MeriTJ
Ylipäällikkö
Sinulta unohtui että joudut teeskentelemään kuuroa kun tuomari koittaa piereskellä salaa kisassa practical-stagella kun olet ampumavuorossa kuulevat korvilla
Äänenvaimentimet
- Viestiketjun aloittaja Victor Charlie
- Aloitus PVM
J0h1F
Ylipäällikkö
Isoin ongelma kunnollisten vaimenninten kanssa on paino. Oma M92S:ään (ja RK 95:een) käyvä BR-tuotteen 8-kammioinen TR8 -vaimennin painaa 490 grammaa, kaikki etutähtäimen etupuolelle lisättynä (vaimennin ruuvautuu kiinni suujarrussa oleviin sysäyksenvahvistajaa varten tehtyihin kierteisiin). Käytännössä tämä tekee jo entisestään etupainoisesta aseesta hyvin kurjan pitää ylävalmiudessa pidempiä aikoja. Kyseinen suujarrukiinnitys on kyllä osasyyllinen, suoraan piipun kierteisiin kiinnittyvä RK 62:n vastaava vaimenninhan painaa vain 260 g, mutta se ei ole pikakiinnitettävissä aseeseen, vaan liekinvaimennin pitää irrottaa.
Tässä kaaviokuva vaimentimesta:
Etenkin täyslatausten kanssa toimimaan tarkoitetut vaimentimet painavat, koska niissä ensimmäisen laajenemiskammion on oltava riittävän suuri, jotta se ei nosta koneiston paineita liikaa ja rasita koneistoa kohtuuttomasti. Esimerkiksi itäläinen AK:n perusvaimennin PBS-1 lisää tavallisia patruunoita käytettäessä koneiston paineita niin paljon, että aseen elinikä lyhenee. Tuo BR-tuotteen Reflex-vaimenninsarja on kuitenkin tarkoitettu myös täyslatauksille.
Vaimentimen kanssa ase myös likaantuu aavistuksen enemmän, ja periaatteessa vaimennin pitäisi ottaa aina pois kun aseella ei ammuta, jotta palokaasukarstoihin kondensoitunut vesi pääsee haihtumaan, eikä ruostuta asetta tai piippua.
Yliääniluodin yliäänipamaus on kuitenkin noin 140 dB, eli ampumamelu on kuitenkin aika kova, vaikka suupamaus vaimenisikin kokonaan. Lisäksi yliääniluodista ulkopuolinen kuulee yhä sen "piiskan sivalluksen" (kyseinen yliäänipamaus), eli terävän viiltävän napsahduksen. Vertailun vuoksi vaimentamattoman RK:n ampumamelu on oikeakätiselle ampujalle 153 dB ja piipunsuun puolella olevalle 158 dB (desibeliasteikkohan on sitten logaritminen).
AK:n koneistomelu, eli se, joka aliäänilatauksia vaimentimen kanssa käytettäessä kuuluu (vaimennin tarvitaan suupamauksen eliminointiin kuitenkin), on 126 dB, 320 m/s lähtevän luodin melu vain 95 dB. Tämä onkin jo siedettävällä tasolla.
PV:nkin käyttämä D166:een perustuva aliäänipatruuna on kyllä hyvin tarkka RK:sta ammuttuna, ja itsekin lataamalla päästään jopa lähelle kulmaminuutin tarkkuutta M92S:ssä (alle 1,5:een kulmaminuuttiin), rihlannousu kun riittää vielä 13 g luodille.
Olen lukenut useammasta eri lähteestä, että 0,8-0,85 grammaa Vihtavuoren N120:aa on sopiva lataus (omalla vastuulla toki, D120 ei ole siihen alun perin tarkoitettu, vaan ihan täyslatauksia varten), jolloin paineet riittävät hyvin vielä koneistonkin toimintaan. Toki siinä on yhä ongelmana se, että hylsy jää vajaaksi, jolloin pahimmassa tapauksessa ruuti on valunut hylsyn etuosaan ja liian hitaasta syttymisestä seuraa alilatausdetonaatio. Tämän voi kuitenkin välttää sillä, että koputtelee ruudit hylsyn takaosaan lipasta ennen ampumista koputtamalla tai sitten käyttää jotain täyteainetta; joidenkin olen kuullut käyttävän tässä sillaa (olisi ihan mielenkiintoista tietää, mitä Lapua tässä on käyttänyt). Berdan-nalliset hylsyt ovat aliäänipatruunoihin turvallisempia, koska niiden kaksi liekkireikää sytyttävät ruudin paremmin.
