Ilmasota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vonka kirjoitti:
Sivupolku, mutta Yrjö Mörsky, jolla joko on tai ei ole Ilmavoimien korkeusennätys, on niitä harvoja, jotka ovat joutuneet poistumaan koneesta heittoistuimen avulla. Kesällä 1975 Mörskyn MIG-21 halkesi kahtia kesken lennon. Mörskyn mukaa oli kuin joku olisi tarttunut koneen pyrstöstä kiinni ja ravistanut. Kone lähti pyörimään oikealle enemmän kuin 720 astetta (jonka se voi tehdä ohjattuna). Siten se meni kahteen palaan.

Mörsky ymmärsi, että nyt on pako paras. Taju palasi vasta ilmassa, otsaan jäi vieläkin näkyvä jälki ja jalka murtui. Siinä on 20 G:n voima.

Hän palasi vielä ohjaimiin. Myöhemmin oli Ilmailupuolella tarkastajana ja tutkintalautakunnissa. Siviili-ilmailijat eivät oikein Yrjö Mörskystä pitäneet. Hän oli pedantti ja tarkka, ja antoi tiukkoja armeijamallin suosituksia ja halusi tiukkaa valvontaa ja oli mielellään "poliisina" tutkimassa, miten asiat sujuivat. Saattoihan siitä olla apuakin, mene ja tiedä. Väitetään kuitenkin, että siviilipuolen pojat ostivat shamppanjat valmiiksi odottamaan Mörskyn eläkkeelle lähtöä.

Heittoistuinpelastautumisia Suomessa:

Ensimmäinen oli kapteeni Yrjö Halmisen hyppy Vampire Trainerista heinäkuussa 1958. Folland Gnat-hävittäjästä hyppäsivät ylil. Matti Kepponen huhtikuussa 1964 sekä ylil. Esa Rantamäki syyskuussa 1968. MiG-15 koneen ainoan hypyn on tehnyt majuri Seppo Vuorio 1970. Majuri Kauko Juvonen hyppäsi keväällä 1964 MiG-21F-koneesta, kuten myös kersantti Veikko Wetterstrand 2.7.1971, ylivääpeli Yrjö Mörsky 8. syyskuuta 1975 ja ylil.Heikki Lahtela 19.11.1977. Wetterstrandin hyppy on ilmeisesti alhaisin, mistä on Suomessa selvitty hengissä, puunlatvojen tasalta. Hypätessään hän satutti selkänsä.

Seuraavat heittoistuinhypyt ovat olleet Mig-21BIS-koneesta. Kapteeni Olavi Salla hyppäsi elokuussa 1984 ja Pauli Perttula syyskuussa 1986. BAe Hawkin heittoistuinhypyssä 1981 kapteeni Kari Heilimo sai surmansa.

Kapteenit Olavi Salla ja Pauli Perttula hyppäsivät MiG-21BIS-koneesta, jonka heittoistuin on "kesympi" kuin F-mallissa. Bisin heittoistuinpanos alussa on 200 grammaa, jonka jälkeen syttyvät raketit heittävät ohjaajan penkkeineen 40 metriin korkeudelle koneesta. Mig-21F-mallissa oli kertalaakipanos, joka todella "lyhensi" miestä.

Vuonna 2010 kaksi lentäjää hyppäsi kaksipaikkaisesta Hornetista, jonka korkeusperäsin ei toiminut. Tilannenopeus oli melkoinen. He tulivat yli 900 km/t pystysyöksyssä laukaistessaan heittoistuimen. Ovat hengissä, mutta kuntoutus on kestänyt pitkään. Nimiä ei ole julkisuudessa mainittu. Toinen oli silloin 44-vuotias everstiluutnantti ja toinen 32-vuotias kapteeni.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kröhöm, tuota noin tuli muistettua henkilö väärin. Tuo MG-korkeuslentoennätys josta ollaan puhuttu, kyseessä ei ollutkaan Yrjö Mörsky, vaan tämän velimies Matti Mörsky, joka palveli myös veljensä tavoin ilmavoimissa sotilaslentäjänä.

https://www.facebook.com/airforcemu...2668834503/548659928506107/?type=3&permPage=1

Mutta jutun pointti oli joka tapauksessa tuo Jyrkin kovin itsevarma näkemys ennätyksen todellisesta haltijasta.


