Yleistä keskustelua Ylestä

" Tärkein on Suomen oma tarina – Paras tapa vastata vääriksi koettuihin väitteisiin on oma, myönteinen suomalainen tarina."

Tarvitseeko tätä tulla YLElle, virkamiehille ja poliitikoille tänne opettamaan o_O


Virkamiehet harjoittelevat infosotaa amerikkalaisopein: Älä koskaan toista väärää väitettä
Satakunta valtion virkamiestä on tämän viikon aikana paneutunut nykyajan informaatiovaikuttamiseen amerikkalaisopein. Julkisuudelta piilossa on harjoiteltu Suomen oman viestin kirkastamista. Konkreettisin neuvo on olla toistamatta vääräksi katsottua väitettä.

Alun perin tarve valtion virkamiesten viestintätaitojen hiomiseen heräsi valtioneuvoston kansliassa Ukrainan kriisin myötä, kun viestit alueelta alkoivat käydä yhä monimutkaisemmiksi. Valtiovalta ei erityisemmin salaile sitä, että välillä virkamiehiä on tuskastuttanut myös kamppailu yleisestä mielipiteestä esimerkiksi lasten huoltajuuskiistoissa. Tuorein taistelu sosiaalisen median herruudesta on käyty pakolaiskysymyksestä.

– Kyllähän Venäjä on tietysti aktiivinen myös informaatiorintamalla, mutta esimerkiksi pakolaisuus avaa uuden mahdollisuuden vaikuttaa meihin väärällä tavalla, sanoo tämän viikon koulutusta ideoimassa ollut valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.

– Sen takia on pakko saada kiinni näistä asioista ja yrittää varustautua niitä vastaan.

Tärkein on Suomen oma tarina
Vaikka valtiovallan on mitä ilmeisimmin herättänyt itänaapurin harjoittama taitava mielipiteenmuokkaus, välttävät kurssin luennoitsijoiksi värvätyt amerikkalaisvieraat visusti Venäjän leimaamista. Harvardin yliopiston yhteydessä toimivan Franklin Delano Roosevelt -keskuksen johtaja Jed Willard neuvoo keskittymään Suomen omaan tarinaan.

– Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä muut maat sanovat, onko informaatio peräisin Moskovasta, Washingtonista tai peräti Brysselistä, Willard sanoo.

– Paras tapa vastata vääriksi koettuihin väitteisiin on oma, myönteinen suomalainen tarina.

Willardin mukaan Suomen oma kertomus on entistä tärkeämpi nyt, kun maan itsenäistymisestä tulee pian kuluneeksi sata vuotta.

– Se iso kysymys vuodelle 2017 on miksi. Mikä Suomi on, mitä suomalaisuus merkitsee ja miksi kaikki uhraukset on tehty, Willard luettelee.

– Missä Suomen halutaan olevan sadan vuoden päästä, että kaikki olisi ollut niiden uhrausten arvoista, hän kysyy.

Willard tuntee Suomen ilmeisen hyvin ja yllättää puhumalla ruotsia, ainakin muutaman sanan.

– Vaimoni on suomenruotsalaista sukua, vieras paljastaa.

Älä toista väärää tietoa
Julkisen mielipiteen muodostumista ja muokkausta tutkinut Massaschusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n politiikan tutkimuksen professori Adam Berinsky antaa yhden konkreettisen neuvon: vääränä pitämäänsä tietoa ei koskaan kannata toistaa.

– Väite saattaa olla viestin vastaanottajalle tuttu, ja se voi olla ainut asia, minkä hän viestistäsi muistaa, Berinsky opastaa.

Berinsky mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltain terveysuudistuksen, jonka ympärillä huhut ovat velloneet valtoimenaan, kun väitettiin sen esimerkiksi tuovan vanhuksille kuolemantuomiot.

– Huhujen toistaminen ei auta oman viestin perillemenoa, vaan voi päinvastoin lisätä niiden tehoa, Berinsky varoittaa.

Suomen virkamiehiä Berinsky kehottaa keskittymään vain omaan tarinaansa.

