Ilmatorjunta

Lazarin renkaat vehkeessä on ainakin. Mutta on melko jännä viritys.

"Vojna parada NS" = Military parade NS = sotilasparaati Novi Sadissa (Pohjois-Serbiassa oleva kaupunki)

Tunnistin kaupungin kuvista, olen käynyt tuossa Tonavan rannalla ja sekä linnoitus että sillat ovat tuttuja. Linnoituksen valkoisessa kellotornissa on se erikoisuus, että tunnit ovat isolla viisarilla ja minuutit pienellä Tonavan lauttureille näkyvyyden takia.

Tässä takana yhdessä noista kuvista näkyvä Novi Sadin linnoituksen kellotorni:

13149913_10206783976865624_1650474891_n_zpsy6bgl8in.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ei näytä minusta lainkaan samalta. Kun taas tämä Serbian Bofors L/70 näyttää samalta laitteelta, eri alustalla:

Vanhana Bofors -miehenä väittäisin, ettei @Patu :n kuvassa ole 40 mm:n, vaan juuri se 30 mm:n versio.

Mielenkiintoinen viritelmä kuitenkin.
 
Vanhana Bofors -miehenä väittäisin, ettei @Patu :n kuvassa ole 40 mm:n, vaan juuri se 30 mm:n versio.

Mitään en tykeistä tiedä, joten en kiellä, etteikö se mahdollista olisi. Onpahan vaan mielestäni täsmälleen tuon 40 L/70:n näköinen laite. En löytänyt tuosta 30mm versiosta muuta tietoa kuin tuon @Huhta :n linkistä löytyvän BOV-30:n tarinan.

Ja kiitoksia pojille Novi Sad -tiedosta & videosta. Yritin itse vähän mietiskellä mistä se on lyhenne, mutta en tuon ilmansuunnan paikkoja tunne lainkaan.
 
Tässä videoita tuosta Novi Sadin sotilasparaatista tänä vuonna, en katsellut läpi näkyisikö vempelettä näissä:





 
Vehje ajaa ohi tuossa paraatissa videon kohdassa 5:50:

 
Tunnistusapua?

LIFz5a7.jpg


Itse arvelin, että:
  • Serbialainen
  • Tykkinä Bofors 40mm
  • Alusta tuntematon
  • Ohjukset tuntemattomat. Näyttävät Sidewinderin hakupäällä varustetuilta, mutta itse ohjuksen runko on omituinen.

Sattui löytymään artikkeli tuosta paraatista. Sen mukaan järjestelmä on nimeltään "Terminator", tykki on 40mm Bofors ja alusta Jugo-Mersu FAP-2026. Ohjus on R-13 (AA-2 Atoll) ilmeisesti uudella suurempihalkaisijaisella moottorilla.

"However, the biggest star of the exhibition War did propelled PSC hybrid system "Terminator", which the Serbian public has the opportunity to see for the first time. On the chassis of trucks "FAP-2026", otherwise the second row of trucks produced in this series back to Yugoslavia, built a universal anti-aircraft gun "Bofors" 40 mm Swedish production and double launcher for anti-aircraft missiles of Soviet, or Russian production. Armored cabin worked the company "Zastava Trucks", a top and PVO missiles integrate the "PPT" from Trstenik, "Technical Overhauling Institution" and VTI. The final integration of the whole system and making the hydraulics is carried out for only 10 days firma "Srboauto" from Belgrade.

Self-propelled EIA system "Terminator" has top 40 mm "Bofors" high cadence of fire, which has been operating successfully at targets in the air or on the ground. In the new version is the top got another warehouse of ammunition, a gun is coupled with a double and a launching pad for rockets, surface-to-air type R-13th It is a Soviet air to air missile R-13, you are carrying aircraft "MiG-21", and that we have a lot of such missiles, adapted them for version-to-air. Missile system got TOMS optoelectronic station, a missile booster engine starting and IR homing warhead. Flights to eight kilometers in height and 12 km distance."

Samohodni-PVO-sistem-terminator-foto.jpg

Tässä kuvassa ammuskasetti paikoillaan.

http://www.politika.rs/sr/clanak/366202/Terminator-iz-Srboauta

Mi_G_21_MF_MFN204.jpg

https://s25.postimg.org/acypbnien/Mi_G_21_MF_MFN204.jpg

 
Aika hurja viritys. Mikä lienee osumatodennäköisyys...AA-2 Atoll nyt ei ole mikään huippuohjus.
 