Heittoistuimella hypänneistä suomalaisista olen tavannut Veikko Wetterstrandin. Kertoi olleensa elämänsä kyydissä - ja kaiken järjen mukaan hänen ei olisi pitänyt selvitä hengissä. MiG-21 F:n penkki kun ei ollut mikään moderni "nolla-nolla" istuin, joka mahdollistaa hypyn nollakorkeudelta ja nollanopeudestakin. Heilimon tapaus oli taas siinä mielessä erikoinen, että Heilimo joka käytti heittoistuinta menehtyi. Kun taas takapenkkiläisenä kyydissä ollut Jukka Uhari selvisi turmasta hengissä vaikka ei hypännyt.
 
tulikomento kirjoitti:
Kröhöm, tuota noin tuli muistettua henkilö väärin. Tuo MG-korkeuslentoennätys josta ollaan puhuttu, kyseessä ei ollutkaan Yrjö Mörsky, vaan tämän velimies Matti Mörsky, joka palveli myös veljensä tavoin ilmavoimissa sotilaslentäjänä

Mutta jutun pointti oli joka tapauksessa tuo Jyrkin kovin itsevarma näkemys ennätyksen todellisesta haltijasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos oikaisusta! Olen aina luullut, että kyseessä on yksi ja sama Mörsky. Sotilasarvokin täsmälleen sama! Mattia näköjään kehutaan kovasti muutenkin.

Mitäs Jyrki tästä tuumaa:

  • Keski-Suomen Ilmailumuseo - Aviation Museum of Central Finland    Suora sitaatti Savon Sanomista: "Kuopiolainen ylivääpeli Matti Mörsky on saavuttanut uuden Suomen ennätyksen korkeuslennossa Kuopion taivaalla. Hän tavoitti Karjalan Lennoston venäläisvalmisteisella MiG-21 -torjuntahävittäjällä 21 700 metrin korkeuden." Kyseessä kuitenkin mitä ilmeisimmin inertianousulla saavutettu lakikorkeus.
 
Vonka kirjoitti:
Kiitos oikaisusta! Olen aina luullut, että kyseessä on yksi ja sama Mörsky. Sotilasarvokin täsmälleen sama! Mattia näköjään kehutaan kovasti muutenkin.

Mitäs Jyrki tästä tuumaa:

  • Keski-Suomen Ilmailumuseo - Aviation Museum of Central Finland    Suora sitaatti Savon Sanomista: "Kuopiolainen ylivääpeli Matti Mörsky on saavuttanut uuden Suomen ennätyksen korkeuslennossa Kuopion taivaalla. Hän tavoitti Karjalan Lennoston venäläisvalmisteisella MiG-21 -torjuntahävittäjällä 21 700 metrin korkeuden." Kyseessä kuitenkin mitä ilmeisimmin inertianousulla saavutettu lakikorkeus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Heh, pitänee kysyä mieheltä itseltään kun tai jos vielä törmätään :) Inertianousu on muuten eri asia kuin käytännöllinen lakikorkeus, joka tarkoittaa että tuossa tilassa kone on vielä hallittavissa ja se lentää vaakalennossa. Inertianousussa puolestaan taas muutetaan nopeus korkeudeksi ja sitten katsotaan kuinka ylös päästään. Alas tullaan kun vauhti loppuu.


EDIT: Vilkaisin Jyrkin muistelmakirjaa "Lentäjä Laukkanen".

Sivulla 192 todetaan:

"Helmikuussa 1989 tehtaan ylisoonisella koelennolla MG-129 oli vireessä ja ilma korkealla kylmää. MiG nousi iloisesti 21 000 metriin, mihin tietoisesti keskeytin nousun. Noin korkealla lentoalue pienimmän mittarinopeuden 500 km/h ja suurimman sallitun Machin luvun 2,05 välillä on varsin kapea.

Tämä oli suurin korkeuteni MiG-21 BISillä. Maisema oli kuin avaruusaluksesta. Ilmakehä erottui vaaleansinisenä kaistana horisontin ja mustan taivaan välissä."