– Tarkoitus on kuitenkin saada ihmiset hyväksymään se, mikä on oikein ja mikä on totta, Berinsky vakuuttaa.

Sosiaalisen median sotaa pakolaisista Berinsky vertaa jälleen Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistukseen.

– Internet ei ole mullistanut kaikkea, mutta se on mullistanut sen, miten nopeasti virheellinen tieto leviää. Enää kyse ei ole kuulopuheista, vaan uskonvahvistusta voi helposti löytää verkosta, vaikka tieto olisi kuinka väärää, Berinsky muistuttaa.

Ja kaikkein nopeimmin leviävät juuri pelottavat kertomukset, Berinsky sanoo.


http://yle.fi/uutiset/virkamiehet_h...in_ala_koskaan_toista_vaaraa_vaitetta/8612101
 
Nykyäänhän tälläistä ei tietenkään voi tapahtua, sillä toimittajat ja mediatalot on täysin puolueettomia eikä heidän mielipiteensä voi vaikuttaa heidän tekemiin juttuihin. Jos muuta väität olet Venäjän trolli.

"Lydén kertoo, että Ylen ruotsinkielinen toimitus, missä hän tuolloin työskenteli, otti osaa tähän kansanhuviin ennen vuoden 1991 eduskuntavaaleja.

– Kollegani Magnus Hertzberg ja minä vierailimme Ehrnroothin vaalitapaamisessa Ekbergin kahvilassa ja, kun editoimme kasaan raportin, nopeutimme hänen puhettaan vastuuttomista poliitikoista niin, että ääni nousi pari oktaavia korkeammalle ja kuulosti siltä kuin hän olisi vihainen, säksättävä oravanpoikanen, Lydén kertoo.

Myös Keski-Rauskan kirjassa (ss. 374–375) kerrotaan tapauksesta, jossa Ylen toimittajien tehtäväksi annettiin nimenomaisesti Ehrnroothin näyttäminen televisiolähetyksessä mahdollisimman huonossa valossa."

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ehrnrooth yle toimittaja aaninauha manipulaatio-45864
 
Nykyäänhän tälläistä ei tietenkään voi tapahtua, sillä toimittajat ja mediatalot on täysin puolueettomia eikä heidän mielipiteensä voi vaikuttaa heidän tekemiin juttuihin. Jos muuta väität olet Venäjän trolli.

"Lydén kertoo, että Ylen ruotsinkielinen toimitus, missä hän tuolloin työskenteli, otti osaa tähän kansanhuviin ennen vuoden 1991 eduskuntavaaleja.

– Kollegani Magnus Hertzberg ja minä vierailimme Ehrnroothin vaalitapaamisessa Ekbergin kahvilassa ja, kun editoimme kasaan raportin, nopeutimme hänen puhettaan vastuuttomista poliitikoista niin, että ääni nousi pari oktaavia korkeammalle ja kuulosti siltä kuin hän olisi vihainen, säksättävä oravanpoikanen, Lydén kertoo.

Myös Keski-Rauskan kirjassa (ss. 374–375) kerrotaan tapauksesta, jossa Ylen toimittajien tehtäväksi annettiin nimenomaisesti Ehrnroothin näyttäminen televisiolähetyksessä mahdollisimman huonossa valossa."

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ehrnrooth yle toimittaja aaninauha manipulaatio-45864

Yle on puolueeton sekä täysin riippumaton valtakunnan media...:facepalm:
 
http://jormakajaste.puheenvuoro.uus...keskittya-objektiiviseen-tiedon-valittamiseen

YLEn Uutisten tulisi keskittyä objektiiviseen tiedon välittämiseen
29.1.2016 12:00 Jorma Kajaste

