Yleistä keskustelua Ylestä
- Viestiketjun aloittaja Bushmaster
- Aloitus PVM
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Antifascistisen epäsuomalaisuuden liiton vaakuna.
miheikki
Greatest Leader
vlad
Respected Leader
krd
Ylipäällikkö
Ylen riippumattomuuteen ei enää uskota, kolmannes epäilee.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3138924/Alma+Ylen+uutisten+riippumattomuutta+epailee+joka+kolmas
Umkhonto
Ylipäällikkö
Jotain tarttis vissiin tehdä....
Ylen raskas organisaatio: "Päälliköitä ja esimiehiä naurettavuuksiin asti"
Tiistai 27.12.2016 klo 08.03
Ylen raskas organisaatio: "Päälliköitä ja esimiehiä naurettavuuksiin asti"
Tiistai 27.12.2016 klo 08.03
Viime viikkoina vellonut Yle-kohu ei koske vain Pasilaa, eikä pelkästään ajankohtaistoimitusta. Yleläiset kertovat pahoista ongelmista yhtiön sisällä.
- Ongelmat Ylessä eivät rajoitu vain Pasilaan vaan ulottuvat myös aluetoimituksiin.
- Hyvä työpäivä Ylessä -kysely paljastaa, että henkilökunnan luottamus johtoa kohtaan on heikentynyt.
- Ylen aluetoimituksen toimittaja kummastelee, miten kritiikittömästi ylimmän johdon ohjeistukset otetaan.
Ylen työntekijät kertovat, että ongelmia on Pasilan ulkopuolellakin. (KIRSI TUURA / JARNO JUUTI)
Yleisradion johto on antanut kuvan, että yhtiön uutis- ja ajankohtaistoimituksen Sipilä-gaten esiin nostamat ongelmat ovat vain Pasilassa ja koskevat lähinnä A-studiota ja joitain sen toimittajia.
Ylen aluetoimitusten työntekijöiden kertomukset ja työtyytyväisyyskyselyt paljastavat, että myös aluetoimituksissa voidaan huonosti. Henkilökunnan huolena ovat muun muassa pelolla johtaminen, työpaikkakiusaamiset ja kyseenalaiset irtisanomiset.
Ylellä on 19 aluetoimitusta ja 14 aluepäällikköä. Aluetoimintaa johtaa uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.
Tämä juttu perustuu lukuisiin Ylen suurimpien toimitusten (Helsinki, Tampere, Oulu) toimittajien, kuvaajien ja leikkaajien kanssa käytyihin keskusteluihin ja haastatteluihin. Haastateltavat haluavat pysyä nimettöminä, koska eivät uskalla julkisesti arvostella esimiehiään.
”Ei mennyt maaliin”
Yleisradiossa on noin 3 000 työntekijää, ja yhtiön organisaatio on jaettu viiteen yksikköön: Julkaisut, Uutis- ja ajankohtaistoiminta, Luovat sisällöt, Tuotannot ja Svenska Yle.
Yleä johtaa 11 johtajaa ja 257 päällikköä. Näiden lisäksi esimiesasemassa on suuri joukko vastaavia tuottajia ja esimiehiä, joiden lukumäärää Yle ei Iltalehdelle kerro.
Johtajien, päälliköiden ja esimiesten suuri määrä on johtanut siihen, että Ylen työntekijöiden kokonaisansio, 3788 euroa kuussa, ylitti tänä vuonna ensi kertaa lehdistön keskiansion, 3 744 euroa.
Tässä on Ylen aluetoimituksessa työskentelevän toimittajan näkemys organisaation toimivuudesta:
- Päälliköitä ja esimiehiä on ainakin uutis-ja ajankohtaistoimituksessa naurettavuuksiin asti. Pitää välillä oikein tarkistaa organisaatiohimmelistä, miksi keneltäkin tulee juuri minulle meiliä ja ohjeistuksia. Organisaatiouudistus ei todellakaan mennyt ihan maaliin, kaikkea muuta.
Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti on käynyt läpi Ylen organisaatiomallin ja kuullut Ylen aluetoimitusten työntekijöiden huolia.
