenpide oli Moskvitšin uuden mallin rakentaminen. Automallin oli päätetty olevan korkealaatuinen sekä teknisesti että mukavuuksiltaan. Yleiseen laadun parantamiseen tehtaissa kuuluivat myös mm. koulutus, aineellinen kannustaminen, ylimääräisten palkkioiden poistaminen huonolaatuiselta työltä, kasvatus, psykologia, suunnittelun moraalinen puoli ja lukuisa joukko muita asioita, jotka vaikuttavat laadun nousuun.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/1...nnitelmat-toteutuivat-luonnonlain-varmuudella
Vaikka isossa maassa on isot ongelmat, niin Neuvostoliitossa päätettyjen suunnitelmien toteuttaminen tapahtuu luonnonlain varmuudella, kertoo toimittaja Esko Seppänen Neuvostoliiton taloutta käsittelevässä ohjelmassaan. Sosialistisessa taloudessa ei voida erottaa erillistä poliittista ja taloudellista valtaa – ne ovat yhtä. Politiikka on vain väline parempien taloudellisten tulosten saavuttamiseksi.
Taloussuunnittelu Neuvostoliitossa -ohjelman aluksi toimittaja Esko Seppänen kertoo, että itäisessä naapurissa on usein tapana lainata tärkeissä aiheissa kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Brežnevin ajatuksia. Kun tässäkin ohjelmassa oli aihe poikkeuksellisen tärkeä, oli luontevaa aloittaa kuuntelemalla ote Brežnevin puheesta:
"Poikkeuksellisen tärkeän merkityksen saa nykyään suunnittelun oikea järjestäminen. On kiistatonta, että monet niistä vaikeuksista, joita joudumme kohtamaan talouden alalla, johtuvat suunnittelun tästä tai tuosta epäkohdasta, epätäydellisistä suunnitelmista sekä niiden riittämättömän täsmällisestä täyttämisestä. Sen vuoksi tärkeimpiä tehtäviä on parantaa jatkuvasti suunnittelun menetelmiä, saada niin nykyhetken kuin myös pitkän tähtäyksen suunnitelmat paremmin perustelluiksi tieteellis-teknisesti ja taloudellisesti."
Neuvostoliitossa tuotantovälineet, maa ja luonnonrikkaudet ovat valtion omistuksessa. Neuvostoliitossa suunnittelukoneiston pyörittäminen on maan valtionhallinnon tärkein tehtävä. Suunnittelu palvelee sekä poliittista että taloudellista päätöksentekoa.
Ohjelmassaan Esko Seppänen kuitenkin kertoo, ettei suunnittelussa osata aina varautua tavoitteen ylittäviin tuloksiin. Teknillinen kehitys voi olla vain parempaa kuin miten on aiemmin ollut. Suunnittelun ylittäminen niin maataloudessa ja teollisuudessa johtaa kuitenkin aina palkitsemiseen. Ja jos epäkohtia huomataan, ne korjataan, ilmenee ohjelmassa kerrotusta esimerkistä.
Kolhoosissa ei ollut tarpeeksi työvoimaa poikkeuksellisen hyvän perunasadon korjaamisen. Rautatievaunujakaan ei ollut kuin suurin piirtein suunnitellun suuruisen sadon kuljettamiseen Ukrainaan, ja osa sovituistakin vaunuista uupui. Suunnitteluvirheen vuoksi perunaa oli siis sekä jäämässä maahan että kuljetuskaluston puuttumisen vuoksi rautatieasemalle.
– Mutta kun epäkohta esiteltiin mediassa, puututtiin siihen heti ja peruna on jo varmaan päätynyt sinne, minne oli tarkoitettukin. Jos asiaa ei ole jo toteutettu, voi kommunistinen puolue panna siihen vauhtia, kertoo Seppänen marraskuussa 1976.
Nimetyt ja vastuutetut valtionkomiteat ja johtajat
Neuvostoliitossa kaikki on suunniteltua: tuotannon määrä, tavaroiden ostajat, joka ikisen tavaran hinta eri portaissa, työpalkat, yritysten voitto, valtion budjetin tulo- ja menorahoitus, yhteiskunnan maankäyttö ja rakennuskohteet, yritysten välinen maksuliikenne ja monet muut kysymykset. Suunnittelun luomis- ja valvomistehtävää suorittaa Neuvostoliitossa koko valtion koneisto. Sillä tavoin ovat talous ja politiikka yksi ja sama asia.