Ei ihme, että ohjus näytti Sidewinderilta, R-13 kun on NL:n kopio aikaisemman mallin Sidewinderista.
 
Aika hurja viritys. Mikä lienee osumatodennäköisyys...AA-2 Atoll nyt ei ole mikään huippuohjus.

Minua kiinnostaa etenkin, miten kaukaa ohjuksen hakupää pystyy lukittumaan maaliin. Taidetaan ampua ainoastaan loittonevaa, ja kuinkakohan kaukaa silloinkaan? :confused:
 
Anteeksi, mutta minua alkaa aina naurattamaan, kun kirjoitetaan, ettei järjestelmää X voi tuoda lähelle rintamaa, koska vihollinen voi tuhota sen. :) Pitäisikö jenkkien pitää lentotukialuksensa satamassa, koska vihollinen voi tuhota miljardien arvoisen aluksen? Tai mites Hornetit, ne ovat kaikkialla Suomessa vihollisen kaukovaikutusaseiden kantamalla, pitäisikö ne ehkä viedä Ruotsiin turvaan? Emme me voi olettaa, että venäläiset eivät toisi jotakin asetta rintamalle, koska me voimme rikkoa sen. Se on pelin henki, puolin ja toisin. Sota on sotaa, ei mitään pennien laskeskelua.
Ok, korjataan sen verran että ei mikään estä tietenkään tuomasta tiettyä ilmatorjuntajärjestelmää lähelle vihollista mutta sen käyttäminen voi olla sitten jo rajoitetumpaa. Siinä sensijaan ei ole nauramista että Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa MLRS-ATCMS järjestelmää käytettiin pääasiassa vastustajan ilmatorjunnan lamauttamisessa alle 140 km etäisyydellä ja varsin onnistuneesti. Kyse oli nyt ilmatorjunnasta ja sen vastatoimista mutta läksit (jälleen kerran) yleistämään ja tuottamaan ajatusvirtaa :D.

Tutkissa voi yleisesti lähteä siitä, että ne havaitaan huomattavasti kauempaa kuin ne pystyvät havaitsemaan kohteen. Vähän sama kuin että taskulampulla näkee pimeässä ehkä korkeintaan 100 metriä, mutta se taskulamppu näkyy vielä kilometrinkin päästä. Näin ollen kyse ei ole vain pitkän kantaman järjestelmiä vaivaavasta ongelmasta, vaan yhtä lailla esimerkiksi Crotale ja ASRAD-R ovat havaittavissa varsin kaukaa, jos ne käyttävät useamman kymmenen kilometrin mittausetäisyyden omaavia tutkiaan. Toki nämä ovat selvästi liikkuvampia kuin esimerkiksi SAMP/T, mikä suojaa niitä osaltaan.
Kenties yleistäen näin. Sensijaan on eroa BUK M2 valvontatutkalla ja ASRAD-R tutkalla, kuten sinäkin varmaan myönnät? En ole ilmatorjuntatutkien asiantuntija enkä rupea tästä kauheesti vääntämään mutta jopa mainitsemasi Crotale NG:n ja ASRAD-R:n tutkilla on eroja eri sukupolvesta johtuen.

SAAB HARD 3D tutka (Asrad/ ITO-05) on ns. hiljainen tutka joka lähettää erittäin vähän hajasäteilyä (ns. Ultra-low Sidelobes) sivuilleen. Samalla tutkan keila on kapea mikä vaikeuttaa sen havaitsemista muualta kuin kohteen suunnasta. Pelkkä säteen äärikantaman havaitseminen ei riitä paikantamaan tutkaa itsessään. Siihen tarvitaan muutakin. Sensijaan Venäläiset it-järjestelmien tutkat ovat tehokkaita ja suurikokoisia koska heillä panostetaan paljon ilmatorjunnan ulottuvuuteen. On melko todennäköistä että myös heikäläisten tutkat havaitaan huomattavan paljon kauempaa.

Mahdollisessa konfliktissa olisimme tietysti puolustajana ja vaikka hyökkääjällä on etu lähtökohtaisesti aina niin tiedustelun osalta se joutuu luottamaan enemmän ilmasta tehtävään tiedusteluun ja kaukomittaukseen (ELINT) meidän tutkien havaitsemisessa. Meillä tiedustelutietoa saadaan paljon maavoimien tiedustelulta mikäli yhteydet pelaavat. Siinä mielessä vastapuoli ei voi jättää aliarvioimatta meidän taktista vastaiskukyä maasta ja ilmasta mikäli homma toimii kuten sen pitäisi.