- Vaikka esimiehiä on paljon, johtajia on vähän. Ylessä näyttää käyneen niin, että johtajat ovat nimittäneet alaisiaan esimiehiksi ja päälliköiksi ikään kuin palkintona tai kunnianosoituksena tehdystä työstä, emeritusprofessori Juuti sanoo.
"Kritiikittä myötäilevät"
Ylen aluetoimituksen toimittaja kummastelee, miten kritiikittömästi ylimmän johdon ohjeistukset otetaan.
- Atte Jääskeläinen hyväksyy kaikki uutis- ja ajankohtaisorganisaation rekrytoinnit. On syytä epäillä, että aluepäälliköiksi, vastaaviksi tuottajiksi ja sisältövastaaviksi valitaan henkilöitä, jotka kritiikittä myötäilevät Jääskeläisen linjaa, toimittaja arvelee.
Ylen henkilöstöjohtaja Teijo Valtanen siirtää kysymyksen "Onko Ylen organisaatio turhan suuri ja pitäisikö sitä keventää" yhtiön viestintään. Sieltä tulee lyhyt vastaus.
- Yle on tehostanut toimintaansa ja vähentänyt väkeä viime vuosikymmeninä.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen. (TIINA SOMERPURO/KL)
Stressinpurkutalkoot
Joulukuun puolivälissä Tampereen uutis- ja ajankohtaistoimituksen väki kokoontui stressinpurkutalkoisiin. Tuoreen Hyvä työpäivä Ylessä -kyselyn tulokset olivat olleet todella huonot.
- Puolet vastanneista kokee joko melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja asia, jolle pitää voida tehdä jotain. Tunnistamme paljon asioita, jotka lisäävät epävarmuutta ja syövät jaksamista", aluepäällikkö Sinikka Tuomi viestitti alaisilleen.
Kirjeeseen oli listattu henkilökunnan stressin aiheuttajiksi muun muassa ajankohtaisohjelma Perjantain tulevaisuus, A2-iltojen tulevaisuus, aluetoiminnan muutokset, tuotannon yt-neuvottelut, uudet toimitilat, työn vaatimukset, kuten osaamisepävarmuus, kiire ja työkuorma.
- Yle tuotannon ja designin yt:t ja uhkaava supistaminen on surkea juttu. Sillä puolen on niin paljon osaamista. Nyt uutistoimittajat kuvaavat ja leikkaavat yhä enemmän kännyköillään. Tätäkö on laatu, jota Yle tarjoaa yleisölle verovaroin, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
Tamperelaiset eivät ole ongelmineen yksin. Monet aluetoimitusten toimittajat ja kuvaajat kertovat jopa häpeävänsä tekemiään juttuja ja ohjelmia.
- Vielä muutama vuosi sitten Ylen toimittajat saivat toteuttaa myös omia juttuideoitaan. Nykylinjauksen mukaan televisiossa, radiossa, netissä ja somessa toteutetaan lähes sataprosenttisesti aiheita, joista päättää 1-3 henkilön johtoryhmä, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
- Sosiaalinen media ja verkkotekeminen ohjaavat kaikkea toimintaa. Joskus voi myös pysähtyä miettimään, tarvitaanko sinne verkkoon niin paljon kaikkea epäuutismaista höttöä Ylen nimissä.
Tilanne Oulussa
Pohjois-Suomessa ihmetystä on herättänyt kainuulaisen kaupallisen radion ex-päätoimittajan Aki Karjalaisen nimitys Yle Oulun päälliköksi.
Aki Karjalainen oli vuonna 2011 keskustapuolueen kansanedustajaehdokas. Miehen nimitti päällikön virkaan keskustanuorissakin aikoinaan vaikuttanut päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Jääskeläinen on julkisuudessa sanonut, ettei hänellä nykyisin ole mitään yhteyttä keskustaan.
- Paikallinen uutisseuranta on olematonta. Ydinsisältönä on höpöttäminen. Tämä päällikkö käyttäytyy huonosti, on saanut suoranaisia raivokohtauksia alaisilleen, mutta on hyvää pataa päätoimittajan kanssa, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
Yle Oulun päällikkö Aki Karjalainen kiistää käyttäytyneensä huonosti.
- En kyllä tunnista tuosta kuvauksesta itseäni, Karjalainen vastaa.