Yleisradio uutisoi verkkosivuistollaan tänään Poliisihallituksen julkaisemista viime vuoden rikostilastoista. Otsikoksi oli valittu "Runsasta pariakymmentäturvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta". Uutisessa kerrottiin turvapaikanhakijoita olevan raiskaukssita tai törkeistä raiskauksesta epäiltyinä25 kappaletta. Otsikon sanamuodossa kiinnitti huomiota se, että siinä oli valittu kuvaamaan epäiltyjen lukumäärää vähättelevä muto "runsas parikymmentä". Yhtä oikein olisi ollut sanoa hieman yläkanttiin, liioittelevasti "lähes kolmekymmentä". Valittu muoto edustaa yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää poliittista valintaa, mielipidettä. Kun valinta laitetaan otsikkotasolle, on se vahvaa vaikuttamista. Kun valinta on tällainen ilman perusteluita tehty, ilman, että ei ole selitetty miksi toimitus on halunnut valita tämän sanamuodon jonkun toisen sijaan, on kyseessä ns. harmaa piilovaikuttaminen.

Mielestäni julkisin varoin rahoitetun Yleisradion uutistoiminnan tulee harjoittaa vain ja ainoastaan mahdollisimman objektiivista tiedonvälitystä. Jos toimitus haluaa ilmaista omia mieipiteitään ja tulkintojaan asioista, on sen toki oltava sallittua, mutta ei näin - piiloviestinä otsikossa. Omat mielipiteet kuuluvat toimittajien omiin mielipidepalstoihin, blogeihin tms., mistä ne lukija ongelmitta osaa tulkita toimittajan mielipiteiksi.

Yleisradio olisi voinut otsikoida päivän uutisen näin: "Kaksikymmentäviisi turvapaikanhakijaa epäiltynä raiskauksesta". Tämäkin jo sellaisenaan olisi ollut asiaa vähättelevää, raiskauksella ja sen törkeällä tekomuodolla on nimittäin eroa. Mutta kuitenkin lähempänä totuutta kuin se minkä YLEn uutistoimitus nyt valitsi
 
Olen eri mieltä, YLE;ä ei pidä yksityistää mutta reilusti kyllä supistaa sen toimintaa. Esim kaikenlainen viihdeohjelma pois ja vain tiede-, dokumentti- ja opetusohjelmia. Eli YLE olisi vain ja ainoastaan yleissivistävä kanava koska toimii verovaroin.
 
Olen eri mieltä, YLE;ä ei pidä yksityistää mutta reilusti kyllä supistaa sen toimintaa. Esim kaikenlainen viihdeohjelma pois ja vain tiede-, dokumentti- ja opetusohjelmia. Eli YLE olisi vain ja ainoastaan yleissivistävä kanava koska toimii verovaroin.

Ilman poliitis--deologista "sivistävää" otetta jota se kokoajan toteuttaa?...tuskin onnistuu ilman että ylen koko henkilökunta ja johto vaihdetaan sellaiseksi joilla ei "menneisyyden painolastia" ole...
 
Olen eri mieltä, YLE;ä ei pidä yksityistää mutta reilusti kyllä supistaa sen toimintaa. Esim kaikenlainen viihdeohjelma pois ja vain tiede-, dokumentti- ja opetusohjelmia. Eli YLE olisi vain ja ainoastaan yleissivistävä kanava koska toimii verovaroin.
Eli et sittenkään ole erityisemmin eri mieltä? Tuossa Lehden ehdotuksessahan oli otsikko "Eero Lehti yksityistäisi Ylen ainakin osittain".

Eiköhän se ole selviö, ettei Ylen 100% yksityistäminen ole agendalla, koska sellaisen ehdotuksen läpimenolle ei olisi mitään mahdollisuuksia.
 
Lautakasatoimittajat ja toisaalta suvakki-vihervasemmistolaiset toimittajat saattavat kohta olla ahtaalla. Puolustajina SDP, muu vasemmisto ja vihreät, ja vastassa hallituspuolueet.
Miten vaikuttaa uutisoinnin linjaan, jos rahoitusta karsitaan-> irtisanomisia tiedossa->ohjelmia karsitaan.
Jäävätkö suvakit sitten ainoina jäljille vai miten käy? Ketkä ovat ne hankalat tyypit? Toivon mukaan vihervasemmistolaisessa kuplassa elävät, mutta toki YLE:ssä on porukkaa, jotka tekevät hyvääkin työtä.
Tämä on kyllä oikeasti kauaskantoinen vääntö.