Jos meillä olisi esimerkiksi yksittäinen SAMP/T-patteri, niin se luultavasti pysyisi radiohiljaisuudessa tarkkaillen ulkopuolelta syötettävää ilmatilannekuvaa odottaen käskyä tulenavaukseen ylemmältä johtoportaalta. Vasta käskyn saavuttua käynnistettäisiin SAMP/T:n oma tutka, ammuttaisiin maaleja ja vaihdettaisiin sen jälkeen asemia. Toki siirtyvä järjestelmä on pois käytöstä sen aikaa, että se saadaan uusiin asemiin, mikä asettaa omat haasteensa. Järjestelmän tuhoaminen ei kuitenkaan kävisi ihan sormia napsauttamalla.
Tarkoittanet tutkavuorottelua tässä? Homma toimii varmasti hyvin niinkauan kun ne verkottuneet valvontatutkat ja sensorit kykenevät toimimaan mahdollisimman vapaasti. Niiden selviytymiskyvystä riippuu paljon ja jos vapaus niiden käyttämiseen kyseenalaistetaan vastatoimilla, heikkenee myös itse IT-järjestelmän suorituskyky ja selviytyminen. Jos unohdetaan jossittelu ja puhutaan niistä mitä meillä on eli esim. NASAMSista joka lienee verkottumiseltaan paras mahdollinen järjestelmä.
Nyt unohdetaan merivoimat täysin. USA:n risteilyohjusiskukyvyn selkärankana ovat merivoimien Tomahawk-ohjukset, vaikuttavimpina lavetteina Ohio-luokan SSGN-veneet joihin mahtuu kerralla 154 Tomahawkia. Britannia käyttää myös Tomahawkeja, Ranska hankki SCALP Navaleja. Maalta laukaistavia risteilyohjuksia ei toki esim. US Armylla ole, sen sijaan taktisia ohjuksia on paljon.
Risteilyohjustuliyksikön (maalta laukaistavatkin mto:t kuuluvat merivoimiin....) henkilöstötarve ja naamioitavuus ovat eri luokkaa kuin hävittäjälaivueen puolikkaan. Myös reagointiaika on eri luokkaa. MTO-patterin taisteluopasta ei julkisuudesta löydy, mutta lienee luultavaa että vanhan rakh-patterin tapaan tuliyksiköllä on odotusasema ja tuliasema, siirtyminen tuliasemaan sujuu varsin vikkelästi.
Suomen tapauksessa loogisin paikka on oma maa-alue.
Eli muistutat minua merivoimista, joilla voi olla myös risteilyohjuksia....jotka voidaan laukaista myös maalta......ja voivat kuulua silti Merivoimiino_O. Ymmärrätkö itsekään mitä nyt oikein haluat sanoa?
Konkreettisia ohjuksia voisivat olla tällä hetkellä vaikkapa SCALP Navale, Hyunmoo III ja Taurus KEPD. Lähitulevaisuudessa myös esim. LRASM. Kevyemmät ohjukset pienemmällä kantamalla ovat toki halvempia.
SCALP NAVALE MdCN-NCM on kehitetty varsinkin Ranskalaisten omiin tarpeisiin ja FREMM-luokan Fregatteihin.
Tässä taustaa:
The naval version of the SCALP missile MdCN is designed to meet the French Navy's special requirements to strike off-shore targets including military and economic infrastructures.

The MdCN missile is designed to be stored in ships and submarines for a long term. The missile is equipped with an acceleration and tilt system. It is also installed with a device change of medium (DCM) for the compatibility on Barracuda nuclear powered attack submarines. The MdCN is fitted with an ammunition container vertical shooting (CTV) for the FREMM frigates.

The MdCN missile has a weight of approximately 1,400kg. It has an overall length of 6.50m, and a diameter of 0.5m. The missile has a range of more than 250km.

The missile is equipped with an optimised single charge warhead. The missile will be able to carry compact loads deep into high value enemy targets. It can neutralise or destroy weak and moderately hardened targets.
http://www.naval-technology.com/projects/mdcn-missile-croisiere-naval/

Mitä meitä hyödyttää hankkia RBS-15 rinnalle risteilohjusta joka :
A. kantaa suunnilleen saman verran
B. ei pysty toimimaan merimaaleja vastaan
C. on todennäköisesti paljon RBS-15 mk.3 kalliimpi ja asentaminen korvettiluokan alukseen on kyseenalaista?