Tämä siis raskaammalla BIS-versiolla. Mahtoikohan sitten käydä kevyemmällä F-versiolla vieläkin ylempänä ?
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
En tiedä, onko värit tehty jälkikäteen, mutta havainnollistava video ilmasodasta. Tämä pätkä tuo mieleeni, että on se kyllä ollut stressaavaa olla pommikoneessa Saksan taivaalla, vaikka niskan päällä jo oltaisiinkin.

Viisi varjoa koneesta tulee, mutta kymmenen miestä kai noissa oli.

https://www.youtube.com/watch?t=144&v=T6ZFTGJ9KZE
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikuttaisi olevan pätkä amerikkalaisesta sotadokumenttielokuvasta Memphis Belle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Memphis_Belle:_A_Story_of_a_Flying_Fortress

Kuvattu tosiaan aidolle värifilmille. Tosin dokumentissa on otettu vähäsen taiteellisia vapauksia kuvatessa B-17 miehistön tour of dutyn viimeistä pommituskeikkaa.
 
Ikarus kirjoitti:
Mielenkiintoinen tutkielma.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84947/KAJAVA_TJ.pdf?sequence=1

MiG-21 F-13 -HÄVITTÄJÄHANKINNAN VAIKUTUS SUOMEN ILMAVOIMIEN HÄVITTÄJÄLENTOKOULUTUKSEEN VUOSINA 1962–1977
Kandidaatintutkielma Kadetti Tomi Kajava Kadettikurssi 96
Ilmavoimien ohjaajalinja Huhtikuu 2012
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoinen linkki. Löysin samasta lähteestä myös tämän tutkielman, jossa käsitellään Drakenien hankintaa ja konetyypin vaikutusta Suomen ilmapuolustuskykyyn 70-luvulla.
 

Liitteet

Ikarus kirjoitti:
Mielenkiintoinen tutkielma.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84947/KAJAVA_TJ.pdf?sequence=1

MiG-21 F-13 -HÄVITTÄJÄHANKINNAN VAIKUTUS SUOMEN ILMAVOIMIEN HÄVITTÄJÄLENTOKOULUTUKSEEN VUOSINA 1962–1977
Kandidaatintutkielma Kadetti Tomi Kajava Kadettikurssi 96
Ilmavoimien ohjaajalinja Huhtikuu 2012
Klikkaa laajentaaksesi...
Tosiaan mielenkiintoinen! Täynnä kiinnostavia detaljeja:
"Miettisen mukaan suuren haasteen muodosti koneen keinohorisontti, joka toimi toisinpäin kuin länsimaissa. Keinohorisontissa yläosa oli ruskea (maa) ja alaosa sininen (taivas). Mitäköhän on suunnittelijan päässä liikkunut...
Tuli tuttujakin vastaan. Olen keskustellut tuon majuri Matti Parviaisen kanssa. Kertoili Gnat-kalustosta.
Myös tulikomennolle kiitokset Draken-tutkielmasta!
 
@tulikomento , tutkielma on hyvää asiatietoa Drakenista!

Drakenilla oli taipumus supersakkaukseen, jossa meno ilmeisesti oli aika huimaa.

http://sfnet.harrastus.ilmailu.narkive.com/JTpmur5T/lattakierre-ja-sen-oikaiseminen

Vastaava supersakkaukseksi kutsuttu tila voi tapahtua esimerkiksi
deltasiipiselle konelle kuten esim. Draken. Suomalaisohjaajat kävivät
ajamassa supersakkausoikaisut Ruotsissa, jossa oli oikaisuvarjoilla
varustettu Cesar (J35C, 2-paikkainen). Kone vedettiin ylisakattuun
tilaan erittäin suurelle kohtauskulmalle, josta varsinainen supersakkaus
alkoi. Oikaisu tehtiin käyttämällä hyväksi korkeusohjaimen ja moottorin
yhteisvaikutusta. Supersakkauksessa oleva Draken teki nyökkivää liikettä
ja kun kone alkoi nyökkäämään, työnnettiin sauva eteen ja lisättiin
tehoa amplitudin lisäämiseksi ja josta kone saatiin lopulta oikenemaan.
Tiettävästi Suomessa on jouduttu supersakkaukseen kerran ukkospilvessä.
Muistini mukaan Veli Taka (sama mies, joka toi generaattorista palavan
DK-206:n (myöh. DK-942:n) laskuun) oikaisi koneen.
 