Valtionkomiteoiden nimistä jo selviää, millä aloilla ne toimivat. Loppuvuonna 1976 lähetyn ohjelman mukaan eritoten hintakomitean merkitys oli muodostunut yhä tärkeämmäksi. Sen tehtävänä on vahvistaa hinta jok'ikiselle Neuvostoliitossa tuotettavalle tavaralle. Hinnat eivät aina ole olleet oikein tasapainoitetut, ja siitä on aiheutunut tuotannollisia ongelmia. Yleinen pyrkimys siihen, että hinnat vastaisivat tuotantokustannuksia oli yleistynyt talousuudistuksen myötä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse järjestelmän luonteesta johtuen vaikuttaa tavaroiden hintoihin, Seppänen kertoi.
Tukku- ja vähittäishintajärjestelmä ovat kaksi eri asiaa. Yhteiskunnassa on nähty hyväksi pitää välttämättömyystavaroiden hinnat muuttumattomina jo 15 vuoden ajan, ja kun tällainen poliittinen päämäärä on ollut, se on myös toteutettu. Jos sosialistisestakin järjestelmästä halutaan löytää inflaatio, se löytyy usein kauppaan tulleiden tavaroiden hinnoista.
Valtio ei kuitenkaan itse toimi tuottajana, vaan varsinaiset tuotantoyksiköt eli yritykset ovat valtionhallinnon osia, jotka toteuttavat kommunistisen puolueen johdolla yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Omistajan eli valtion ja tuotantoyksiköiden välillä ei ole eturistiriitaa. Yritykset ovat nimenomaan välineitä päätetyn politiikan toteuttamiseksi.
Neuvostoliiton talous on kaikilla aloilla ja kaikissa portaissa tieteellisesti suunniteltua. 30 000 työntekijän Moskvitš-autotehtaassa on yrityksen johtajisto järjestetty seuraavalla tavalla:
Päätehtaassa olevat johtajat muodostavat koko yrityksen johtajiston. Pääjohtajalla on useita varajohtajia, joilla on omat tehtävänsä. Ensimmäinen varajohtaja on pääinsinööri eli teknillinen johtaja. Hänen alaisuutensa kuuluu yrityksen koko tekninen puoli. Sitten on pääjohtajan varamies tuotannossa eli tuotantojohtaja. Johtajistoon kuuluu myös pääjohtajan varamies talouskysymyksissä, hän tekee taloudelliset laskelmat ja hoitaa yhtiön kaikkia taloudellisia asioita. Johtajistoon kuuluvat lisäksi aineellisteknisiä hankintoja johtava varamies, markkinointia ja vientikysymyksiä hoitava varajohtaja, kaikesta rakentamisesta vastaava varamies ja työvoimakysymyksistä vastaava varajohtaja. Vielä on kahdeksas pääjohtajan varamies, hän huolehtii työntekijöiden elinolosuhteiden parantamisesta.
Yleensä yrityksissä johtajisto on pienempi, mutta kaikki riippuu tietenkin tehtaan koosta. Kaikille johtajille on myös alistettu työjaostoja ja -osastoja.
Moskvitšissa oli ohjelman teon aikoihin meneillään mittava laadun parantamisen kokonaisohjelma. Eräs toimenpide oli Moskvitšin uuden mallin rakentaminen. Automallin oli päätetty olevan korkealaatuinen sekä teknisesti että mukavuuksiltaan. Yleiseen laadun parantamiseen tehtaissa kuuluivat myös mm. koulutus, aineellinen kannustaminen, ylimääräisten palkkioiden poistaminen huonolaatuiselta työltä, kasvatus, psykologia, suunnittelun moraalinen puoli ja lukuisa joukko muita asioita, jotka vaikuttavat laadun nousuun.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/1...nnitelmat-toteutuivat-luonnonlain-varmuudella
Vonka
Supreme Leader
YYA — 25 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä
Kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus vuonna 1973 täytti 25 vuotta, juhlistettiin sitä iloisen värikylläisellä YYA-filmillä. Haastatteluissa Suomen ja Neuvostoliiton kansalaiset ja vallanpitäjät kertovat ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta.
Suomalaisen Fennada-filmin ja Leningradin dokumenttifilmistudion yhdessä toteuttama YYA — 25 vuotta ystävyyttä -filmi on Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden juhlaa.
Uudenvuodenaattona suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyöelokuvan tekijät kyselevät Moskovan, Leningradin ja Helsingin kaduilla ihmisiltä, mitä nämä haluaisivat toivottaa ystävilleen uutenavuotena. Toiveissa oli sotien loppuminen, maailmanrauha, onni ja menestys.
Vuonna 1973 ystävyyden ja rauhan ajan koululaisten oli vaikea ajatella, millaisia vaikeita vaiheita maiden välisissä suhteissa oli ollut. Ohjelmassa presidentti Urho Kekkonen kertookin ensimmäisistä sodanjälkeisistä vuosista. Kansalaisten tuntemuksia muistelevat myös lapualaiset puuseppä Paavo Holma ja kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.