RBS hoitaa tuon kaiken ja paljon muuta.

Hyunmoo III on strategisen tason risteilyohjus joka lienee kehitetty Tomahawkista. Se on kehitetty Etelä-Korealle yhteistyössä USA:n kanssa. lähes 1000 mailin aseen kehitys ei ole halpaa joten ei ole järjestelmäkään.

Mitä Tomahawk-tyyppisen järjestelmän hankinta maksaisi meille? Jotain voi päätellä RGM/UGM-109E Tomahawk Block IV hankinnoista:

Price/Unit Cost:

The unit cost of a Tomahawk Block IV missile is $1,101,000 (in FY 2014).

FY 2015 Tomahawk DoD Program:
Continues Tactical Tomahawk production at a minimum sustaining rate. In FY 2015, the Navy will purchase 100 Block IV missiles at a cost of $194.3M.
http://www.bga-aeroweb.com/Defense/Tomahawk.html

Eli USA hankki 100 ohjusta alle 200 milj.USD hintaan. Tuossa ei mainita mitään laukaisualustoista tai muista järjestelmän osista joten niitä ei ole laskettu mukaan koska ymmärrettävästi USA laukaisee nuo ohjukset aluksistaan VLS 41 paketista, jotka sisältyvä alusten hintaan. Maastalaukaistavaa lavettia ei ole.

Karkeasti verrattuna suomen JASSM-hankinta oli n. 178 milj. euroa ja 70 ohjusta mutta tuohon summaan tiettävästi sisältyy kaikki oheismateriaali, ohjelmistot sekä koulutus.

Ei näytä kovin kannattavalta siihen nähden että Tomahawk ei ole suunniteltu samaan rooliin kuin JASSM saati että Hyunmoota edes myytäisiin ulkomaille. Suomelle hinta ei olisi kuitenkaan tuo sama.

Taurus KEPD oli suomen (korvike) JASSM-hankinnan takelleltua muutaman vuoden. Se EI ole maastalaukaistava vaan ilmalaukaistava ase eikä sellaista versiota ole tietääkseni suunnitteilla. Tuolta voit lukea lisää:
http://www.airforce-technology.com/projects/taurus-kepd-350-missile-german/
 
Ok, korjataan sen verran että ei mikään estä tietenkään tuomasta tiettyä ilmatorjuntajärjestelmää lähelle vihollista mutta sen käyttäminen voi olla sitten jo rajoitetumpaa. Siinä sensijaan ei ole nauramista että Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa MLRS-ATCMS järjestelmää käytettiin pääasiassa vastustajan ilmatorjunnan lamauttamisessa alle 140 km etäisyydellä ja varsin onnistuneesti. Kyse oli nyt ilmatorjunnasta ja sen vastatoimista mutta läksit (jälleen kerran) yleistämään ja tuottamaan ajatusvirtaa :D.

See? Irakilaiset käyttivät ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään, vaikka ne olivat jenkkien ohjusten kantamalla.

Luonnollisesti kaikkia järjestelmiä käytetään niiden ominaisuuksien ja vallitsevan tilanteen mukaisesti. Tästä on kuitenkin vielä huima matka siihen, että järjestelmää ei käytettäisi ollenkaan.

Kenties yleistäen näin. Sensijaan on eroa BUK M2 valvontatutkalla ja ASRAD-R tutkalla, kuten sinäkin varmaan myönnät? En ole ilmatorjuntatutkien asiantuntija enkä rupea tästä kauheesti vääntämään mutta jopa mainitsemasi Crotale NG:n ja ASRAD-R:n tutkilla on eroja eri sukupolvesta johtuen.

SAAB HARD 3D tutka (Asrad/ ITO-05) on ns. hiljainen tutka joka lähettää erittäin vähän hajasäteilyä (ns. Ultra-low Sidelobes) sivuilleen. Samalla tutkan keila on kapea mikä vaikeuttaa sen havaitsemista muualta kuin kohteen suunnasta. Pelkkä säteen äärikantaman havaitseminen ei riitä paikantamaan tutkaa itsessään. Siihen tarvitaan muutakin. Sensijaan Venäläiset it-järjestelmien tutkat ovat tehokkaita ja suurikokoisia koska heillä panostetaan paljon ilmatorjunnan ulottuvuuteen. On melko todennäköistä että myös heikäläisten tutkat havaitaan huomattavan paljon kauempaa.