Tässä kaaviokuva vaimentimesta:
Etenkin täyslatausten kanssa toimimaan tarkoitetut vaimentimet painavat, koska niissä ensimmäisen laajenemiskammion on oltava riittävän suuri, jotta se ei nosta koneiston paineita liikaa ja rasita koneistoa kohtuuttomasti. Esimerkiksi itäläinen AK:n perusvaimennin PBS-1 lisää tavallisia patruunoita käytettäessä koneiston paineita niin paljon, että aseen elinikä lyhenee. Tuo BR-tuotteen Reflex-vaimenninsarja on kuitenkin tarkoitettu myös täyslatauksille.
Vaimentimen kanssa ase myös likaantuu aavistuksen enemmän, ja periaatteessa vaimennin pitäisi ottaa aina pois kun aseella ei ammuta, jotta palokaasukarstoihin kondensoitunut vesi pääsee haihtumaan, eikä ruostuta asetta tai piippua.
Yliääniluodin yliäänipamaus on kuitenkin noin 140 dB, eli ampumamelu on kuitenkin aika kova, vaikka suupamaus vaimenisikin kokonaan. Lisäksi yliääniluodista ulkopuolinen kuulee yhä sen "piiskan sivalluksen" (kyseinen yliäänipamaus), eli terävän viiltävän napsahduksen. Vertailun vuoksi vaimentamattoman RK:n ampumamelu on oikeakätiselle ampujalle 153 dB ja piipunsuun puolella olevalle 158 dB (desibeliasteikkohan on sitten logaritminen).
AK:n koneistomelu, eli se, joka aliäänilatauksia vaimentimen kanssa käytettäessä kuuluu (vaimennin tarvitaan suupamauksen eliminointiin kuitenkin), on 126 dB, 320 m/s lähtevän luodin melu vain 95 dB. Tämä onkin jo siedettävällä tasolla.
PV:nkin käyttämä D166:een perustuva aliäänipatruuna on kyllä hyvin tarkka RK:sta ammuttuna, ja itsekin lataamalla päästään jopa lähelle kulmaminuutin tarkkuutta M92S:ssä (alle 1,5:een kulmaminuuttiin), rihlannousu kun riittää vielä 13 g luodille.
Olen lukenut useammasta eri lähteestä, että 0,8-0,85 grammaa Vihtavuoren N120:aa on sopiva lataus (omalla vastuulla toki, D120 ei ole siihen alun perin tarkoitettu, vaan ihan täyslatauksia varten), jolloin paineet riittävät hyvin vielä koneistonkin toimintaan. Toki siinä on yhä ongelmana se, että hylsy jää vajaaksi, jolloin pahimmassa tapauksessa ruuti on valunut hylsyn etuosaan ja liian hitaasta syttymisestä seuraa alilatausdetonaatio. Tämän voi kuitenkin välttää sillä, että koputtelee ruudit hylsyn takaosaan lipasta ennen ampumista koputtamalla tai sitten käyttää jotain täyteainetta; joidenkin olen kuullut käyttävän tässä sillaa (olisi ihan mielenkiintoista tietää, mitä Lapua tässä on käyttänyt). Berdan-nalliset hylsyt ovat aliäänipatruunoihin turvallisempia, koska niiden kaksi liekkireikää sytyttävät ruudin paremmin.
VanhaPate
Respected Leader
Merijalkaväellä on vasta kokeilussa tuo koko pataljoonan aseiden vaimennus. Vaimennuksen odotetaan parantavan kommunikaatiota, tilannetietoisuutta sekä tulen tarkkuutta/vaikutusta.
http://www.military.com/daily-news/2016/11/22/corps-put-silencers-whole-infantry-battalion.html
http://www.military.com/daily-news/2016/11/22/corps-put-silencers-whole-infantry-battalion.html
Corps Wants to Put Silencers on a Whole Infantry Battalion
A U.S. Marine with Bravo Company, 1st Battalion, 2nd Marine Regiment utilizes a suppressor while providing security on a company attack range in Twentynine Palms, Calif., Oct. 21, 2016. (U.S. Marine Corps/Sarah N. Petrock)
Military.com | Nov 22, 2016 | by Hope Hodge Seck
In a series of experiments this year, units from 2nd Marine Division will be silencing every element of an infantry battalion -- from M4 rifles to .50 caliber machine guns.