Sisäpiirilähteet HS:lle: Hallitus haluaa karsia Yleisradion tehtäviä ja leikata rahoitusta
Syksyllä 90 vuotta täyttävän Yleisradion tehtävästä käydään nyt kovaa poliittista vääntöä.
”Mistä tulinäin valtava halu panna Yle uusiksi?” kysyy keskustan sisäpiiriläinen.

Ja vastaa itse: muutoshalu johtuu pääministeriJuha Sipilästä.

”Jos hän on valmis kyseenalaistamaan paljon muutakin yhteiskunnassa, miksi Yle ei olisi yksi näistä asioista.”

Demarivaikuttajan mukaan Sipilä ei ole yksin: ”Hallitus löysi toisensa Ylen kohdalla.”

Hänen mukaansa niin sanottu lautakasajupakka painaa yhä keskustalaisia, kokoomusta hiertää Ylen rahoitusratkaisu ja perussuomalaiset kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi Ylen ohjelmissa.

”Nyt he päättivät panna ison pyörän pyörimään.”

Mitä Ylelle on nyt oikein tapahtumassa?

Pakolaiskriisi,sote, yhteiskuntasopimus. Politiikan tarkkailijoiden huomio on keskittynyt valtaviin kysymyksiin, joiden katveessa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa. Kuten poliittinen vääntö Yleisradion asemasta.

Kerrataanpa, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Edellisellä hallituskaudella tehtiin iso päätös Ylen rahoituksesta. Riitaisten neuvotteluiden jälkeen eduskuntaryhmien vetäjät sopivat Yle-verosta joulukuussa 2011. Veroa alettiin kerätä vuoden 2013 alussa.

Keskustelu Ylen tehtävistä jäi kuitenkin kesken.

Siihen palattiin heti hallitusneuvotteluissa toukokuussa 2015. Hallitusta oli muodostamassa porvarikolmikko, jossa ei ollut suuria Ylen ystäviä.

Keskusta,kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat heti kärkeen olevansa yhtä mieltä siitä, että Ylen tehtävät ja rahoitus on nyt arvioitava uudelleen. Hallitusohjelmaan kirjattiin: Ylen tehtävistä ja rahoituksesta saisi päättää parlamentaarinen työryhmä.

Ylessä huolestuttiin. Marraskuussa 2014 keskustan Juha Sipilä oli nostanut Ylen aseman esille Mediapäivien puheenvuorossaan. Sipilä totesi, että Yleisradion roolia pitää uudelleen ”kriittisesti arvioida”. Sipilän mielestä ei voinut olla oikein, että Yle pyrkii liian monella media-alueella markkinajohtajaksi.

Puoli vuotta myöhemmin oli tekojen aika. Jos hallitus kääntäisi kammesta, se saisi koskea myös Yleä.

Ylen nostaminenhallitusneuvotteluihin toukokuussa 2015 herätti ärtymystä oppositiossa. Se rikkoi pitkän perinteen, jossa Ylen asiat ovat olleet eduskunnan, eivät hallituksen hoidossa. Tällä on haluttu taata Ylen riippumattomuus. Yleisradio on ollut eduskunnan radio, jonka asioista on päätetty parlamentaarista konsensusta hakien.
B8514561.115150652;dc_trk_aid=288146107;dc_trk_cid=61348753;ord=[timestamp]
adfserve

Syyskuussa 2015 opposition kiukku kasvoi suuttumukseksi. Nyt syynä oli hallituksen toimintatapa Ylen rahoituksen indeksijäädytyksessä.

Eduskunta oli vielä kesälomalla, kun keskustan ryhmänjohtajaMatti Vanhanentiedusteli sähköpostitse eduskuntaryhmien kantaa Yle-veron indeksikorotuksen jäädytykseen. Oppositio piti tapaa pöyristyttävänä ja osa puolueista jätti vastaamatta.

Jäädytys oli jo toinen Yle-veron lyhyessä historiassa. Edellinen oli johtanut yt-neuvotteluihin Ylessä. HS:n tietojen mukaan lisää jäädytyksiä on luvassa.