Mahdollisessa konfliktissa olisimme tietysti puolustajana ja vaikka hyökkääjällä on etu lähtökohtaisesti aina niin tiedustelun osalta se joutuu luottamaan enemmän ilmasta tehtävään tiedusteluun ja kaukomittaukseen (ELINT) meidän tutkien havaitsemisessa. Meillä tiedustelutietoa saadaan paljon maavoimien tiedustelulta mikäli yhteydet pelaavat. Siinä mielessä vastapuoli ei voi jättää aliarvioimatta meidän taktista vastaiskukyä maasta ja ilmasta mikäli homma toimii kuten sen pitäisi.

BUK M2 (tarkoittanet BUK-M2E ?) ei ole järjestelmänä minulle kovin tuttu. Puhtaasti julkisen tiedon perusteella 1980-luvun neuvostosuunnittelua edustavana ja suuren lähetystehon omaavana sen valvontatutka lienee huomattavasti helpommin havaittavissa kuin ASRAD-R:n tutka käytettäessä samaa havaintolaitteistoa.

Pitää kuitenkin huomioida, että jokainen laite edustaa omaa aikaansa. Esimerkiksi Su-24 ei välttämättä havaitsisi ASRAD-R:n tutkaa (lukituksen ehkä jos sitäkään), mutta en ole vakuuttunut siitä, etteikö esimerkiksi F-35 tai PAK FA pystyisi havaitsemaan kyseistä tutkaa samalta etäisyydeltä.

Kyse on loputtomasta kilpajuoksusta aseen ja vasta-aseen välillä. Kaikki kehittivät tutkia, jotka on vaikeampi havaita. Samalla kaikki kehittävät havaintolaitteita, jotka havaitsevat nämä vaikeammin havaittavat tutkat.

Tarkoittanet tutkavuorottelua tässä? Homma toimii varmasti hyvin niinkauan kun ne verkottuneet valvontatutkat ja sensorit kykenevät toimimaan mahdollisimman vapaasti. Niiden selviytymiskyvystä riippuu paljon ja jos vapaus niiden käyttämiseen kyseenalaistetaan vastatoimilla, heikkenee myös itse IT-järjestelmän suorituskyky ja selviytyminen. Jos unohdetaan jossittelu ja puhutaan niistä mitä meillä on eli esim. NASAMSista joka lienee verkottumiseltaan paras mahdollinen järjestelmä.

Jossittelu mistä? Kattava ilmatilannekuva on nykyaikaisen ilmapuolustuksen peruskiviä. Tuon tilannekuvan menetys yleisesti olisi katastrofi koko ilmapuolustuksen kannalta.

Jos olkapääohjuspartio ei saa ulkoista tilannekuvaa, niin ampumatilaisuus voidaan menettää, koska havainto maalista saadaan liian myöhään eikä ohjusta saada ajoissa ampumavalmiiksi. Jos ei tiedetä, missä vihollinen lentää, Hornettejakaan ei saada oikeille pelipaikoille. Ainakin ne joutuvat käyttämään tutkaansa myös tilannekuvan luomiseen pelkän ohjuksen ampumisen sijaan. Vihollisen rynnäkkökoneen pilotinkaan ei tarvitse miettiä, onko maantietukikohdassa Crotale-patteri vai ei, jos yksi vaunu huutaa läsnäoloaan eetteriin.

Selvää on, että Nasamsinkin suorituskyky kärsii suuresti valtakunnallisen ilmatilannekuvan puutteessa. Otetaan perusyksiköksi patteripari (tällöin voidaan suojata vain neljä kohdetta/aluetta valtakunnallisesti...), jolla on kolme tutkaa. Kolmella tutkalla on ainekset tutkavuorotteluun (yksi tutka mittaa, yksi lähtee asemasta ja yksi menee asemaan). Jos tutkia olisi vain kaksi (esimerkiksi taistelutappioiden takia), niin vuorottelu kävisi jo heikommaksi (joudutaan mittaamaan varsin pitkään yhdestä asemasta). Jos tutkia olisi vain yksi, niin tutkavuorottelu ei onnistuisi lainkaan. Lisäksi jokaisessa näistä tilanteista puuttuu mahdollisuus sammuttaa tutka ja siirtyä toisen tutkan käyttöön, mikäli vihollinen ampuu tutkasäteilyyn hakeutuvan ohjuksen tutkaa kohti. Sen sijaan jos olisi käytetty ulkoista tilannekuvaa, kaikki kolme tutkaa olisivat voineet olla hiljaa valmiina asemissa kunnes maalit olisivat olleet kantamalla ja torjunta olisi aloitettu.