The commanding general of 2nd Marine Division, Maj. Gen. John Love, described these plans during a speech to Marines at the Marine Corps Association Ground Dinner this month near Washington, D.C.
The proof-of-concept tests, he said, included Bravo Company, 1st Battalion, 2nd Marines, which began an Integrated Training Exercise pre-deployment last month at Marine Corps Air-Ground Combat Center Twentynine Palms.
"What we've found so far is it revolutionizes the way we fight," Love told Military.com. "It used to be a squad would be dispersed out over maybe 100 yards, so the squad leader couldn't really communicate with the members at the far end because of all the noise of the weapons. Now they can actually just communicate, and be able to command and control and effectively direct those fires."
Chief Warrant Officer 5 Christian Wade, the division's gunner, or infantry weapons officer, said the Lima companies in two other battalions -- 3rd Battalion, 6th Marines, and 3rd Battalion, 8th Marines -- now had silencers, or suppressors, on all their rifles, including the M27 infantry automatic rifles. All units are set to deploy in coming months. The combat engineer platoons that are attached to these units and will deploy with them will also carry suppressed weapons, he said.
Suppressors work by slowing the escape of propellant gases when a gun is fired, which drastically reduces the sound signature. Used by scout snipers and special operations troops to preserve their stealth, the devices are also valuable for their ability to minimize the chaos of battle, enabling not only better communication but also improved situational awareness and accuracy.
"It increases their ability to command and control, to coordinate with each other," Wade told Military.com. "They shoot better, because they can focus more, and they get more discipline with their fire."
The noise of gunfire can create an artificial stimulus that gives the illusion of effectiveness, he said. When it's taken away, he explained, Marines pay more attention to their shooting and its effect on target.
"They've got to get up and look, see what effect they're having on the enemy because you can't hear it," he said.
He added that suppressors were already in common use by near-peer militaries, including those of Russia and China.
Wade said he is working on putting suppressors on the Marines' M249 light machine gun and M240G medium machine gun, using equipment from Marine Corps Forces Special Operations Command. The third and final objective will be the suppression of the .50 caliber heavy machine gun, he said.
As the units conduct training and exercises with suppressors, 2nd Marine Division is collaborating with the Marine Corps Warfighting Lab to collect and aggregate data. Weapons with suppressors require additional maintenance and cleaning to prevent fouling, and the cost, nearly $700,000 to outfit an infantry battalion, might give planners pause.
But Wade said he will continue to gather data for the next year-and-a-half, following the units as they deploy. And he expects the idea to have gained significant traction among Marine Corps leadership by then, he said.
"When I show how much overmatch we gain … it will have sold itself," he said.
Taistelun avauksessa jossa halutaan säilyttää oma paikka piilossa kannu on tarpeellinen. Taistelun pitkittyessä taas tarpeeton koska meno on hulvatonta ja äänen tuottamisessa ei ole ongelmaa. Kannuissa on huomioita se että vastaanottava puoli on satakertaa vaikeampi huomata suuliekkiä sen kadotessa vaimentimen sisälle ja ulos tuleva lieska ei ole enään mainittava. Joten TA taikka ne jotka haluavat pysytellä piilossa niin nopeasti irroitettava vaimennin on tarpeellinen työkalu (aivan sama kuin kirvesmiehelle sahan antaminen.)
Ei kait se putsaus ole iso ongelma kun muutenkin sotilaat pitävät työkalunsa toimintakykyisinä nykytilanteessa. Automaattisesti.
jurppi
Ylipäällikkö
Tottahan se tarkkuus riittää. Alle äänen nopeudella lentävässä luodissa on suurimpana haittana se että lentorata on melkoisen kaareva. Tätä voi lyhemmille ampumamatkoille kompensoida tarkkuuttamalla ase vaikkapa 76 metrille niin se on kohtuullisella tarkkuudella ampumakelpoinen (ilman ennakkoja) hieman yli sadan metrin päähän. Tätä luodin lentoradan vaikutusta voi kokeilla/testailla vaikka piekkarilla+aliääniptruunalla sadan metrin radalla. Oman mausteensa antaa myös tuuli vaikkei se ehkä heitäkään raskasta kuulaa aivan yhtä paljoa kuin kevyttä piekkarin luotia.