Erityisen ärhäkkäästi Vanhasen toimintaan reagoi Sdp, jonka ryhmänjohtajaAntti Lindtmansyytti hallitusta suhmuroinnista. Lindtmanin mukaan hallitus oli ryhtynyt sooloilemaan kulisseissa Ylen osalta.

Hallituksenvauhti oli niin kova, että edes omille avainpelureille ei ehditty kertoa asiasta. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaistenKimmo Kiveläkuuli indeksijäädytyksestä medialta.

Toiminta herätti kiihtymystä myös muiden hallituspuolueiden riveissä. Eduskunnassa on perinteisesti ollut puoluerajat ylittävä ”Yle-puolue”, johon lasketaan valtaosa Sdp:stä, vasemmistoliitosta, vihreistä sekä Rkp. Heidän lisäkseen vahvaa Yleä kannattavia poliitikkoja on ollut myös porvaripuolueissa, erityisesti keskustassa.

Tämä joukko on kuitenkin nyt olennaisesti harventunut, sanovat useat HS:n haastattelemat kansanedustajat.

”Keskustassa on ollut vanhastaan yle-puoluelaisia, mutta nyt enemmistö on niitä, jotka eivät enää osaa erottaa Ylen julkista tehtävää ja kritiikkiä Ylen journalistisesta linjasta”, keskustan sisäpiiriläinen sanoo.


Hänen mukaansa Ylen uutisointi on vaikuttanut monen kansanedustajan näkemyksiin. Viime aikoina äänekkäimmät Yleisradion kritisoijat eivät ole tulleet kaupallisen median piiristä vaan eduskunnasta. ”Tämä on tunnepitoinen asia. Yle on taho, joka raportoi meistä veronmaksajien rahoilla ja eduskunnan alaisena. Moni kollega sanoo, että rahat pois, jos Yle on tehnyt paskan jutun.”

Erään konkarikansanedustajan mukaan päättäjien kriittisyys johtuu ”kentän äänestä”.

”Ylen ohjelmapolitiikka ei tyydytä merkittävää osaa suomalaisista. Koska he kokevat, että se tapahtuu monopolin kautta verorahalla, se luo kovaa painetta poliittiseen päättäjään.”

Hän uskoo, että Ylen tehtäviä tullaan nyt karsimaan kovalla kädellä.

PäättäjienYle-kriittisyyttä on voimistanut myös kasvanut tietoisuus kaupallisen median vaikeuksista. Jatkuvat uutiset yt-neuvotteluista ja säästöistä eivät ole jääneet huomaamatta.

”Eduskunnassa on ymmärrys siitä, että muu mediakenttä on ahtaalla. Kun muista toimituksista on infossa paikalla yksi toimittaja, Ylestä voi edelleen olla kolme tai neljä tyyppiä. Resurssiero näyttää valtavalta”, sanoo keskustan sisäpiiriläinen.

Kaupallisen median kipupisteet käyvät hyvin ilmi viestintäkonsulttiJaakko TapanisenraportistaYlen suuri tehtävä, joka ilmestyi alkuvuodesta 2015. Viestinnän Keskusliiton ja suurten mediatalojen, kuten Alman ja Sanoman, rahoittamassa raportissa kuvataan, kuinka Yle on tullut yhä enemmän kaupallisen median tontille tarjoamalla verkkouutisten ja urheilun lisäksi viihdettä, digitaalisia oppimateriaaleja ja elämäntapasisältöä.

”Nykykehitys voi äärimmillään johtaa tulevaisuuteen, jossa eduskunnan hallitsema Yleisradio on täysin ylivertainen joukkotiedotuskanava. Jos valtaan nousisi asemaansa häikäilemättä käyttävä poliittinen ryhmittymä, kuinka oppositio saisi äänensä kuuluviin?” Tapaninen pohti raportissaan.

Nyt kriittisissä puheenvuoroissa toisena vaihtoehtona välähtää hallituksen alistama heikko Yle.

”Toivon, ettei Suomi lähde Puolan tielle”, sanoo vihreiden kansanedustaja. Puolassa uusi hallitus vaihtoi ensitöikseen paikallisen yleisradion johdon.

