Ilmavoimien tulevaisuus

Eli siis kyky oli, mutta kukaan ei käyttänyt sitä vaan odotteli AMRAAM:ia.

Ei ollut, ei mielestäni. Koetan perustella, miksi itse epäilen BVR-kyvyn olemassaoloa (vaikka tuo ottamani lainaus koskikin etenkin AMRAAMia). Olen valmis myös muuttamaan kantaani, jos pystyt perustelemaan oman kantasi uskottavasti.

Luotettavasta lähteestä:

The F-16 was never intended to carry the Sparrow missile because it was designed to be a short range day-time interceptor without any BVR capabilities. Although the possibility of equipping the aircraft with the missile were already tested succesfully in 1977 it took untill the introduction of the F-16C block 25 and the F-16 ADF before the Viper got a BVR capability.

http://www.f-16.net/f-16_armament_article10.html

Yläpuolisella sivulla on kyllä eräs kuva, ja tämä kuvateksti:

The second YF-16 (#01568), equiped with 2x AIM-9, 2x AIM-7 and camera pods test-firing a Sparrow missile. (USAF photo)

Alkuperäinen väitteesi taisi olla:

Ja, BTW, suurimmalla osalla F-16A Block 15 koneista oli tehtaalta tullessaan kyky ampua AIM-7 Sparrow tutkaohjuksia.

Väite pitänee paikkansa, jos puhutaan vain ohjuksen ampumisesta. Käytännössä, jotta BVR-kyky olisi, pelkkä onnistunut koelaukaisu ei riitä, vaan ohjuksen pitää myös osua maaliinsa. Tässä tulee mukaan koneen tutka. Tutkalla pitää olla "Continuous Wave Illumination" kyky, muuten ohjus menee harakoille.

Block 15 omasi ymmärtääkseni lievästi päivitetyn AN/APG-66 tutkan, joka tarjosi mm. TWS-moodin. Tutkasta ja sen ominaisuuksista liikkuu hieman ristiriitaisia tietoja, mutta... Jos se kykeni CW-illuminationiin, niin miksi ADF-päivitystä varten kehitettiin erillinen tutkamalli, joka tuki CW-illuminationia?

The APG-66 radar was modified (designated APG-66A) to provide look down/shoot-down capability, enhanced small target detection, and CW (Continuous Wave) illumination for AIM-7 guidance.

http://www.f-16.net/f-16_versions_article14.html

AN/APG-66(V)1
Developed for the F-16 Air Defence Fighter (ADF), modified to improve small target detection and to provide the continous wave illumination needed by the Sparrow missile. Standard air-to-air modes are look up, look down, search and track, track while scan, automatic tracking, and air combat search.

http://wiki.scramble.nl/index.php/Northrop_Grumman_(Westinghouse)_AN/APG-66

Loppuun mainittakoon vielä tämä kommentti, jonka luotettavuus tosin on hieman heikko. Se kuitenkin tukee aiempia johtopäätelmiäni tutkasta, joten liitän sen tähän alle.

F-16 AIM-7 capability

I heard, and it seemed to be relatively common knowledge around the Test people, that GD had offered to equip the A model F-16s with a Continuous Wave Illuminator that would support the F-16's AIM-7 launch and guide capability for a mere $10,000 an airplane but the Air Force turned it down so they could keep the budget up for the F-15 procurement.

http://www.f-16.net/g3/f-16-photos/album11/album12/aag#
 
Lukemat tuntuvat tosiaan erittäin optimistisilta: perus-F-16 ilman kypärätähtäintä ja AIM-9X:ää voittaisi siis 60% lähitaistelutilanteista R-73:lla varustettua Su-27:ää vastaan? Okei, testissä on oikeastaan mitattu "selviytymistodennäköisyyttä" joka ei ole ihan sama asia (valitettavasti tuossa sitä ei avata mitkä tarkkaan ottaen ovat kriteerit "selviämiselle"). Lisäksi laskelmissa tunnutaan olettavan että AIM-9X ja HMD ovat parempia kuin vastaavat venäläisversiot, joten tutkimus ei varsinaisesti kerro kypärätähtäimen tuomaa etua sinänsä vaan mittaa ainoastaan amerikkalaisen ohjus/kypärätähtäimen oletettua paremmuutta itäversioon nähden.

