Suomen tieverkoston yksityistäminen

Näin tehtiin 1990-luvulla alkaen Lahdentiestä välillä Järvenpää-Lahti. Sitten huomattiin, että jatkamalla samaa vielä 5-10 v ei sen jälkeen rakennettaisi mitään uutta pitkään aikaan. Koska valtion lunastus-
hinnan päälle tulevat rahoituskustannukset. Normaalistihan valtion käyttämä euro on mennyt eikä sille lasketa sen paremmin korkoa kun tuottoa. Keksintö lopetettiin vähin äänin.
Hyvä, tämä vastaus olikin hakusessa. Suomesta ei montaa väylää löydy jossa liikennemäärät ovat riittävät tuon mallin näkökulmasta. Ymmärtääkseni BOT-malli on kokonaisuutena toimiva silloin kun rakentavan yhtiön rahoituskustannus alittaa valtion rahoituskustannuksen sekä operointiaika on riittävä, jotta takaisinmaksu ehditään tehdä. Se voi johtaa myös siihen, että tien kunto ei ole enää aivan priima luovutushetkellä. Valtion rahoituskustannus on nyt niin edullinen, että yhtiöillä vain haaveillaan näin matalasta tasosta.
 
Kyllä oli Sss:llä hauskaa. Ensin ne vetävät ihan vakavana tiukka ilme päällä jotta ei pokeri petä :Työtä on otettava vastaan vaikka kuinka kaukaa. Eli matkojen päästä.

Tämän ilmoituksen jälkeen tulee seuraava ilmoitus mutta hymyä joutuu jo imemään tosissaan : Tienkäyttö muuttuu maksulliseksi. Voi sitä fistpummauksen määrää.
 
Kyllä oli Sss:llä hauskaa. Ensin ne vetävät ihan vakavana tiukka ilme päällä jotta ei pokeri petä :Työtä on otettava vastaan vaikka kuinka kaukaa. Eli matkojen päästä.

Tämän ilmoituksen jälkeen tulee seuraava ilmoitus mutta hymyä joutuu jo imemään tosissaan : Tienkäyttö muuttuu maksulliseksi. Voi sitä fistpummauksen määrää.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041821437094_uu.shtml
Näkökulma: Sooloilua Sipilän luvalla - Bernerin tyyli närkästyttää

Maanantai 18.4.2016 klo 19.18




Hallituskumppanit alkavat hermostua liikenneministeri Anne Berneriin (kesk), kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.

Joo, kyllä siellä SSS.n systeemeissä on hauskaa... Saa nähdä kenelle tämä muuttuu vielä Fistaamiseksi 2.rappuun :D
Mutta Sipilältä sekin käytää kyllä, tarkoitus pyhittää keinot aina lestoilla!
 
Yhtiöittäminen on ihan eri asia kuin ykstyistäminen.

Niin on. Huomasin kyllä eron. Mutta valitettavasti en jaksa nähdä mitään muuta järjellistä tavoitetta tällaisessa "Infraomaisuuden yhtiöittämisessä" kuin joko:

1) Verottaa autoilua lisää kiertoteitse, niin voidaan väittää ettei verorasitus ole noussut, ja/tai sitten

2) Kreikka-tyylinen valtionvelan "piilottelu" kiertoteitse. Siellähän sitä ujutettiin hirveät määrät velkaa valtion omistamaan rautatieyhtiöön. Eli otetaanko sitten myöhemmin vaikkapa 49% vähemmistöomistus (luonnollisesti huokeaan hintaan) tähän "Infra Oy":öön, poliitikot osoittavat kukin omat "siltarumpunsa" johon rahaa kanavoidaan ja maksetaan osalla vähän velkaa pois, jotta voidaan sanoa että "valtionvelka on laskenut X verran" ennen seuraavia vaaleja. Samalla tämä Infra Oy kasvattaa koko ajan tiemaksujaan, koska täytyyhän sen saada vähän hyvitystä sille että joutuu maksamaan 49% lainsäädännöllä kohtuulliseksi rajoitetusta (mutta alihintaan osuutensa lunastaneelle yksityiselle hyvinkin tuottoisasta) tuloksestaan vähemmistöomistajalle. Kun tuplaa maksut niin homma on kuoletettu...