Ikarus kirjoitti:
@tulikomento , tutkielma on hyvää asiatietoa Drakenista!

Drakenilla oli taipumus supersakkaukseen, jossa meno ilmeisesti oli aika huimaa.

http://sfnet.harrastus.ilmailu.narkive.com/JTpmur5T/lattakierre-ja-sen-oikaiseminen

Vastaava supersakkaukseksi kutsuttu tila voi tapahtua esimerkiksi
deltasiipiselle konelle kuten esim. Draken. Suomalaisohjaajat kävivät
ajamassa supersakkausoikaisut Ruotsissa, jossa oli oikaisuvarjoilla
varustettu Cesar (J35C, 2-paikkainen). Kone vedettiin ylisakattuun
tilaan erittäin suurelle kohtauskulmalle, josta varsinainen supersakkaus
alkoi. Oikaisu tehtiin käyttämällä hyväksi korkeusohjaimen ja moottorin
yhteisvaikutusta. Supersakkauksessa oleva Draken teki nyökkivää liikettä
ja kun kone alkoi nyökkäämään, työnnettiin sauva eteen ja lisättiin
tehoa amplitudin lisäämiseksi ja josta kone saatiin lopulta oikenemaan.
Tiettävästi Suomessa on jouduttu supersakkaukseen kerran ukkospilvessä.
Muistini mukaan Veli Taka (sama mies, joka toi generaattorista palavan
DK-206:n (myöh. DK-942:n) laskuun) oikaisi koneen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Ruotsissahan Drakeneita tippui 60-luvulla supersakkausten takia ja lentäjiä kuoli myös jonkin verran ennen kuin oppivat hallitsemaan ilmiön. Tässä muuten video DK:n supersakkauksesta. Kuvattu jenkkien koelentokoulussa (National Test Pilot School). Lensivät siellä mm. Tanskan ilmavoimien entisillä Drakeneilla.


Hmm. Nyt ei näytä enää DK:ta löytyvän koulun arsenaalista.

http://www.ntps.edu/descriptions/descriptions.html
 
tulikomento kirjoitti:
Mielenkiintoinen linkki. Löysin samasta lähteestä myös tämän tutkielman, jossa käsitellään Drakenien hankintaa ja konetyypin vaikutusta Suomen ilmapuolustuskykyyn 70-luvulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni mielenkiintoisimpia pohdintoja oli, että Drakenin myötä Ilmavoimat alkoi taas harjoitella ilmataistelua, kun sai siihen ensin ruotsalaisilta opetusta ja esimerkkiä. :eek: Syyksi ilmataistelukoulutuksen poisjääntiin kuvattiin, että että jatkosodassa lentäneet kaverit olivat jääneet pois ja Migillä tehtiin vain yhden koneen korkeatorjuntaiskuja. o_O Drakenin myötä palattiin samalla pari-parvi-rakenteeseen.

Erikoista, miten monet hyvät asiat unohdetaan. Toki, ilmiö oli kai aika yleismaailmallinen tuolloin. Hyvä, että ruotsalaiset näyttivät taas velipojalle tietä.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Mielestäni mielenkiintoisimpia pohdintoja oli, että Drakenin myötä Ilmavoimat alkoi taas harjoitella ilmataistelua, kun sai siihen ensin ruotsalaisilta opetusta ja esimerkkiä. :eek: Syyksi ilmataistelukoulutuksen poisjääntiin kuvattiin, että että jatkosodassa lentäneet kaverit olivat jääneet pois ja Migillä tehtiin vain yhden koneen korkeatorjuntaiskuja. o_O Drakenin myötä palattiin samalla pari-parvi-rakenteeseen.