Ruudin syttymiseen hylsyssä vaikuttaa moni asia..Esim. nalleissa on erilaisia ominaisuksia (kasa-ampujat tietää). Samoin ruudissa, jyvien muoto, grafiittipinnoituksen laatu ja määrä jne. vaikuttaa syttymiseen, herkkyyteen, nopeuteen. Kuten myös paineen nousuun hylsyssä jne. Vaikutukset korostuu erilaisilla hylsyillä ja ruudin määrällä hylsyssä jne. Nämä ovat sinällään ja normaalitapauksissa pienimerkityksellisiä asioita. Mutta joissain tilanteissa,erikoislatauksissa, suurireikäisillä kalibereilla pyrittäessä aliääniseen lähtönopeuteen jne. voi aiheutua suurempaakin paineennousujen vaihtelua, hajontaa jne. Näissä on paljon kaikenlaisia muuttujia. Puhumattakaan jos lisäksi ryhdytään vaikkapa sekoittelemaan erilaisia ruuteja jne. Lisäksi kun touhutaan korkeapaineisten räjähdysten kanssa on hyvä varautua erityiseen huolellisuuteen. Näistä latausjutuista voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan..ja onhan niitä kirjoitettukin. Joitain löytyy omasta hyllystä. Sopivassa kasa-ampujaporukassa saa käytännön tietoa erilaisista latauksiin liittyvistä jutuista..vaikka joskus ehkä mennään jo henkimaailman puolelle.
Tehdaspatruunoissa asiat ovat ammattimiesten hoidossa, patruunat testataan monin tavoin joten niitä voi suositella muillekin kuin "pelle pelottomille" harrastajille. Ja onhan näistä itselataamisista omat pykälänsä myös lainsäädännössä jne.
Kiitos myös hyvistä tiedoista vaimennuksien osalta..
jurppi
Ylipäällikkö
Minua tuossa kuvassa hieman epäilyttää tuo suujarrun jääminen vaimentimen sisään...se ei näytä kovin harkitulta ominaisuudelta. Ilmeisesti vaimentimen pelti kuitenkin kestää sivusta tulevan paineryöpyn? Tai onko kyseessä niin tiukka liitos ettei paine pääse sitä kautta karkaamaan ja/tai kuumentamaan vaimenninta?
Bushmaster
Greatest Leader
Niihän se jää tässäkin sisään ja toimii erinomaisesti
http://www.aseutra.fi/jet-z-cqb-bl-ja-jet-z-cqbs-bl-vaimennin
http://www.aseutra.fi/jet-z-cqb-bl-ja-jet-z-cqbs-bl-vaimennin
D
Deleted member 266
Guest
Se pieni ero on AU:n kartiopinta lieskarin takana.
Bushmaster
Greatest Leader
Aikaisempi versio meni suoraan "birdgage" .223 lieskariin ilman kierteitä ja sekin toimi hienosti. Tosin ruutijäämät tuppasivat jumittamaan pöntön irrotusta...
Samses
Ylipäällikkö
Nähdäkseni vaimentimen edut ovat seuraavat (omakohtaista kokemusta on vain metsästyskäytöstä):
- Rekyyli vaimenee ja muuttuu "pehmeämmäksi" -> isokaliiperinen ase on helpommin hallittavissa, erityisesti paikkolaukaus helpottuu, ja yksittäislaukauksen tarkkuus paranee
- Suuliekki häviää -> ampujan sijainti on vaikeampi havaita ja ampujalta ei mene yönäkö hämärässä/pimeätoimintalaite päässä ammuttaessa
- Ääni pienenee -> ampujan sijainti on vaikeampi havaita + em. edut kommunikaatioon ja ympäristön havainnointiin liittyen + luonnollisesti se että yksittäinen laukaus ei aiheuta välitöntä kuulovauriota.
Kun näitä asioita miettii, niin tst-käytössä vaikuttaisi minusta maallikkona siltä, että ainakin TA:lle ja tukiampujille äänenvaimennin olisi perin hyödyllinen EDIT hathat-hommien lisäksi tietysti.
Ampumarataharjoittelussa, jossa suurimmat laukausmäärät näin rauhan aikana ammutaan, äänenvaimentimista on kaksi hyötyä: ensinnäkin se, että vältetään vieressä ampuvan kaverin kuulovaurio, ja toisekseen, se, että vaimennin pehmentää rekyyliä, jolloin isompia laukausmääriä voidaan ampua ilman mustelmia olkapäähän. Kyllä radalla silti ehdottomasti kuulosuojaus tarvitaan, mutta yksittäisen riistalaukauksen metsässä ammun ainakin itse ilman kuulosuojia (minulla on vaimennin kaikissa kivääreissä pienaria myöten), ja vielä toistaiseksi kuuloa on jäljellä.