Tietysti haluaisin uskoa, että tässä ollaan kovasti rehellisesti Suomen asialla, mutta en vain oikein jaksa uskoa kun track record puhuu puolestaan. Ja oppositiossa on vain vielä kuvottavampaa sakkia.

Jos halutaan vain läpinäkyvyyttä ym ym niin kyllä se on saavutettavissa muillakin ratkaisuilla kuin yhtiöittämisellä. Osataan niitä rahoja nytkin korvamerkitä myös ei-yhtiönä toimivien valtion tahojen välillä.
 
Onko seurantalaite siis jo speksattu jossain, koska noin varmana heittelet ilmoille mielipiteitäsi siitä, että se lähettää paikkatietoja jonnekin eteenpäin?

En nyt vain ole unohtanut Ollilan työryhmän mietintöjä, ITS Finlandin aiheeseen liittyvää lobbausta ja esimerkiksi LVM:n ex-kansliapäällikön toimintaa Helptenin hallituksen jäsenenä.
 
Sanottakoon myös, että minulla ei ole mitään harhakuvaa näkemäni ja kokemani perusteella esim. Liikenneviraston toiminnasta - ainakaan yltiöpositiiviseen suuntaan. Mutta en jaksa nähdä sitäkään, että yhtiöitetty valtion toiminta olisi jotenkin lähtökohtaisesti tehokkaampaa kuin virastomuodossa tehty. Ennemmin organisaatiomuutokset näyttäisivät johtavan siihen, että potkitaan puolet soutajista mutta palkataan uusi kerros veneenjohtajia väliin. Yksityisessä firmassa tämä tyssää yleensä viimeistään rahojen loppumiseen, jolloin tehdään hätäinen ja "ruma" mutta tehokas korjausliike, mutta valtion touhuissa, jopa valtionyhtiön touhuissa usein taas luotetaan siihen että piikki on auki ainakin sen verran että saadaan matriisihallintohimmeli rahoitettua, lopun voi sitten hoitaa helposti vähentämällä palveluita, koska ei niitä mistään muualtakaan voida hankkia.
 
Kannattaa googlettaa esim. sanoilla economists consensus congestion pricing, niin mahdollinen taloustieteilijöiden konsensus käy ilmi.

Jos termin congestion pricing korvaa termillä conscription, niin selviää mahdollinen konsensusmielipide asevelvollisuuteen, ja jos termillä land value tax, niin maapohjan kiinteistöveroon jne. Yleisesti ottaen olisi hyvä, jos keskustelunaiheisiin jaksettaisiin perehtyä esim. googlettamalla etukäteen, niin keskustelukin pysyisi tasokkaampana.

Googletitko tuossa ~2007 kieppeillä konsensusmielipiteen maailmantalouden kasvunäkymistä?
 
Viittaa. Tienkäyttömaksua ei kuitenkaan ole järkevää periä haja-asutusalueella ajettaessa, vaan maaseutuautoilun tuottama haitta saadaan kätevimmin perittyä polttoaineen hinnassa. Tienkäyttömaksua kannattaa periä vain asutuskeskusten lähistöllä, silloin kun autojen melu/saasteet/ruuhkavaikutus jne. haittaa merkittävää ihmismäärää. Eli periaatteessa tienkäyttömaksu on sama asia kuin ruuhkamaksu.

Mutta tätä ei olla suunnittelemassa. Vaikka tienkäyttömaksu vaihtelisikin alueittain (mikä ei ole vielä selvää - Ollilan ryhmän esityksessä niin oli mutta uudesta ei vielä tiedetä) niin maksu perittäisiin silti kaikilta valtion teiltä. Missä on sikäli järkeä että kaikkihan ne kuluvat ja niitä pitää ylläpitää. Pohjoisessa routa kuluttaa teitä ihan ominkin päin.
Tässä ei siis ole tulossa mikään pelkästään Helsinkiä koskeva ruuhkamaksu.
 
Onkohan vastaavia tiehankkeita ollut tämän jälkeen?

Lahden moottoritie luovutetaan Liikennevirastolle
Julkaistu 30.8.2012 http://www.liikennevirasto.fi/-/lahden-moottoritie-luovutetaan-liikennevirastolle
Liikenneviraston ja Tieyhtiö Nelostie Oy:n 15-vuotinen sopimus Lahden moottoritien Järvenpää–Lahti-osuuden suunnittelusta, rahoituksesta, rakentamisesta ja kunnossapidosta päättyy. Tie luovutetaan tänään Liikennevirastolle.