Puola-vertauksetvoivat kuulostaa yliampuvilta, mutta hallitukselle on tullut puolessa vuodessa opposition mukaan myös toinen ohilaukaus.

Hallitus ohitti parlamentaarisen perinteen syksyllä 2015 toistamiseen. Vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehyksiä – siis budjetin sisään.

Tämä oli vastoin eduskuntaryhmien puheenjohtajien päätöstä. Yle-veron yhteydessä joulukuussa 2011 ryhmänjohtajat olivat sopineet, että Ylen riippumattomuuden turvaamiseksi julkisen palvelun vero ei nimenomaan sisälly valtiontalouden kehyksiin.

Jos hallitus pääsisi päättämään Ylen budjetista, se vaarantaisi Ylen riippumattomuuden, varoittivat kriitikot.

Lokakuun alussa hallitus esitti, että pienituloiset vapautettaisiin Yle-verosta. Se tarkoittaa noin 300 000 henkilöä. Opposition laskelmien mukaan päätös aiheuttaa jopa 20 miljoonan euron rahoitusvajeen.

”Pelkään, että vaikka meillä on Yle-laki, sekään ei enää pidättele tätä hallitusta”, sanoo vihreiden kansanedustaja.

”Tässä asiassa – kuten muissakin – hallituksella on ajatuksena, että kavennetaan julkista sektoria ja siirretään määrärahoja yksityiselle puolelle.”

Tämänjohtopäätöksen voisi vetää myösAnssi Vanjoentyöryhmän raportista, joka julkistettiin joulukuussa 2015. ViestintäministeriAnne Bernerinasettaman työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa kotimaisia mediamarkkinoita. HS:n tietojen mukaan ministeri Berner edellytti ryhmältä radikaaleja irtiottoja ja ehdotuksia.

Ministeri sai, mitä tilasi. Työryhmä ehdotti muun muassa, että riippumattomien tuotantojen kiintiö pitäisi vähitellen kasvattaa kolmannekseen Ylen kaikista kuluista. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Ryhmän konkreettisista ehdotuksista monet keskittyivät nimenomaan Ylen asemaan.

”Työryhmä katsoo, että Yleisradion tämän hetkinen, pitkälti yleisöjen maksimointiin ja markkinajohtajuuteen pyrkivä strategia vaikeuttaa huomattavasti kaupallisen median toimintaa”, raportissa todetaan.

HS:n tietojen mukaan yksi ryhmän jäsenistä oli ilmoittanut ensimmäisessä kokouksessa, että Yle pitää lakkauttaa. Kyse ei tiettävästi ollut vitsistä.

Nyt poliittinenpaine kohdistuu kahteentoista kansanedustajaan, jotka muodostavat parlamentaarisen työryhmän. Tämä on juuri se hallitusohjelmassa mainittu ryhmä, jonka tehtävänä on toukokuun loppuun mennessä saada selvitettyä Ylen julkisen palvelun tehtävän laajuus, toteuttamistapa ja rahoituksen taso. Sen lisäksi ryhmän tulisi myös arvioida, miten eduskunnan omistajaohjaus Yleisradioon toteutetaan.

Alun perin ryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin keskustan Matti Vanhanen, mutta lokakuussa 2015 Vanhanen vaihtui yllättäen kokoomuksen eduskuntaryhmän vetäjäänArto Satoseen.

Työ on alkanut kompastellen.

Yleisradion tehtävää pohtivaa parlamentaarista työryhmää johtaa kokoomuksen Arto Satonen.
Ryhmään kuuluva kokoomuksenEero Lehtikertoi jo yhteenotosta Sdp:n edustajienKrista KiurunjaEero Heinäluomankanssa kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä. Lehti moitti Yleä tehottomuudesta ja ehdotti Ylen yksityistämistä osittain tai kokonaan. HS:n taustahaastatteluissa ryhmän jäsenet hämmästelevät Lehden sooloilua. HS:n tietojen mukaan tilanne on niin kireä, että Satosen ryhmälle ollaan antamassa lisäaikaa syksylle.