Minulla on kuitenkin yhä luottoa puolustusvoimiin. Tuskin Ground Mastereita hommattiin pelkästään vihollisen harjoitusmaaleiksi, ja varmasti näitä asioita on pohdittu tämän foorumin ulkopuolellakin. Toivoa sopii, että Giraffe-tutkien seuraajillekin löydetään rahoitus, se on tärkeä hankinta.
 
Niin ja vaikuttaahan se ilmatilannekuva tai sen puuttuminen myös hävittäjien käyttöön. Ei ne 24/7 ilmassa päivystä.
 
See? Irakilaiset käyttivät ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään, vaikka ne olivat jenkkien ohjusten kantamalla.
Irakilaiset olisivat voineet toimia vapaammin ilmatorjunnallaan mikäli olisivat halunneet/kyenneet edes haastamaan vastapuolen ilmavoimillaan. Hyökkäävällä osapuolella, jolla on resursseja, on helppo tehtävä pitää puolustajan ilmatorjunta paineessa ja lamautettuna mikäli sen ei tarvitse huolehtia siitä että se itse joutuu iskujen kohteeksi ilmasta ja maasta. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää ilmapuolustuksen kokonaisuutta, eikä saattaa ilmatorjuntaa ja ilmavoimia kilpailutilanteeseen.
Pitää kuitenkin huomioida, että jokainen laite edustaa omaa aikaansa. Esimerkiksi Su-24 ei välttämättä havaitsisi ASRAD-R:n tutkaa
Ei tuo kyky riipu lentokoneen valmistusvuodesta tai sukupolvesta vaan järjestelmäpäivityksistä. Kyllä SU-24M3 voi hyvin havaita tutkia mikäli sen ELSOa ja varoittimia on päivitetty.

Jossittelu mistä?
Siitä suomen SAMP/T MAMBAsta jolla vatuloit (ja jota ei ole olemassa).
Minulla on kuitenkin yhä luottoa puolustusvoimiin. Tuskin Ground Mastereita hommattiin pelkästään vihollisen harjoitusmaaleiksi, ja varmasti näitä asioita on pohdittu tämän foorumin ulkopuolellakin. Toivoa sopii, että Giraffe-tutkien seuraajillekin löydetään rahoitus, se on tärkeä hankinta.
Sama täällä. Koskahan Kirahvit pitää vaihtaa? Ne kai päivitettiin 2000-luvulla?
 
Eli muistutat minua merivoimista, joilla voi olla myös risteilyohjuksia....jotka voidaan laukaista myös maalta......ja voivat kuulua silti Merivoimiino_O. Ymmärrätkö itsekään mitä nyt oikein haluat sanoa?

Miten on fysiikan lakien mukaista että laivoilta toimivaksi tarkoitettu Hornet on Suomessa maatukikohdista käytettävissä?!? Mitä seuraavaksi?!? Amraameja ammuttavaksi maasta? :confused: En viitsi nyt jankata. Kaikki aluksesta ammuttavat pintamaaliohjukset soveltuvat suoraan myös maalaveteilta ammuttavaksi. Kyseessä ei ole monimutkainen operaatio, itse asiassa huomattavasti yksinkertaisempi kuin aluslavetin tekeminen. Kuten mainitsin, ääritapauksissa aluslavetti on vain pultattu traileriin tai kuorkin perään ja annettu mennä. On totta, että suomalaiset insinöörit ovat kehnompia kuin argentiinalaiset ja irakilaiset moniosaajat mutta ehkäpä juuri tämä operaatio saattaisi juuri ja juuri onnistua.

Mitä meitä hyödyttää hankkia RBS-15 rinnalle risteilohjusta joka :
A. kantaa suunnilleen saman verran
B. ei pysty toimimaan merimaaleja vastaan
C. on todennäköisesti paljon RBS-15 mk.3 kalliimpi ja asentaminen korvettiluokan alukseen on kyseenalaista?