Eikös R-73 ole se ohjus jolla Saksalaiset Mig-29:t perseraiskasivat käytännössä kaikki vastaantulevat erinäisissä taisteluharjoituksissa? Eli minäkin esittäisin epäilykseni.
 
Eikös R-73 ole se ohjus jolla Saksalaiset Mig-29:t perseraiskasivat käytännössä kaikki vastaantulevat erinäisissä taisteluharjoituksissa? Eli minäkin esittäisin epäilykseni.

En tiedä, luitko jo viestejä taaksepäin, mutta skenaario oli kuulemma tällainen:

Skenaario oli sellainen että 4 amerikkalaista konetta on pommitustehtävää suorittamassa ja kesken tehtävän 2 MFI konetta yllättää ne. Näin ollen syntyy taistelu jossa sitten varmaan voi tapahtua kaikenlaista joka nostaa selvitymistodennäköisyyttä, osa koneista pääsee pakenemaan tai ampumaan alas MFI koneen joka pyrkii ampumaan alas jonkun toverin. Simulaatio ei ollut mikään 1 vs. 1 juttu.
 
Mä en sitä ymmärrä miten ilmataisteluja voi simuloida ja leikki harjoitella... Tarkoitan siis juuri noita ohjusten osumisia... Niin kauan kuin ei "leikitä" kovilla ohjuksilla ja sotamoodeilla on nuo lentelyt aika yhdentekeviä eivätkä ainakaan allekirjoittaneen mielestä kerro juurikaan mitään muuta kuin lento taidosta ja yhteistoiminnasta... Ei ohjuksen osumista voi vaan leikisti simuloida kun siinä todella monta muuttujaa matkassa joita simulaatiossa ei voida ottaa huomioon....
 
Sparrow on vähän turhan kookas ohjus F-16 koneelle koska se ei painon puolesta sovi siivenkärkiripustimeen eikä uloimpaan siipiripustimeen kuten AMRAAM. F-16 joutuisi kantamaan sitä toiseksi sisimmässä siipiripustimessa joka veisi tilaa pommeilta. OK ilmapuolustukseen mutta ei oikein hyvä muuten.

Ilmapuolustus on erinomainen syy BVR-ohjukselle, eikö olekin? Jos kuudesta Sidewinderista kaksi korvataan Sparrowilla, niin ei se lopputulos huonolta vaikuta. Samaan johtopäätökseen päätyivät muistaakseni ainakin Egypti ja Taiwan hankkimalla Sparrow-ohjuksia F-16 hävittäjiinsä paremman puutteessa.

Tosin ilman maalin valaisua.

Eli olemmeko loppupeleissä samaa mieltä, ettei A/B-malleissa ollut BVR-kykyä ennen vuotta 1989 ja ADF-päivitystä? Testiammunnat ovat testiammuntoja, mutta jos kone ei pysty ohjaamaan ohjusta maaliin, on aika kornia sanoa sen olevan BVR-kykyinen. Et muistaakseni ole sitäkään mieltä, että Gripen on JASSM-kykyinen, vaikka ohjuksen voisikin periaatteessa integroida Gripeniin. Sama juttu tässä, IMHO.
 