- Esimiestyöskentelyn ongelmiin ei ole pystytty puuttumaan tai ei haluttu puuttua, vaikka niistä on selvästi viestitetty alueiden päälliköille ja Jääskeläiselle itselleen, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
Iltalehden tietojen mukaan myös Oulun toimituksen työhyvinvointikyselyn tulokset ovat olleet huonot.
- En voi mitenkään kommentoida toimituksemme tyke-tuloksia. Ne ovat luottamuksellista tietoa, aluepäällikkö Karjalainen puolustautuu.
Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että aluepäälliköt ja vastaavat tuottajat vastaavat aluetoimitusten henkilöiden ja työn johtamisesta.
- Aluetoimitusten työilmapiiri, Uutis- ja ajankohtaistoiminnan työilmapiiri tai Ylen keskimääräinen työilmapiiri eivät juurikaan poikkea toisistaan. Yksittäisten työyhteisöjen tulokset vaihtelevat keskiarvosta molempiin suuntiin, Jääskeläinen kommentoi.
"Olematon luottamus"
Hyvä työpäivä Ylessä -kysely paljastaa, että henkilökunnan luottamus johtoa kohtaan on heikentynyt. Henkilöstöjohtaja Teijo Valtanen kirjoittaa kyselyn palautteessa, että ”parantamisen varaa on ainakin palautteen antamisessa, kehittymismahdollisuuksissa ja henkilöstön kuuntelemisessa”.
- Luottamus on vaihtunut tilanteeseen, jossa työntekijät kokevat aluepäällikön, Jääskeläisen ja jopa lähempien esimiesten olevan heitä vastaan, koska joutuvat päivittäin ottamaan heiltä vastaan uusia ohjeita, sääntöjä, kritiikkiä ja mielivaltaista johtamista, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko ei tunnista kritiikkiä.
- Kiinnitämme hyvään johtamiseen jatkuvasti huomiota. Tuoreessa työilmapiirikyselyssä, johon vastasi yli 300 aluetoiminnan työntekijää, ei ilmennyt väitetyn kaltaista johtamista, Kataja-Rahko sanoo.
Henkilöstöjohtaja Valtanen jatkaa Ylen työilmapiirikyselyn purkamista:
”Pettymyksekseni kiusaamistapauksia raportoitiin edellisvuoden tapaan varsin paljon, yhtiötasolla 61", Valtanen kirjoittaa kyselyn palautteessa.
Yle ei suostu kiusaamistapauksia kommentoimaan, ei edes, missä yksiköissä tapaukset ovat sattuneet. Sen yhtiö ilmoittaa, että sillä on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi.
- Luottamus siihen, että asialle tehtäisiin jotain, on olematonta. Työntekijöillä on vahva tunne siitä, että esimiehet suojelevat toisiaan ja peittelevät toistensa virheitä, Ylen aluetoimituksen toimittaja sanoo.
Kiusatuksi itsensä kokeneet yleläiset kertovat muun muassa tietojen panttaamisesta, työyhteisön ulkopuolelle sulkemisesta, esimiesaseman väärinkäytöksistä ja henkisestä väkivallasta.
- Kun toin kiusaamisen esiin, minut määrättiin ensin kuulemistilaisuuteen, sitten yritettiin antaa varoitus ja lopuksi määrättiin psykiatrisiin tutkimuksiin. Myöhemmin esimiehet pyysivät anteeksi, mutta prosessi on edelleen kesken, kiusaamisesta kertonut Ylen työntekijä kuvailee.
Maksetaan hiljaiseksi
Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden (YOT) keskustelupalstalla kerrotaan, että Ylessä olisi tämän syksyn aikana jaettu varoituksia henkilökunnalle enemmän kuin kymmenen viime vuoden aikana yhteensä ja että kyseenalaisiakin irtisanomisia on tapahtunut.
- Varoitusten määrä vaihtelee, eikä yhtiön linjauksissa ole tapahtunut tänä vuonna mitään muutoksia. Muihin kuin tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin perustuvia irtisanomisia on Ylessä vuosittain noin kymmenkunta, Ylen viestinnästä vastataan.