NCM:n kantama on suurempi kuin 250km ihan samaan tapaan kuin Tomahawkin kantama on suurempi kuin 250km...Storm Shadowin kantama on yli 500km. NCM on torpedokokoluokan risteilyohjus jonka kilpailijoiden kantama liikkuu 1000-3000km tienoilla. Julkisuudessa on arveltu yli tuhannen kilometrin kantamaa. NCM:ssä on IIR-hakupää, joten epäilisin merimaalitoiminnon olevan ohjelmointikysymys. Toisalt,a, myöskään JASSM ei kykene iskemään liikkuviin merimaaleihin.

http://www.navyrecognition.com/inde...-started-and-program-is-progressing-well.html

Ei näytä kovin kannattavalta siihen nähden että Tomahawk ei ole suunniteltu samaan rooliin kuin JASSM saati että Hyunmoota edes myytäisiin ulkomaille. Suomelle hinta ei olisi kuitenkaan tuo sama.

Ilmeisesti Einomies ei muista euro-ohjuksia? Tomahawk suunniteltiin nimenomaisesti maalta laukaistavaksi.... Miksipä vaikka Hyunmoota ei Suomelle myytäisi?

Taurus KEPD oli suomen (korvike) JASSM-hankinnan takelleltua muutaman vuoden. Se EI ole maastalaukaistava vaan ilmalaukaistava ase eikä sellaista versiota ole tietääkseni suunnitteilla. Tuolta voit lukea lisää:
http://www.airforce-technology.com/projects/taurus-kepd-350-missile-german/

Taurus KEPD:ä on myyty mm. Etelä-Koreaan ja se on suunniteltu suoraan myös maasta laukaistavaksi ja sitä myös markkinoidaan ko. tarkoitukseen. Maasta laukaisu vaatii vain boosteriraketit. Ihan samoin kuin RBS-15:n ilmasta laukaistavan ja pintalaukaistavan version ero on lähinnä boosterien puute. Tässä vaikkapa vuoden takainen mainos.

http://defence-blog.com/news/ground-launched-of-taurus-missiles-disclosed-at-seoul-adex-2015.html

Mutta joo, ymmärrän kun JASSM on niin hieno lyhenne ja kaikkea että se on se juttu mikä pitää olla. Kuitenkin Suomen puolustusjärjestelmässä pitäisi ajatella Suomen tarpeita, ei niitä tarpeita jotka ovat vaikkapa USA:lla kun pitää murskata Iranin ilmapuolustus. Suomen etäisyyksilä on turha laittaa risteilyohjusta lekon kyytiin. Kantama riittää maalaukaisuna.

Kysyisin vastineeksi Einomieheltä; kuinka suuri on realistinen määrä joka Suomen ilmavoimien toimesta voitaisiin ampua JASSM:eja massalaukaisuna shokkivaikutuksen aikaansaamiseksi vähästä ohjusmäärästä? Kuinka pitkät ennakkovalmistelut massoittaminen vaatisi?

Liittyen ilmatorjunnan lamauttamiseen: Kuinka paljon helpompaa on löytää Hornetien käyttämät tukikohdat verrattuna ilmatorjunnan asemapaikkoihin?
 
Mikäköhän mahtaa olla Suomen tutkakapasiteetti jos puhutaan +100km tutkista? Sitä lyhyemmillä vastaanottoaika jää aika lyhyeksi.
 
Kysyisin vastineeksi Einomieheltä; kuinka suuri on realistinen määrä joka Suomen ilmavoimien toimesta voitaisiin ampua JASSM:eja massalaukaisuna shokkivaikutuksen aikaansaamiseksi vähästä ohjusmäärästä? Kuinka pitkät ennakkovalmistelut massoittaminen vaatisi?

Liittyen ilmatorjunnan lamauttamiseen: Kuinka paljon helpompaa on löytää Hornetien käyttämät tukikohdat verrattuna ilmatorjunnan asemapaikkoihin?
Huoh! :rolleyes: Nuo risteilyohjukset/Stand-off aseet on niin kalliita, huolimatta tyypistä että niitä ei ole varaa laukoa massalaukaisuna muilla kuin suurvalloilla, saati että siinä olisi mitään järkeäkään. Massalaukaisut laajoihin aluemaaleihin jätetään MLRS:n tyyppisille järjestelmille tai suurille pommikoneille kuten B-52, B-1 tai TU-160/TU-22M halvemmilla lyhyen kantaman pommeilla, tosin silloin pitää ilmatilan olla melko hyvin hallinnassa että tuota tulivoimaa voidaan käyttää ilman kohtuuttomia tappioita.