70-luvulla ystävyyden merkit näkyivät kuitenkin monin tavoin: SNL-seura vietti suomalais-neuvostoliittolaista juhlaa ja Turussa liputettiin Neuvostoliiton ja Suomen lipuilla Neuvostotasavaltojen liitto 50 vuotta -juhlassa.
Taloudellisisa ja kulttuurillisia suhteita pyrittiin jatkuvasti lujittamaan. Tämän ajatusmaailman toteuttamisesta Valmetin toiminnassa kertoo toimistusjohtaja ja ministeri Olavi J. Mattila: — Valmetille sopii erittäin hyvin yhteistyö Neuvostoliiton kanssa. Meidän naapurimaallammehan on suunnitelmatalous, mikä sopii erittäin hyvin erityisesti raskaan metalliteollisuuden harjoittajalle. Me voimme laskea yhteyksiämme jo monia vuosia eteenpäin, se on erittäin tärkeätä. Meillä on pitkäaikaiset suhteet, meidän viennistämme noin 50 prosenttia suuntautuu Neuvostoliittoon.
Kansainvälisen yhteistyön edut oli todettu myös laivanrakennusalalla: Wärtsilä oli rakentanut Neuvostoliitolle suuren määrän jäänmurtajia. Työntekijän mukaan yhteistyö Neuvostoliiton kanssa oli antanut mahdollisuuden pysyviin työpaikkoihin ja mahdollisuuden tutustua neuvostoliittolaisiin erilaisissa illanvietoissa.
Neuvostoinsinöörit arvostivat suomalaista työtä ja tuotteita, Suomessa taas suosituksi mainittiin neuvostoliittolainen henkilöauto Lada.
Yhteistyötä tehtiin myös Loviisan ydinvoimalan rakentamisessa. Neuvostoliittolaiset asiantuntijat olivat tyytyväisiä päästessään osallistumaan suomalaiseen atomivoimalaohjelmaan. Huolta oli ollut Itämeren puhtauden säilymisestä, kun atomivoimaloita rakennettiin kiihtyvällä vauhdilla. Insinööri Aleksis Semjonkin mukaan tällainen huoli oli kuitenkin aiheeton: "Uiminen, kalastaminen ja lomailu voi jatkua kuten ennen. Meri pysyy täysin puhtaana."
Suomalaisnuoria Neuvostoliitto houkutti opiskelemaan. Erikoistumisen mahdollisuudet olivat hyvät, eikä velkataakka kasvanut, koska Neuvostoliitossa sai opiskelijapalkkaa.
Presidentti Urho Kekkosen mukaan YYA-sopimus on suomalaisille erityisen tärkeä, koska vasta tämän sopimuksen avulla oli saatu Suomen ja Neuvostoliiton naapuruussuhteet niin lujalle pohjalle, että Suomen hallituksen ja kansan oli mahdollisuus ryhtyä kehittämään rauhantahtoiseen puolueettomuuteen perustuvaa politiikkaamme.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Nikolai Podgornyi päättää puheensa YYA-sopimuksen merkityksestä juhlallisiin sanoihin: "Neuvostoihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että se monipuolinen yhteistyö Neuvostoliiton ja Suomen välillä, joka rakentuu vuoden 1948 sopimuksen horjuttamattomalle perustalle, tulee edelleen kehittymään kansojemme eduksi sekä rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi."
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/13/yya-25-vuotta-suomen-ja-neuvostoliiton-ystavyytta
Kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus vuonna 1973 täytti 25 vuotta, juhlistettiin sitä iloisen värikylläisellä YYA-filmillä. Haastatteluissa Suomen ja Neuvostoliiton kansalaiset ja vallanpitäjät kertovat ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta.
Suomalaisen Fennada-filmin ja Leningradin dokumenttifilmistudion yhdessä toteuttama YYA — 25 vuotta ystävyyttä -filmi on Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden juhlaa.
Uudenvuodenaattona suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyöelokuvan tekijät kyselevät Moskovan, Leningradin ja Helsingin kaduilla ihmisiltä, mitä nämä haluaisivat toivottaa ystävilleen uutenavuotena. Toiveissa oli sotien loppuminen, maailmanrauha, onni ja menestys.
Vuonna 1973 ystävyyden ja rauhan ajan koululaisten oli vaikea ajatella, millaisia vaikeita vaiheita maiden välisissä suhteissa oli ollut. Ohjelmassa presidentti Urho Kekkonen kertookin ensimmäisistä sodanjälkeisistä vuosista. Kansalaisten tuntemuksia muistelevat myös lapualaiset puuseppä Paavo Holma ja kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.