Erikoista, miten monet hyvät asiat unohdetaan. Toki, ilmiö oli kai aika yleismaailmallinen tuolloin. Hyvä, että ruotsalaiset näyttivät taas velipojalle tietä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo. Ja kun Draken ei edes ollut mikään kaartotaisteluhävittäjä, niin mahtoi olla erikoinen kokemus niille ensimmäisille suomalaislentäjille, jotka lähetettiin DK-koulutukseen Ruotsiin 70-luvun alussa kun näkivät kuinka ruottalaiset treenasivat klassista vääntämistä. Kirjassa "Lohikäärmeen aika - Draken Suomessa" tuota koulutusryhmää vetänyt Mikko Järvi muisteli, että oli itse ennen ko. reissua lentänyt 50-luvulla Vampirea jonkin verran ja vielä silloin kurvatappeluakin harrastettiin. Sitten tosiaan 60-luvulla kun MiGit tulivat, niin niiden mukana omaksuttiin lähinnä neukkodoktriinin mukainen korkeatorjunta. Eli maasta johdettu ohjushyökkäys maalin takaa, jota seurasi välitön irtautuminen.
 
tulikomento kirjoitti:
Ruotsissahan Drakeneita tippui 60-luvulla supersakkausten takia ja lentäjiä kuoli myös jonkin verran ennen kuin oppivat hallitsemaan ilmiön. Tässä muuten video DK:n supersakkauksesta.
Klikkaa laajentaaksesi...


130 solmun ilmanopeudella sakkasi, korkeutta 34000 jalkaa. Lensi jälleen 28000 jalassa. Matalalla vaarallinen sakkaus.
Merkille pantavaa oli koneen voimakas kallistuminen pituusakselinsa ympäri.
Tätä ei normaalikoneilla IKINÄ saa oikaista siivekeohjauksella eli sauvalla. Tuosta Drakenista en tiedä.
Drakenin lentäjää jännitti tilanne varsin huomattavasti. Luulisin, että lennonopettaja istui takana.

Jos kone kallistuu sakkauksessa, pilotin vaistomainen reaktio on yrittää kallistaa kone sauvalla takaisin horisonttiin.
Tämä on varmin tapa hankkia kone syöksykierteeseen. Sauvasta työnnetään nokka alas, virtaus takaisin siipeen kiinni ja vasta sitten oikaistaan siivekkeillä mahdollinen sivukallistus. Sivukallistusta ei koskaan yritetä korjata koneen ollessa sakkaustilassa.

Jos ollaan matalalla, nokka lasketaan hieman horisontin alle vetoa löysäämällä, reipas tehonlisäys ja virtaus on kiinni siivessä jälleen todella pienellä korkeuden menetyksellä.

Valistunut arvaukseni on, että sakkaus on syynä harrasteilmailun onnettomuuksiin varsin usein. Tilanneta ei tunnisteta, jos tunnistetaan, toimitaan väärin.
On matkustajakoneitakin sakkauttamalla pudotettu. Saattoi Air Francen kaputti olla viimeisin, tilannne jossa muistaakseni Airbusin pilotputki jäätyi myrskyssä, lentäjiltä katosi tilannetietoisuus ja sakkauttivat Airbusin jostain 10000 metristä mereen. Aikaa oli monta minuuttia vaan pilotit olivat totaalisen pihalla tilanteesta.
 
Tässä ihan mielenkiintoinen filmi länsinaapurin ilmapuolustuksesta 50-luvun lopulta.


Noihin aikoihin Ruotsilla oli muistaakseni konemäärällä mitattuna maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat. Hävittäjiäkin taisi olla rivissä tuhatkunta. Tässä näytetään Hawker Hunterin hälytyslähtö tunnistuslennolle. Huntereitakin Ruotsi osti kaikkiaan 120 kappaletta ja heille kyseessä oli vain välityyppi J 29 Tunnanista J 35 Drakeniin (joka otettiin käyttöön 60-luvun alussa). Samalla filmi näyttää hyvin, kuinka useissa tukikohdissa oli kallioiden sisään louhitut konesuojat ja tässä näytetään myös flygvapnetin sangen kehittynyt taistelunjohtojärjestelmä.

Samaan aikaan meillä oli rivissä ensilinjan kalustona muutama Vampire ja Gnat. Rikkailla länsiserkuilla riitti rahaa kunnon ilmapuolustuksen kehittämiseen kylmän sodan aikana.
 
Uutisfilmi brittilaivaston ilmahyökkäyksestä Petsamon satamaan 30.7.1941.


Kovasti hehkuttavat Fleet Air Armin "aiheuttaneen suurta tuhoa". Mutta kumma kyllä omat tappiot sivutetaan vähillä maininnoilla. :)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top