Vuosina 1997–1999 Lahden moottoritietä rakennettiin yhteensä lähes 70 kilometriä sisältäen muun muassa 88 uutta siltaa. Rakentaminen sujui vauhdilla. Uutta tietä valmistui keskimäärin 80 metriä päivässä. Tien toteutuksessa huomioitiin myös väyläestetiikka. Alueen kunnat pystyttivät jokaiseen pääliittymään kunkin kunnan identiteettiä kuvaavan taideteoksen.

Moottoritien hyödyt suhteessa sen kustannuksiin ovat olleet ennakoitua suuremmat. Tänään keskimäärin 25 000 ajoneuvoa käyttää moottoritietä, kun vuonna 1998 liikennemäärä oli noin 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Huippupäivinä tiellä on kulkenut yli 40 000 ajoneuvoa. Tien myötä myös säästetään vuosittain 20–30 milj. euroa yhteiskunnan varoja merkittävästi vähentyneiden onnettomuuksien ja nopeutuneen liikkumisen ansiosta.

Hankkeen kokonaiskustannukset sisältäen suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon, rahoituksen ja hallinnoinnin sekä Liikenneviraston omat kustannukset ovat 235 milj. euroa
Tie toteutettiin elinkaarimallilla

Lahden moottoritie on ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu väylähanke. Elinkaarimallisopimuksen mukaisesti palveluntuottaja eli Tieyhtiö Nelostie Oy alkoi saamaan liikennemäärään perustuvaa korvausta tilaajalta eli Liikennevirastolta, kun rakennettu tie oli otettu käyttöön. Liikennevirasto maksoi siis tieyhtiölle palvelumaksua vasta käytössä olevasta tiestä. Sopimukseen kuului ehto, että maksetulla palvelumaksulla oli liikennemäärään sidottu vuosittainen yläraja, jonka jälkeen vuosimaksu ei enää noussut. Tämä raja tuli vastaan ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Nyt sopimuksen päättyessä tie palautetaan Liikennevirastolle ilman eri korvausta ja sovitun mukaisessa kunnossa. Palautuskunto vastaa sopimuksen keston mukaisesti 15 vuotta vanhaa moottoritietä. Luovutusta on valmisteltu kuntoselvityksillä ja niiden perusteella tehdyillä korjaus- ja kunnostamistoimenpiteillä viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.

Lahden moottoritiehankkeessa käytetyn elinkaarimallin hyödyiksi osoittautuivat nopea, tehokas ja laadukas toteutus ja hyvä kunnossapitotaso. Malli on ohjannut rakentamisen hallintaa pilkotuista hankkeista laajempiin vastuukokonaisuuksiin ja tarkoituksenmukaiseen riskien jakoon sekä kannustaa palveluntuottajaa pitämään tien jatkuvasti hyvässä kunnossa.

Nyt täytyy taas lähteä katsastuskonttorille tekemään omistajanmuutos ilmoitusta hankkimastani autosta. Eilen ei onnistunut Trafin tietojärjestelmien temppuilun vuoksi. Trafi tarvinnee lisää rahaa tietojärjestelmiensä kehittämiseen.
 
Onkohan vastaavia tiehankkeita ollut tämän jälkeen?



Nyt täytyy taas lähteä katsastuskonttorille tekemään omistajanmuutos ilmoitusta hankkimastani autosta. Eilen ei onnistunut Trafin tietojärjestelmien temppuilun vuoksi. Trafi tarvinnee lisää rahaa tietojärjestelmiensä kehittämiseen.

Valtion ikuisuusprojekti on jollekin täydellinen runsaudensarvi...
 
Onkohan vastaavia tiehankkeita ollut tämän jälkeen?