- Ylessä vedetään äärimmäisen tiukkaa ja juridisesti kestämätöntä henkilöpoliittista linjausta. Lähdöt yhtiöstä voi tulla mistä tahansa syystä: lopulta irtisanottu työntekijä maksetaan hiljaiseksi irtisanomisensa syistä, Ylen aluetoimituksen työntekijä sanoo.
Ylestä lähteneet toimittajat Pekka Ervasti ja Timo Harakka ovat julkisuudessa kertoneet, että Yle maksoi heidät hiljaisiksi, jotta he eivät puhu irtisanomisiinsa johtaneista syistä. Iltalehden haastatteluissa esiin on tullut muitakin vastaavanlaisia tapauksia Ylen eri toimituksista.
Ylen aluepäälliköt vakuuttivat taannoisessa kirjeessään, että ”pelon tunne ei hallitse arkeamme, emmekä itse johda pelolla”. Monen yleläisen näkökulma asiaan on erilainen.
- Tällainen johtaminen on mielivaltaista ja epäoikeudenmukaista. Kulttuuri on myös pelottava, sillä kuka tahansa voi joutua uhriksi sanottuaan poikkipuolisen sanan tai esittämällä johdon linjasta poikkeavan ehdotuksen, Ylen aluetoimituksen työntekijä kertoo.
Korkeat kustannukset
Osa tähän juttuun haastatelluista Ylen entisistä ja nykyisistä toimittajista, kuvaajista ja leikkaajista ihmettelee myös yhtiön taloudenpitoa.
- Muutama vuosi siten eri puolilla Suomea otettiin ilolla vastaan uutiset, joiden mukaan oli päätetty satsata kunnolla alueelliseen tv-uutistoimintaan. Tv-studioiden tekniikka pantiin uusiksi ja satelliittiautoja hankittiin. Kymmeniä uutisankkureita koulutettiin, stailattiin ja puettiin viimeisen päälle, Ylen aluetoimituksen työntekijä kertoo.
- Pian tulikin täyskäännös. Alueiden tv-uutisten juontaminen keskitettiin Tampereelle, jossa lähetysten nauhoitus aloitetaan jo iltapäivällä. Kalliit studiot purettiin. Missä yrityksessä sallittaisiin tällainen taloudenpito, investoinnit olivat isoja.
Kansanedustaja Arto Satosen (kok) työryhmä arvioi keväällä Ylen tehtävää ja rahoitusta. Selvitykseen tilattiin raportti myös konsulttiyritys NAG:lta.
Raportista käy ilmi, että Ylessä ei seurata kustannuksia niin, että se ohjaisi tehokkuuteen. Yhtiöstä puuttuvat tehokkuusmielessä nykyaikaiset raportointi- ja johtamisjärjestelmät.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan osalta NAG toteaa, että toiminta on "hyvin tehokkaasti optimoitu" sisäisesti. Siitä huolimatta uutis- ja ajankohtaistoiminnan kustannukset ohjelmatuntia kohden ovat Yleisradiossa neljä kertaa suuremmat kuin yksityisellä puolella, MTV3:ssa ja Nelosella.
Ylen johto perustelee kallista hintaa laadulla. Yhtiön työntekijän näkökulma asiaan on toinen:
- Osalla vastuullisiin tehtäviin nostetuilla ei ole osaamista tai kokemusta. Jopa minuutin Facebook-videota pallotellaan tuottajan, vastaavan tuottajan, toimitussihteerin ja vielä ohjaajan välillä. Jokaisella on vielä kaveri, joka vilkaisee. Siinä palaa työaikaa ja veronmaksajien rahaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612272200045616_uu.shtml
Se hoituu oikein helposti. Jätetään vain indeksi korotukset tekemättä ja päitä putoilee automaattisesti. Toki ylen johto voi yrittää kohdistaa leikkauksia alempiin portaisiin, mutta siinä ne lähinnä kaivavat omaa hautaansa, koska seuraavana vuonna indeksikorotukset voidaan jättää myöntämättä samalla perusteella, ylellä on raskas organisaatio!