No tämä nyt menee vähän saivarteluksi, mutta alun perin väitit siis näin:


Tällainen over-the-shoulder kyky kuitenkin löytyy moderneista länsimaisista ohjuksista valmistajien tietojen mukaan. Mitään varsinaista syytä epäillä tätä ei ole, sillä se ei vaadi muuta kuin intertianavigoinnin ja datalinkin ohjukseen toimiakseen. Mitä tulee kantamaan tai osumatodennäköisyyteen tällä tavalla käytettynä, sinullakaan tuskin on näyttää mitään Rmax tai pK lukuja tällaisista laukauksista, vaan tässä tullaan siihen uskonasiaan. Ainakin Ranskassa ja Australiassa tätä on erikseen testattu:

http://www.yourindustrynews.com/raa...ing-line+of+the+'shooter'+aircraft_26109.html


http://www.aeropresse.com/Technologie-aviation/technologie-missile-mica.php

Oma vikani, olisi pitänyt tehdä selvästi tarkempi ensimmäinen viesti. Pointtina ei ollut se ettei tämä ole mahdollista, vaan ettei se ole järkevää em. keskustelussa mainituista syistä.

Näitä kokeiluraportteja on tusinoittain netissä, mutta ne ovat ongelmallisia useista syistä. Lähdetiedoista ei voi olla varma, ja useissa tapauksissa ei mainita salassapitosyistä varsinaista testisisältöä vaan kerrotaan että asiat sujuivat kuten oletettiin tai että joitain asioita ilmeni joissa pitää parantaa. Vielä vaikeampaa on löytää raportteja joissa aiheena on juurikin ohjuksella tehdyt kovapanosammunnat suurilla kulmilla tai jälkikäteen tehdyllä lukituksella, ja varsinaista tiukasti liikehtivää kohdetta vastaan tehtyjä testejä ei varmaankaan ole vielä edes olemassa.

Luvut mitä mainitsin edellä olivat muistaakseni tästä raportista.

http://www.dote.osd.mil/pub/reports/FY2012/pdf/navy/2012aim9x.pdf
http://www.dote.osd.mil/pub/reports/FY2012/pdf/navy/2012aim9x.pdf
Yleisesti http://www.dote.osd.mil/ on pentagonin alainen testausorganisaatio. Sivustoa kannattaa seurata jos aihe yleisesti kiinnostaa. Esimerkiksi maltegolla hakemalla .pdf tiedostoja tuolta löytyy hyvä määrä julkisia raportteja (löytyvät myös publications, täpin alta).

@min3mat tosta kineettisestä energiasta sen verran, että se tiukka kaartaminen ei ole niin paha juttu aivan lennon alkuvaiheessa koska silloinhan ohjus ei menetä nopeuttaan (tai ainakaan merkittävästi), toisin kuin moottorin sammuttua. Ja jos ohjus joutuu kaartamaan alussa tiukkaan on maali myös lähellä, jos maali on kaukana käännetään nokka maalia kohden ennen laukaisua.

LOAL ohjukset mahdollistavat todennäköisesti optimaalisemman lentoradan kuin perinteisellä ennen laukaisua tapahtuvalla lukituksella. Ohjus ei siis lennä suoraan maalia kohden vaan todennäköisesti TJ-sensorien (tutka, IRST) laskemaan ennakkopisteeseen.

LOAL kyky löytyy ainakin Python 5, AIM-9X Block II ja ASRAAMista, mahdollisesti myös IRIS-T. Hakupäät kääntyy luokkaa 90 astetta ja Pythonin osalta on ilmeisesti mainittu suurempiakin lukuja.

Ohjuksen ampuminen oman koneen taakse ei varmaankaan ole kovinkaan relevantti ominaisuus, mutta ei tarkoita sitä etteikö se olisi mahdollista.

Olet oikeassa siinä ettei ohjus todennäköisesti menetä nopeutta alkuvaiheessa niin kauan kuin moottori on käynnissä. Kuitenkin tarkempaa olisi sanoa että ohjus kuluttaa energiaansa ylläpitääkseen nykyisen vauhtinsa, sen sijaan että se oleellisesti kasvattaisi sitä kuten kohtuusuoraan lentävä ohjus. Sanamuodoista riippumatta energiaa kulutetaan.