Ryhmässä ei päästy alussa sopuun edes teetettävistä selvityksistä. Sen takia nyt meneillään on vielä pari ylimääräistä Yle-raporttia.

HS:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on teettämässä omaa raporttiaan, jossa arvioidaan Ylen ”toiminnallista tehokkuutta erityisesti suhteessa kotimaisiin media-alan toimijoihin ja kotimaisiin muihin yrityksiin”. Selvityksessä voidaan ministeriön mukaan tarvittaessa arvioida Ylen toimintaa myös suhteessa ulkomaisiin vastaaviin toimijoihin. Selvitykselle etsitään nyt tekijää konsulttien kilpailutuksella.

Mutta tekeillä on myös toinen Yle-raportti. Sen on tilannut valtioneuvoston kanslia, kertoo Arto Satonen. Hänen mukaansa tämä tutkimus käsittelee mediamarkkinoiden tilannetta Suomessa sekä kansainvälistä vertailua verotuskäytännöistä ja tukimuodoista. Sen pitäisi valmistua helmikuussa.

Parlamentaarinenyksimielisyys voi olla tällä kertaa mahdoton tavoite. Nyt on kaivauduttu asemiin. Oppositio puolustaa Sdp:n johdolla Ylen asemaa. Siksi Satosen ryhmään valittiin eturivin poliitikot, Yle-veron ministerinä läpi ajanut Krista Kiuru ja Eero Heinäluoma.

Opposition edustajat saattavat saada yllättävää taustatukea ainakin perussuomalaistenKike Elomaalta, joka korostaa HS:lle Ylen merkitystä. Myös Ylessä on tuotettu lobbausmateriaalia Ylen puolustajille. HS:n haltuunsa saamassa ”Kymmenen väärää väitettä Ylestä” -muistiossa torjutaan lukujen avulla väitteitä muun muassa Ylen tehottomuudesta, markkinajohtajuuden tavoittelusta ja siitä, että kaupallisen median ahdinko johtuisi Ylestä.

Ylessä luotetaan siihen, että yhtiön leikkaaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Jos päätettäisiin lakkauttaa esimerkiksi Ylen luovat toiminnot, tämä veisi tuhat työpaikkaa ja merkitsisi merkitsisi muun muassa Radio 1:n lopetusta. Yleläiset laskevat myös sen varaan, että keskustalle tärkeä alueellisen verkoston ylläpito estää liian radikaalit säästötoimet.

Mutta iso pyörä pyörii. HS:n haastattelemien päättäjien puheista voi vetää johtopäätöksen: hallituksen tavoitteena on karsia Ylen tehtäviä ja samalla esittää merkittäviä leikkauksia Ylen rahoitukseen.

Kaikki Yleä koskevat selvitykset arvioivat juuri Yleisradion kilpailukykyä ja tehokkuutta. Yle perataan nurkkia myöten, sanoo Satosen ryhmän jäsen.

”Ylen kilpailukyky tullaan selvittämään nyt hyvin tarkasti. Tulemme selvittämään esimerkiksi, kuinka kilpailukykyiset Ylen uutiset ovat.”

Artikkeli perustuu lukuisiin taustahaastatteluihin. Asian keskeneräisyyden takia haastateltavat kommentoivat nimettöminä.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1454475141110
 
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/12/nya-regler-kommentarerna

Nyt ruotsinkielinen YLE rajoittaa mahdollisuutta kommentoida. Mm Venäjä ja pakolaiset ovat vastedes aiheita joita ei saa kommentoida.

Frågor som gäller Ryssland och flyktingar är sådana där vi numera stänger kommentarsfunktionen. Kommentarmöjligheten finns inte heller längre under artiklar som handlar brott och olyckor, eller om vi har en personintervju som kan väcka så starka känslor att kommentarerna inte blir konstruktiva.
 
Yle-vero on lakkautettava
15.2.2016

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1818

Nyt on tarjolla suorastaan erinomainen kansalaisaloite, minkä toteutuessa jokainen säästäisi paitsi hermojaan, myös vuosittain pitkän pennin parempiin sijoituskohteisiin tai vaikka omaan toimeentuloon käytettäväksi.