Nyt täytyy taas lähteä katsastuskonttorille tekemään omistajanmuutos ilmoitusta hankkimastani autosta. Eilen ei onnistunut Trafin tietojärjestelmien temppuilun vuoksi. Trafi tarvinnee lisää rahaa tietojärjestelmiensä kehittämiseen.
Lahti-Järvenpää-tieosuus on noiden vilkkaimpien joukossa (kts. kartta vuoden 2014 luvuista). Yhtä vilkkaasti liikennöityjen väylien osuus on melko alhainen koko tieverkosta ja näille osuuksille yksityisen toimijan löytäminen voisi olla melko työlästä.
upload_2016-4-19_10-49-52.pngupload_2016-4-19_10-53-51.png(edit, lisätty legend)
https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne
 
Mutta tätä ei olla suunnittelemassa. Vaikka tienkäyttömaksu vaihtelisikin alueittain (mikä ei ole vielä selvää - Ollilan ryhmän esityksessä niin oli mutta uudesta ei vielä tiedetä) niin maksu perittäisiin silti kaikilta valtion teiltä. Missä on sikäli järkeä että kaikkihan ne kuluvat ja niitä pitää ylläpitää. Pohjoisessa routa kuluttaa teitä ihan ominkin päin.
Tässä ei siis ole tulossa mikään pelkästään Helsinkiä koskeva ruuhkamaksu.

Jos tienkäyttömaksu perustuu kameroilla toimiviin mittauspisteisiin, on aika selvää, että mittauspisteitä pystytetään vain ruuhka-Suomeen. Gps-paikannuksella toimiva tienkäyttömaksu voidaan toki ulottaa koko maahan, mutta silloinkin on järkevää mitoittaa käyttömaksu todellisen ulkoishaitan mukaan, jolloin kaupungissa ajelu olisi kalliimpaa kuin maaseudulla, sillä kaupungissa ulkoishaitta on selvästi suurempi.
 
Jos tienkäyttömaksu perustuu kameroilla toimiviin mittauspisteisiin, on aika selvää, että mittauspisteitä pystytetään vain ruuhka-Suomeen. Gps-paikannuksella toimiva tienkäyttömaksu voidaan toki ulottaa koko maahan, mutta silloinkin on järkevää mitoittaa käyttömaksu todellisen ulkoishaitan mukaan, jolloin kaupungissa ajelu olisi kalliimpaa kuin maaseudulla, sillä kaupungissa ulkoishaitta on selvästi suurempi.

Kameravalvonnasta ei tietääkseni ole puhuttu vaan jonkinlaisesta 'mobiiliratkaisusta'. Tekniset ratkaisut ovat selkeästi vielä epäselvät mutten ole saanut mistään käsitystä että tässä olisi vain Etelä-Suomea koskeva ratkaisu kehitteillä. Mielestäni projisoit esitykseen omia näkemyksiäsi.

Ruuhkamaksujen idea on että ne tulevat kaikkien muiden liikenteen maksujen (polttoaine, ajoneuvoverot) päälle antamaan negatiivista kannustinta. Tienkäyttömaksussa taas tuntuu olevan tavoitteena että jotkut maksaisivat vähän nykyistä vähemmän, jotkut vähän enemmän. En usko että tämä tulee toimimaan ruuhkamaksun tavoin.
 
Googletitko tuossa ~2007 kieppeillä konsensusmielipiteen maailmantalouden kasvunäkymistä?

Good one. Taloudesta ennustetaan aina lyhyttä parin vuoden jatkumoa siihen suuntaan minkä sokea Reetakin näkee nykyhetkessä, ja sen jälkeen siitä ikuisuuteen tasaista 2% / 3% / 4% talouskasvua. Taloustiede on monelta osin enemmän taidetta kuin mitään fysiikan kaltaista reaalitiedettä. V-tako sen tietää mitä Jeppe haluaa viiden vuoden päästä, kun sitä koko asiaa ei ole ehkä edes vielä keksitty.

Se talouskäyrä oikeammin yleensä etenee kuplasta romahdukseen ja taas kuplaan, väleihin ehkä tasaisempaa rytistelyä johonkin suuntaan. Piruko sellaista osaa ennustaa, ne jotka osaa ede auttavasti eivät ole niitä joiden täytyy tehdä päivätöitä esim. "talousviisaana" tai yhtään missään.
 
Soininvaarakin toteaa esityksen yksityiskohtien olevan hankalia ja epäilee järkevyyttä:
Kaupunginvaltuutettu ja entinen vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaaravaroittaa blogissaan, että ehdotetussa valtion liikenneinfran yhtiöittämisessä piru piilee yksityiskohdissa.

Soininvaara toteaa, että ministeri Anne Bernerin (kesk) esityksen yksityiskohtia ei vielä tiedetä, joten vielä ei voi sanoa, onko esitys huonoa.

"Berner on esiintymisellään tehnyt kyllä kaikkensa ruokkiaseen ennakkoluuloja esityksiään kohtaan. Esitys muuttuu sekä vaaralliseksi että järjettömäksi, jos joku keksii yksityistää infrayhtiöt tai osan siitä."