AGM-158 ja Taurus sekä Storm Shadow on tarkoitettu korkean profiilin maalityyppeihin(ilmatorjunta, tykistö-ohjukset, johto, lentokentät ym.) syvällä vastustajan selustassa ja joihin ei voida vaikuttaa tavanomaisilla aseilla(tavanomaiset pommit, ilmasta-maahan aseet tai tykistö & raketit ). Ne ovat vain eri valmistajien kilpailevia tuotteita joista suomi nyt varmaankin perustellusta syystä valitsi JASSMin. Syynä voi olla parempi saatavuus suuren valmistuskapasiteetin takia, suorituskyky vaadituilta osin, yhteistyö sopimukset ja ehkä integraation helpompi toteuttaminen F-18 MLU koneisiin.

Näitä ohjuksia ei edes tarvita massamaisesti kuten aikaisempia tyyppejä koska niiden pitäisi kyetä läpäisemään paremmin ilmatorjunta ja löytämään maalinsa tarkemmin.

Pitkän kantaman risteilyohjuksista totean vain että meillä, kuten muillakaan skandinaaveilla ei ole ollut tarvetta tai varaa kehittää/hankkia yli 1000 mailin risteily-ohjuksia. Tomahawk ei ole todellisuudessa kyennyt torjumaan tehokkaasti liikkuvia merimaaleja vaikka alunperin sellainen versio kehitettiin 1980-luvulla. Sen kantama oli jotain 250 km luokkaa mutta ohjustyyppi vedettiin jossain vaiheessa pois palveluksesta. Ohjustyyppi (Tomahawk, Kalibr, NCM)on tarkoitettu lähinnä kiinteiden maakohteiden tuhoamiseen hyvin syvällä. Tänä päivänä ne eivät vielä kykene löytämään tarkasti liikkuvia maaleja mereltä. Asia kuitenkin tulee muuttumaan satelliittipäivityksen ja kehittyneiden sensoreiden sekä ohjusten älyn kehittyessä.

Hämmästyttävä seikka selviää kun perehtyy noihin uutisiin USN pintatorjuntakyvyn heikkoudesta. Sukellusveneet eivät ole kyenneet torjumaan pintamaaleja ohjuksilla vuoden 1997 jälkeen kun Sub Harpoonin elinikä päättyi. Tomahawkin mainitusta suorituskykypuutteesta johtuen laivaston hävittäjien ja risteilijöiden pintatorjuntakyky on ollut 130km kantavan Harpoonin vastuulla. Nyt asiat ovat kuitenkin muuttumassa 2020-luvulla kun LRASM ja mahdollisesti uusi Tomahawk-versio tulee käyttöön mikäli noita ei kilpailuteta keskenään.

Ollaan niin eri linjoilla tässä asiassa että I rest my case. Nuo Ilmatorjuntaa ja Ilmavoimien tukikohtia koskevat kysymykset pitää esittää jossain muualla kuin täällä foorumilla jossa et saa vastauksia vaan spekulaatioita. Tuskin saat vastauksia muualtakaan.

Tässä muutamia linkkejä ja uutisia Tomahawkeista:
http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=2200&tid=1300&ct=2
https://news.usni.org/2016/02/18/we...k-set-for-surface-ships-subs-starting-in-2021

Tomahawks, or TLAMs, were first introduced in the 1980s and an early variant was actually designed to strike enemy ships but was withdrawn from service because of issues with the missile’s accuracy. In 2015, however, the Navy demonstrated that current versions of the missile could be modified to accurately hit moving naval targets.

According to the Navy’s 2017 budget, the modified Tomahawks will start testing in 2021 before being distributed to surface ships such as guided missile destroyers and cruisers as well guided missile submarines.
https://www.washingtonpost.com/news...o-receive-anti-ship-tomahawk-cruise-missiles/
 
Tomahawkin uuteen versioon tulee kyky merimaaleja vastaan, vaikka se pysyykin maamaalien kurmootukseen tarkoitettuna. Harpoonia pidetään liian lyhytkantamaisena merimaaliohjuksena (vaikka uudet versiot ovatkin varsin päteviä). Silmät Pentagonissa on suunnattu ohjuksiin NSM ja LRASM.

Japanilaisilla on varsin käheitä merimaaliohjuksia, ASM-2 Type 93 (IIR ja ilmeisesti myös tutkaan hakeutuva kaksitoiminen hakupää) ja ASM-3 (tulossa käyttöön) (IIR, aktiivitutka ja tutkaanhakeutuva kolmitoiminen hakupää). Jotkut lähteet antavat ASM-2:lle vain IIR- ja intertiaohjaus-ominaisuudet
 
Back
Top