Aim-9 ohjuksilla ja muilla vastaavilla länsi/itä/etelä/pohjoiskaluston vastaavilla kantamaa laskiessa se annettu arvo (joka on yleensä 20+km), on yleensä arvioitu suorana viivana kohtitulevaa kohdetta vastaan korkealla, ja ampuvalla koneella yleensä lentonopeutena mach 0.8+ eli toisinsanoen optimitilanteessa. Poispäin liikkuvaa kohdetta vastaan kantama tippuu yleensä alle neljännekseen tuosta kantamasta, ja se vähenee vielä edelleen jos ohjus joutuu muuttamaan liikerataa koko lennon aikana, kohde tai ampuja on matalalla jne jne. (kohde pyrkii väistämään). Esimerkkinä kylmän sodan aikaisessa, Puolalaisessa lentäjän ohjekirjassa R-60 ohjukselle annettiin n. 1-2km etäisyys suoraan koneen takaa ammuttuna, jos kohdekone lentää yli äänen nopeudella. Jo pienessä kulmassa ammuttuna, ja n. M 0.8 nopeudella lentävään kohteeseen kantama nousee n. 5-7 km etäisyydelle.

Käytännössä näkisin että mikä tahansa tilanne nykypäivänä, poislukien pohjoiskorean MiG-15-koneet ja muut vastaavat, jossa kohde on koneen perässä ja tarpeeksi lähellä jotta pilotti voi sen nähdä omilla silmillään (eli maalittaa kypärällään) ja jossa paras ratkaisu on taakseppäin tuijottaminen ja ohjuksen laukaisu, on peli jo pitkälti menetetty ja paras teoreettinen lopputulos on että kumpikin kone tuhoutuu.

Konkreettiset hyödyt mitä omasta (henkimaailman) mielestä näistä HOBS & LOAL - taikasanoista saadaan irti on esim. tavallista kauempaa tehty väijytys jossa koneet ohjataan taistelujohdon/IRST:n yhdistelmällä kohteiden sivuun/taakse ja kohteita päin ammutaan irst-järjestelmän/link16 avulla ohjattu IP-ohjus jolloin kohteena olevien koneiden tutkavaroittimissa ei näkyisi muuta kuin taistelujohdon valvontatutkan säteily.

Muita hyötyjä olisi mm. matalalla tapahtuva kaaritaistelu jossa kaaritaistelun ulkopuolella oleva kone pystyy maalittamaan viholliskonetta ilman sen suurempaa uhkaa siitä että ohjus lukittuisi vahingossa oman puolen koneeseen taistelujohdon syöttämän maalitiedon & Link 16 avulla, tai taistelualueelta irtautuminen ja takana jahtaavaan koneen karistaminen esim. ulkopuolisen maalituksen avulla link16 kautta. Kaikissa näissä tilanteissa lähtötilanne on kuitenkin jo lähtökohtaisesti sellainen mihin ei ikinä (varsinkaan PV:n kaluston) pitäisi joutua, ja suurin hyöty on ulkopuolelta tulevan maalitiedon hyödyntäminen eikä niinkään koneen oma kapasiteetti ampua ohjuksia 360 asteen sektorilla.

(Taas huomiona nämä ovat omia henkimaailman arvioitani).
 
Mä en sitä ymmärrä miten ilmataisteluja voi simuloida ja leikki harjoitella... Tarkoitan siis juuri noita ohjusten osumisia... Niin kauan kuin ei "leikitä" kovilla ohjuksilla ja sotamoodeilla on nuo lentelyt aika yhdentekeviä eivätkä ainakaan allekirjoittaneen mielestä kerro juurikaan mitään muuta kuin lento taidosta ja yhteistoiminnasta... Ei ohjuksen osumista voi vaan leikisti simuloida kun siinä todella monta muuttujaa matkassa joita simulaatiossa ei voida ottaa huomioon....

Uskoisin, että melko hyvin kuitenkin voi päätellä ilma taistelun voittaja ainakin siitä kuinka tulen johto laitteet saadaan lukittua vihollis koneeseen ja missä ampuma asemassa ollaan... Eli olisiko ilma voitto ollut realistinen vai ei... Uskon, että hävittäjä lentäjä osaa melko hyvin sanoa kumpi olisi voittanut jos olisi ollut tosi tilanne kyseessä...
 