Soininvaara toteaa, että luonnollisen monopolin yksityistäminen on "perustyperää".

"Siihen on pakko lisätä jokin hallinnollinen monopolivoiton rajoitin, minkä jälkeen siinä ei ole yhtään markkinamekanismin hyvää puolta. Espoossa tätä ei ylipäätänsäkään taideta ymmärtää", hän sivaltaa.

Tieverkon osalta olennaista Soininvaaran mukaan on, mistä infrayhtiö saa tulonsa.

"Markkinalogiikan mukaan sen pitäisi saada ne joko tienkäyttömaksuina autoilijoilta tai käytön perusteella valtiolta. Jos jokainen tienpätkä vaatisi oman kannattavuutensa, tämä ohjaisi liikennerahat tehokkaasti tarpeen mukaan. Tämän varjopuolena on syrjäseutujen tieverkon rappeutuminen. Kehä ykkösen satatuhatta päivittäistä käyttäjää saavat kokoon sievoisen summan, mutta syrjäkylän muutamakymmentä päivittäisi käyttäjää eivät pystyis kustantamaan edes aurausta. Syrjäseuduilta kannattaisi muuttaa pois niin kauan kun tie vielä kantaa muuttoauton", Soininvaara epäilee.

Mutta jos taas investoinneista edelleen päättäisi "valtiovaranvaliokunnan siltarumpujaosto mielivaltaisten käytäntöjen perusteella", yhtiöittämisestä menee idea, koska se joutuu tekemään järjettömiä investointeja.
http://www.talouselama.fi/uutiset/t...auan-kun-tie-viela-kantaa-muuttoauton-6542708
 
Kameravalvonnasta ei tietääkseni ole puhuttu vaan jonkinlaisesta 'mobiiliratkaisusta'. Tekniset ratkaisut ovat selkeästi vielä epäselvät mutten ole saanut mistään käsitystä että tässä olisi vain Etelä-Suomea koskeva ratkaisu kehitteillä.

Tukholmassa, Göteborgissa ja Oslossa on käytössä kameravalvonta, joka tunnistaa rekisterikilvet. Sen rinnalle autoihin voi hankkia mikroaaltotunnistimen, joka nostaa tunnistuksen luotettavuuden kameroiden n. 98,5%:sta lähes sataan. Rekisterikilpien kameravalvontaa ollaan suunnittelemassa myös Suomeen: https://www.hsl.fi/tiemaksut
 
Tukholmassa, Göteborgissa ja Oslossa on käytössä kameravalvonta, joka tunnistaa rekisterikilvet. Sen rinnalle autoihin voi hankkia mikroaaltotunnistimen, joka nostaa tunnistuksen luotettavuuden kameroiden n. 98,5%:sta lähes sataan. Rekisterikilpien kameravalvontaa ollaan suunnittelemassa myös Suomeen: https://www.hsl.fi/tiemaksut
Miksi rakentaa järjestelmä, kun tämän voi hoitaa esim. polttoaineverotuksella tarkentamalla sitä esim. postinumeroihin?
Laittamassasi linkissä löytyi vertailu km, jossa järjestelmän kustannus on 133M€, tämän voisi säästää ihan vain ilmoittamalla että eri postinumeroilla tankkaamalla veron osuus vaihtelee, samalla ei tarvitsisi rakennella uusia järjestelmiä ihan rakentelemisen ilosta, vaan silläkin rahalla voisi rakentaa/ylläpitää tieverkkoa, käyttökulutkin jäisi virkamiestyöksi ja poistoja ei tulisi, kulut siis minimaaliset muihin vaihtoehtoihin verrattuna:
upload_2016-4-19_11-53-42.png
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/sini_puntanen_tiemaksut_180416.pdf
 
Miksi rakentaa järjestelmä, kun tämän voi hoitaa esim. polttoaineverotuksella tarkentamalla sitä esim. postinumeroihin?

Jos bensa on eri hintaista eri huoltoasemilla, vääristää tämä asemien välistä kilpailua, ja kannustaa ihmisiä käymään tankkaamassa halvemmilla asemilla. Bensan hinnalla ei voida myöskään ohjata ruuhka-aikojen liikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolelle kuten ruuhkamaksuilla.
 
Back
Top