Masi
Luutnantti
Nähdäkseni Ylellä on nykyään paljon suurempia ongelmia kuin päälle näyttää. Uutistoimituksen tulee tulla huomattavasti nykyistä objektiivisemmaksi (kuten Berliinin kirjeenvaihtaja Rönkkö), ja ajankohtaisohjelmien juontajien tulisi ehdottomasti lopettaa oman puoluekantansa kautta esiintuleva räikeän puolueellinen esiintyminen ja propagandan ajaminen (tarkoittaa siis A-Studion lisäksi kaikkia Ylen ajankohtaisohjelmia ml uutiset, myös lastenohjelmia). Mitä ilmeisemmin tämmöisestä ei ole toivoakaan joten Ylen henkilöstöä tulisi uusia todella rajulla kädellä jotta riippumattomuutta laitokseen löytyisi, budjetin karsiminen semmoiseen 200-250 miljoonan luokkaan olisi veronmaksajien kannalta siedettävintä ja voisi ehkä karsia näitä ääripuolueellisia rönsyjäkin jotka nykyään näyttäävät totaalisesti leimaavan Yleä.
Oireellista on että en usko taannoisen Sipilän (sinänsä osin ja ehkä paljonkin aiheellisen) pienimuotoisen jahdinkaan olleen mitään muuta kuin verovaroilla touhuavan Ylen vasemmistolaisten (+RKP/Vihr) toimittajien hallituksenvaihtokampanjaa, jonka aloitti SDP ja AY-liike. Mikäli näin, sanoisinko että varsinaisessa kehitysmaassa elellään sananvapauden mahtimaan sijasta.
Oireellista on että en usko taannoisen Sipilän (sinänsä osin ja ehkä paljonkin aiheellisen) pienimuotoisen jahdinkaan olleen mitään muuta kuin verovaroilla touhuavan Ylen vasemmistolaisten (+RKP/Vihr) toimittajien hallituksenvaihtokampanjaa, jonka aloitti SDP ja AY-liike. Mikäli näin, sanoisinko että varsinaisessa kehitysmaassa elellään sananvapauden mahtimaan sijasta.
Miksi tollaiset leikkaukset.
Noilla rahoilla sais tehtyä kunnon sisältöä kuhan joutavat rönsyt olis hallussa
Masi
Luutnantti
Vertailun vuoksi BBC:n budjetti on luokkaa 3.9 miljardia euroa väkiluvulla 64 miljoonaa ihmistä, ja laatuakin tuotannoista löytyy, meillä päälle 500 miljoonaa 5.5 miljoonan väkiluvulla, väkilukuun suhteutettuna Ylen sopiva budjetti olisi luokkaa 300 miljoonaa, jos maa on oikeasti talouskriisissä tulisi tästäkin pihistää, joten siksi luvut. Väittäisin että Yle saisi tehtyä puolueetonta loistotuotantoa ja ohjelmatarjoilua kansalaisille (joka sen tehtävä muuten tietenkin ehdottomasti on) 250 miljoonan budjetillakin, pari kolme tv-kanavaa ja radiokanavia paljon, nykyäänkin loistavan Areenan, kotimaisia tv-sarjoja ja ostosarjojakin vähän, kyse on miten rahat käytetään ja miten pätevästi, kuten aina tässä maailmassa.
Ite lisäisin budjetteja kotimaisen draaman ostoon. Esim. Sorjonen maksoi noin tuplat enemmän kuin normi Ylen poliisisarja. Ja rahan käyttö näkyi
Masi
Luutnantti
Samaa mieltä täysin, tämmöiseen juurikin panostaisin (voisi jopa saada myyntituottoakin kuten ilmeisesti näissä eri maissa tyylinä, formaatti jne), joku voi nauraa mutta Kotikatu myös oli ainakin itselle kolahtava ja hyvinnäytelty sarja
Hemmo Paskiainen
Kapteeni
Missä on YLE:n dokumentit tapaninpäivänä tapahtuneesta iloisesta ihmeestä???? Siitä on kuitenkin kulunut 25 vuotta! Ei halaistua sanaa..... Jostakin tavallista isommasta aallosta jossakin vinkuintian rannikolla tulee dokkari joka hemmetin vuosi.
Taitaa YLE:n dokumenttipuolen toimittajilla olla peppukipuja vieläkin maailman ihannevaltion romahtamisesta.
Taitaa YLE:n dokumenttipuolen toimittajilla olla peppukipuja vieläkin maailman ihannevaltion romahtamisesta.
Dokkari puoli tekee sitä mitä kanavien ostajat ostaa