Mä en sitä ymmärrä miten ilmataisteluja voi simuloida ja leikki harjoitella... Tarkoitan siis juuri noita ohjusten osumisia... Niin kauan kuin ei "leikitä" kovilla ohjuksilla ja sotamoodeilla on nuo lentelyt aika yhdentekeviä eivätkä ainakaan allekirjoittaneen mielestä kerro juurikaan mitään muuta kuin lento taidosta ja yhteistoiminnasta... Ei ohjuksen osumista voi vaan leikisti simuloida kun siinä todella monta muuttujaa matkassa joita simulaatiossa ei voida ottaa huomioon....

Aiheesta löytyy ihan Suomalaistakin tutkimustietoa!

http://www.researchgate.net/publica...of_Air_Combat_Optimization_Problems_and_Games


Ilmapuolustus on erinomainen syy BVR-ohjukselle, eikö olekin? Jos kuudesta Sidewinderista kaksi korvataan Sparrowilla, niin ei se lopputulos huonolta vaikuta. Samaan johtopäätökseen päätyivät muistaakseni ainakin Egypti ja Taiwan hankkimalla Sparrow-ohjuksia F-16 hävittäjiinsä paremman puutteessa.

Eli olemmeko loppupeleissä samaa mieltä, ettei A/B-malleissa ollut BVR-kykyä ennen vuotta 1989 ja ADF-päivitystä? Testiammunnat ovat testiammuntoja, mutta jos kone ei pysty ohjaamaan ohjusta maaliin, on aika kornia sanoa sen olevan BVR-kykyinen. Et muistaakseni ole sitäkään mieltä, että Gripen on JASSM-kykyinen, vaikka ohjuksen voisikin periaatteessa integroida Gripeniin. Sama juttu tässä, IMHO.

F-16A koneet eivät pystyneet maalittamaan Sparrow-ohjuksia. Muistaakseni myöskään mikään jenkkien palvelukäytössä ollut F-16 ei käyttänyt Sparrow-ohjuksia vaan he siirtyivät suoraan amraamiin.
 
Ei ohjuksen osumista voi vaan leikisti simuloida kun siinä todella monta muuttujaa matkassa joita simulaatiossa ei voida ottaa huomioon....
Mitä kaikkia muuttujia?
 
Tarkoitatko siis, että onko se leveämpi kuin korkeampi sen sijaan, että olisi täysin pyöreä?

Kyllä. AESAA käytettäessä tuo epäsymmetrinen muoto ei ole niin iso haaste.

14488170239_14a43fa616_b.jpg

Hyvä kuva. Asettelenpa sanani uudestaan: olisiko tavanomaisesti nokassa "suoraan" kiinni olevan lautasen hyötypinta-ala suurempi (Gripenissä) kuin sen E/F -mallissa käyttöön tulevan soikeahkon viistoon asennetun pyörivän tutkalevyn? Onko teoriassa tai käytännössä modulien määrässä eroja jos käytetään samoja komponentteja?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä kaikkia muuttujia?

Tunteeko USA läpikotaisin venäläisten ja kiinalaisten uusimmat ELSO-järjestelmät? Tuskin, eihän se tuntenut edes R-73 ohjuksen kykyjä ennen Berliinin muurin murtumista, vaikka varmaan tuhannet MiG-29:n kanssa puuhastelleet olivat niistä tietoisia. Sama pätee myös toiseen suuntaan. Juuri ELSO voi olla hyvin merkittävä tekijä lopputuloksen kannalta.

Entä tietääkö Venäjä täydellisesti suomalaisten taktiikat? Mahdollisesti. Toivottava tilanne kuitenkin on, että ei tunne. Siksi suuri osa on punaleimattua aineistoa.