Käykääpä lukemassa kommentteja. Ne tekevät hyvän mielen:D

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/173...auttamiseksi-nain-ei-enaa-voi-jatkua#comments

Yle-vero halutaan lakkauttaa: ”Näin ei enää voi jatkua”

  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    d07r3168.jpg

    Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi haluaisi lopettaa Yle-veron.

KOTIMAA
Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi tekikansalaisaloitteen Yle-veron lakkauttamisesta, joka avattiin kansalaisten allekirjoitettavaksi tänään maanantaina.

–Eduskunnan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta Yle-vero lakkautetaan. Jatkossa Yleisradio voi hankkia rahoituksensa esimerkiksi maksukortilla ja mainoksilla. Lähtökohta on, että jos ei halua katsoa Yleisradion ohjelmia, ei tarvitse maksaa. Kun Yle-vero lopetetaan, suomalaisille jää enemmän rahaa käteen, Hernesniemi tiivistää kansalaisaloitteen idean Puheenvuoron blogissaan.

Kansalaisaloite keräsi maanantai-iltaan mennessä yli 2500 allekirjoitusta. Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteet, jotka keräävät yli 50 000 kannattajaa.

–Yle-veron tarpeellisuudesta on ollut keskustelua jo pitemmän aikaa, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Viime aikoina Yleisradion toiminta on saanut poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä – ja täysin perustellusti. Esimerkiksi tyytymättömyys uutisten puolueellisuuteen, sensuuriin, huonoon ohjelmistoon sekä puolueiden epätasa-arvoiseen kohteluun ovat eräitä perusteluita, jotka ovat nousseet esille julkisuudessa. Näin ei voi enää jatkua, vaan asioihin pitää saada muutos, Hernesniemi kommentoi medialle lähettänässään tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoijo kesällä, että Yleisradion tehtäviä pitäisi miettiä uudelleen.

 
:solthum:

http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212093-10-000-nimea-yle-veroa-vastaan

10 000 nimeä Yle-veroa vastaan
17.2.2016 19:40 Aleksi Hernesniemi

Maanantaina 15.2.2016 avautui kansalaisaloite Yle-veron lakkauttamisesta. Aloite on saanut räjähtävän vastaanoton.

Tänään alkuillasta ylittyi 10 000 kannatusilmoituksen raja – eikä ole mennyt edes kolmea päivääkään kansalaisaloitteen aukeamisesta.

Kansalaisaloitejärjestelmä on hyvä siitä, että kansalaiset voivat saada eduskunnan käsittelyyn asioita, jotka muuten jäisivät käsittelemättä. Yle-vero on selkeästikin koettu suureksi vääryydeksi ja nyt on aika korjata tämä asia. Ylen journalistinen taso on saanut suurta kritiikkiä ja täysin perustellusti. Suomalaisilla on sanonnan mukaan pitkä pinna, mutta jossain se rajakin menee.

Kansalaisaloite löytyy osoitteesta:https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1818



PS. Aloitteesta ovat uutisoineet tietojeni perusteella ainakin MTV, Uusi Suomi, Suomen Uutiset, Verkkouutiset, Keskisuomalainen, Keskipohjanmaa, Afterdawn ja MSN.

Sen sijaan Yle ei ole vielä minun tietääkseni uutisoinut aloitteesta, mutta vinkatkaa jos niin tekee/on tehnyt.
 
Kansalaisaloitteen alkutaival on ollut suorastaan sähäkkä. :D

Strange-advert-teaches-women-how-not-to-get-raped-2.jpg


En lainkaan ihmettele aloitteen saamaa suosiota. Ilmeisesti moni kansalainen ei koe saavansa verorahoilleen vastinetta ja pyrkii nyt vaikuttamaan puumerkkinsä avulla. Jokainen voi mielessään laskea vaikkapa sitä, että kuinka monta tuntia on YLE-veron maksamista varten joutunut tekemään tuottavaa työtä. Ohjelmatarjonnan määrää ja laatua en edes viitsi ryhtyä suhteuttamaan vuosittaiseen hintalappuun.
 
Back
Top