Viimeksi muokattu:
MeriTJ
Ylipäällikkö
Minulla on Saimaa Still-merkkinen vaimennin Arskan nokassa ja kyseinen mötkäle poistaa suuliekin, vaimentaa rekyyliä kuin kompensaattori ja äänestä lähtee reilusti pois vaikka tuo onkin sellainen solttutouhut mielessä valmistettu lyhyt vaimennin ettei aseesta tule tolkuton kohlo. Tämän lyhyen ajan omistamisenkin perusteella olen erittäin vakuuttunut että sotakentälle tuollainen eteenpäin puhaltava pikkuvaimennin antaisi merkittävää etua kaikille kun ei voi vihulainen ampua takaisin suuliekin suuntaan ja pamauskin "puolet pienempi".
Victor Charlie
Kapteeni
Likaako tuo asetta?
D
Deleted member 266
Guest
Olennaisesti vähemmän kuin mikään muu kokeilemani - ja niitä on ollut aika paljon
MeriTJ
Ylipäällikkö
Olennaisesti vähemmän kuin mikään muu kokeilemani - ja niitä on ollut aika paljon
Voin hyvin mielin kompata Veli VeeTeeTeen viestiä. Kuvaavaa sille että vaimennin ei puhalla takaisin aseeseen oli havainto kun otti kompensaattorin piipun päästä pois ja laittoi SS:n vaimentajan tilalle, piti kaasuporttia sen jälkeen kääntää auki puoli kierrosta että aseen syklaus oli yhtä rivakkaa kuin kompilla.
vastarannankiiski
Kenraali
Mä en nyt ihan tämän varaan menisi laskemaan ja kovin laajoja yleistyksiä tekemään.
Paras vaihtoehto tältä kannalta on aina ase joka toimii mahdollisimman hyvin laiminlyötynäkin eri olosuhteissa ja huoltoväliä voi venyttää. Laadukkaan öljyn lisääminen saattaa usein auttaa aseen huoltovälin pidentämisessä. Esimerkiksi AR sukuiset vakiokuosissaan olevat aseet kestävät häikäisevän hyvin palokarstaa asetta putsaamatta kunhan aseet vaan pitää märkänä öljystä, vaikka ihan 5w-40 syntettisellä moottoriöljyllä. Maa-aines ja muu törky on sitten asia erikseen.
BlackFox
Ylipäällikkö
Kannattaa pojat se kuulo suojata. Vittumaisia juttuja jos tulee mm kunnon tinnitys korviin.
Itselläni on pieni tinnitys ja en todellakaan haluaisi että se tuosta pahenee.
Olennaisesti vähemmän kuin mikään muu kokeilemani - ja niitä on ollut aika paljon
RK:lle on olemassa oma SStill vaimennin mallia RK762-A. Vaimennin käy ja lukittuu suoraan RK95 suujarruun. Tämä malli on myös tarkoitettu kaasutoimisille itselataaville eli ei puhalla kaasuja takaisin aseeseen ja ampujan silmille. Vaimenninta ei ole vielä saatavilla mutta tuomme tämän myös julkiseen myyntiin.
http://saimaastill.fi/portfolios/saimaa-still-suppressor-rk-series/
Harri
Saimaa Still Oy
Aikoinaan oli tämä suomalainen firma joka valmisti RK:n äänenvaimetimia (muunmuassa):
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/vaimenninmetalli+oy/03616943
Muistaako muut?
@Harri ei satu olemaan mitään yhteyttä tuohon lopettaneeseen yritykseen?
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/vaimenninmetalli+oy/03616943
Muistaako muut?
@Harri ei satu olemaan mitään yhteyttä tuohon lopettaneeseen yritykseen?
Aikoinaan oli tämä suomalainen firma joka valmisti RK:n äänenvaimetimia (muunmuassa):
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/vaimenninmetalli+oy/03616943
Muistaako muut?
@Harri ei satu olemaan mitään yhteyttä tuohon lopettaneeseen yritykseen?
Ei ole ollenkaan tuttu firma.
Tuli vaan mieleen, kun vähän saman alan kamaa teki joskus 90-luvulla.
Nythän näille alkaa löytyä markkinoita. Ties vaikka saisitte ison tilauksen PV:lta, jos ette ole saaneet jo.