Simulaatiot ovat aina simulaatioita ja pohjautuvat olettamuksiin. Usein olettamukset menevät pieleen. Kliseinen esimerkki on menneiden vuosikymmenten ajatus poistaa konetykki ja jättää kaartotaistelu marginaaliin, koska ohjukset tekevät kaiken työn. Kaikki tietävät, että lopputulos oli sitten jotakin ihan muuta. Tykki tuli takaisin ja kaartotaistelua alettiin kouluttamaan lentäjille.
 
Hyvä kuva. Asettelenpa sanani uudestaan: olisiko tavanomaisesti nokassa "suoraan" kiinni olevan lautasen hyötypinta-ala suurempi (Gripenissä) kuin sen E/F -mallissa käyttöön tulevan soikeahkon viistoon asennetun pyörivän tutkalevyn? Onko teoriassa tai käytännössä modulien määrässä eroja jos käytetään samoja komponentteja?

Todennäköisesti voisi olla aavistuksen suurempi. Mutta kannattaa huomata myös virransyötön järjestelyt ja jäähdytys. Kääntökoneisto vie myös niiltä tilaa.

En usko, että kääntö kuitenkaan merkittävästi kokoa pienentää. Ja AESAT ovat suhteessa tehokkaampia. Eli en uskoisi, että se on merkittävä negatiivinen tekijä, jos tilaa vain löytyy noin muuten.
 
Mitä kaikkia muuttujia?
Ohjuksen moottorivikoja, vikoja sytyttimissä, elso, muut vastatoimet... Onhan niitä... Sää...

Ilmasodassa on loputon määrä muuttujia... Paljon jää onnen varaa... Eli tähän suomalaiseen toivotaan, toivotaan kategoriaan...
 
Ohjuksen moottorivikoja, vikoja sytyttimissä, elso, muut vastatoimet... Onhan niitä... Sää...

Ilmasodassa on loputon määrä muuttujia... Paljon jää onnen varaa... Eli tähän suomalaiseen toivotaan, toivotaan kategoriaan...
Kuinka merkittäviä nuo viat on? Jos harjoituksissa joku kone tai jollain taktiikalla päästään jatkuvasti ampumaan, niin ei varmaan kannata laskea sen varaan että oikeassa tilanteessa ohjus on viallinen.
 
Vielä voi pohtia sitä, että olisiko Gripeniin ja Typhooniin tulossa kääntyvää tutkaa, jos se olisi täysin turhake :rolleyes:. Ratkaisu kun on joka tapauksessa kalliimpi ja monimutkaisempi kuin täysin kiinteä. Todennäköisesti tutka voisi olla myös aavistuksen suurempi ja siten tehokkaampi kiinteänä versiona (ottaen lisäksi huomioon esim. jäähdytysratkaisut, joilta kääntömekanismit vievät tilaa)
No molempiin on tulossa sama tutka. Itse ajattelen enemmän siltä kannalta, että jos vähintään Rafalen kehityksestä alkaen on mietitty kannattaako kääntyvää olla ja sitä ei ole vielä yhteenkään laitettu nyt näitä lukuunottamatta niin ehkä se on melko turha.

Raytheon kertoi tänään yrittävänsä myydä AMRAAM 120-C7 käyttäjille "frankenmissilea". Siinä on yhdistetty ESSM:n rakettiosa C7:n kärkeen. Kantama tuplaantuu. Tarkoitettu maastalaukaisuun, kehitetty Kongsbergin (NASAMS) kanssa. IOC 2018.

Aijai, sehän istuisi meidän NASAMS II:een kuin nenä päähän. Päästäisiin bukkikantamille (ulkop. arvio 40 - 50 km ja korkeusulottuvuus hieman alle 14km, Raytheon ei ole antanut tietoja). Vetoisuus 6kpl per kanisteri tai 2kpl sellaisesta norjalaisten Hummerin-kattolaukaisijasta.
https://www.flightglobal.com/news/a...n-pushes-legacy-munitions-and-new-fra-419024/
http://www.deagel.com/news/Raytheon...-ER-and-NASAMS-Missile-System_n000014097.aspx

Kuva AMRAAM ER -virityksestä:
http://www.shephardmedia.com/media/images/article/0846710e.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Miksi Rafalessa on päädytty kiinteään tankkausletkuun?
 