70-luvulla ystävyyden merkit näkyivät kuitenkin monin tavoin: SNL-seura vietti suomalais-neuvostoliittolaista juhlaa ja Turussa liputettiin Neuvostoliiton ja Suomen lipuilla Neuvostotasavaltojen liitto 50 vuotta -juhlassa.
Taloudellisisa ja kulttuurillisia suhteita pyrittiin jatkuvasti lujittamaan. Tämän ajatusmaailman toteuttamisesta Valmetin toiminnassa kertoo toimistusjohtaja ja ministeri Olavi J. Mattila: — Valmetille sopii erittäin hyvin yhteistyö Neuvostoliiton kanssa. Meidän naapurimaallammehan on suunnitelmatalous, mikä sopii erittäin hyvin erityisesti raskaan metalliteollisuuden harjoittajalle. Me voimme laskea yhteyksiämme jo monia vuosia eteenpäin, se on erittäin tärkeätä. Meillä on pitkäaikaiset suhteet, meidän viennistämme noin 50 prosenttia suuntautuu Neuvostoliittoon.
Kansainvälisen yhteistyön edut oli todettu myös laivanrakennusalalla: Wärtsilä oli rakentanut Neuvostoliitolle suuren määrän jäänmurtajia. Työntekijän mukaan yhteistyö Neuvostoliiton kanssa oli antanut mahdollisuuden pysyviin työpaikkoihin ja mahdollisuuden tutustua neuvostoliittolaisiin erilaisissa illanvietoissa.
Neuvostoinsinöörit arvostivat suomalaista työtä ja tuotteita, Suomessa taas suosituksi mainittiin neuvostoliittolainen henkilöauto Lada.
Yhteistyötä tehtiin myös Loviisan ydinvoimalan rakentamisessa. Neuvostoliittolaiset asiantuntijat olivat tyytyväisiä päästessään osallistumaan suomalaiseen atomivoimalaohjelmaan. Huolta oli ollut Itämeren puhtauden säilymisestä, kun atomivoimaloita rakennettiin kiihtyvällä vauhdilla. Insinööri Aleksis Semjonkin mukaan tällainen huoli oli kuitenkin aiheeton: "Uiminen, kalastaminen ja lomailu voi jatkua kuten ennen. Meri pysyy täysin puhtaana."
Suomalaisnuoria Neuvostoliitto houkutti opiskelemaan. Erikoistumisen mahdollisuudet olivat hyvät, eikä velkataakka kasvanut, koska Neuvostoliitossa sai opiskelijapalkkaa.
Presidentti Urho Kekkosen mukaan YYA-sopimus on suomalaisille erityisen tärkeä, koska vasta tämän sopimuksen avulla oli saatu Suomen ja Neuvostoliiton naapuruussuhteet niin lujalle pohjalle, että Suomen hallituksen ja kansan oli mahdollisuus ryhtyä kehittämään rauhantahtoiseen puolueettomuuteen perustuvaa politiikkaamme.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Nikolai Podgornyi päättää puheensa YYA-sopimuksen merkityksestä juhlallisiin sanoihin: "Neuvostoihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että se monipuolinen yhteistyö Neuvostoliiton ja Suomen välillä, joka rakentuu vuoden 1948 sopimuksen horjuttamattomalle perustalle, tulee edelleen kehittymään kansojemme eduksi sekä rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi."
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/13/yya-25-vuotta-suomen-ja-neuvostoliiton-ystavyytta
Vahvensin ja väritin. Jospa tuo on yleisempikin asenne, kun vähän kaivellaan pintaa pois? Nuivuus saattaa olla lopultakin aika yleinen asenne, kun tp-määrät ylittävät turvallisen 1050 henkilöä per vuosi. Kotouttamisen haasteet kun pannaan tuntumaan täysimääräisesti mm. kuntatason palveluissa, niin aivot rupevat valaistumaan ja silmät aukeilevat kuin pöllön poikasilla. Kaikki on aina helppoa niin kauan, kun ei osu omaan arkeen. Kun oma arki ottaa osumaa alkaa tervehtyminen tietystä löyhöttämisestä.
YliKoo
Greatest Leader
Hiano systeemi. Pitäisi saada meillekin, tuumi Esko.
Vonka
Supreme Leader
Meinasin linkittää Näin naapurissa -nauhat, mutta en taida enää viitsiä.
Geronimo
Ylipäällikkö
Laita linkkejä kehiin, onhan sitä kiva kuunnella kun Suomi neito oli rähmällään minä kun en ole niitä originaaleina päässyt kuulemaan, ystävät tuolla Tallinnasssa kertoivat niiden olleen kornia kuunneltavaa kun Suomalainen "asiantuntia" kertoi miten Tallinnassa eletään.
Onhan meillä nytkin nämä "asiantuntiat"