Miksi Rafalessa on päädytty kiinteään tankkausletkuun?
Dassaultin perinne, oli jo 1-paikkaisessa Miragessa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d2/Frenchairforce_dassault_mirage_f1_arp.jpg
https://upload.wikimedia.org/wikipe...r_aircraft_during_Operation_Desert_Storm.JPEG

Valitse näistä sopivalta tuntuva: kevyempi ja yksinkertaisempi, vähemmän riskialtis rikkoontumiselle, sallii hiukan suuremman polttoainevirtauksen, jää enemmän tilaa avioniikalle.
 
Kuinka merkittäviä nuo viat on? Jos harjoituksissa joku kone tai jollain taktiikalla päästään jatkuvasti ampumaan, niin ei varmaan kannata laskea sen varaan että oikeassa tilanteessa ohjus on viallinen.
En tiedä mutta, aktiivinen ja passiivinen häirintä voi olla hyvinkin merkittävä tekijä...
 
Todennäköisesti voisi olla aavistuksen suurempi. Mutta kannattaa huomata myös virransyötön järjestelyt ja jäähdytys. Kääntökoneisto vie myös niiltä tilaa.

En usko, että kääntö kuitenkaan merkittävästi kokoa pienentää. Ja AESAT ovat suhteessa tehokkaampia. Eli en uskoisi, että se on merkittävä negatiivinen tekijä, jos tilaa vain löytyy noin muuten.

No molempiin on tulossa sama tutka. Itse ajattelen enemmän siltä kannalta, että jos vähintään Rafalen kehityksestä alkaen on mietitty kannattaako kääntyvää olla ja sitä ei ole vielä yhteenkään laitettu nyt näitä lukuunottamatta niin ehkä se on melko turha.

Raytheon kertoi tänään yrittävänsä myydä AMRAAM 120-C7 käyttäjille "frankenmissilea". Siinä on yhdistetty ESSM:n rakettiosa C7:n kärkeen. Kantama tuplaantuu. Tarkoitettu maastalaukaisuun, kehitetty Kongsbergin (NASAMS) kanssa. IOC 2018.

Aijai, sehän istuisi meidän NASAMS II:een kuin nenä päähän. Päästäisiin bukkikantamille (ulkop. arvio 40 - 50 km ja korkeusulottuvuus hieman alle 14km, Raytheon ei ole antanut tietoja). Vetoisuus 6kpl per kanisteri tai 2kpl sellaisesta norjalaisten Hummerin-kattolaukaisijasta.
https://www.flightglobal.com/news/a...n-pushes-legacy-munitions-and-new-fra-419024/
http://www.deagel.com/news/Raytheon...-ER-and-NASAMS-Missile-System_n000014097.aspx

Kuva AMRAAM ER -virityksestä:
http://www.shephardmedia.com/media/images/article/0846710e.jpg

Rafalen nokkakartio on hyvin pieni ja sen takana ei ole juuri tilaa joten sinne on hankala mahduttaa mitään. Siksi valinta vaikuttaa loogiselta.
image.jpeg image.jpeg

Gripenissä asia on ratkaistu näin:
image.jpeg image.jpeg

Ja Typhoonissa näin:
image.png image.jpeg

Kaikkien kohdalla on varmasti hyvät perusteet sille, miksi asiat on ratkaistu juuri valitulla tavalla. Maallikkona ja silmälasien käyttäjänä tykkään kyllä ajatuksesta, jossa tarkan näkemisen alue on mahdollisimman laaja. Leikatkaa vessapaperirullasta n. 2-3cm tötteröt ja puristakaa niitä hieman soikeaksi ja pistäkää silmille. Capiche?

Tankkauspuomin suhteen ranskalaiset ovat omilla linjoillaan. Kaikessa on puolensa.
---
"Frankenmissile" olisi tervetullut päivitys NASAMSeihin: ei taida olla ihan mahdoton asia havitella sitä meidän varustukseen? :)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top