Nyt aletaan mennä yhteiskuntafilosofian puolelle, mutta eiköhän se mahdu ketjun aiheeseen
.
Torpparilla oli toki oikeus vuokrasopimuksen puitteissa lähteä. Lähteminen olisi kuitenkin tarkoittanut äärimmäiseen köyhyyteen, jopa nälkäkuolemaan joutumista. Joten tosiasiassa mahdollisuutta ei ollut olemassa.
Lisäksi sopimukset olivat epäoikeudenmukaisia. Omistaja saattoi ja monesti muuttikin ehtoja kesken kaiken. Taksvärkkien määrän lisääminen oli yleinen tapa ja 1800-luvulla ehdot tiukentuivat juurikin sen takia että kysyntää oli tarjontaa enemmän. Sama työvoiman ylitarjonnan ongelma on muuten olemassa tänäkin päivänä globalisaation seurauksena ja sen vaikutukset ovat samat.
Vaikka 1800-luvulla torpparien suhteellinen elintaso paranikin, systeemi oli epäoikeudenmukainen mainitsemistani syistä. Tämä epäoikeudenmukaisuuden kokemus oli yksi syy sisällissotaan. Ongelmana ei siis ollut työn puute vaan työn surkeat ehdot. Torpparit alkoivatkin yhdistyä 1905 alkaen ja 1909 maanvuokralaki pyrki parantamaan tilannetta. Näin ei käynyt eri syistä johtuen joista suurin oli tietysti omistajien vastustus sopimusten tasa-arvoistumiselle. Seurauksia nähtiin sitten 1918. Vasta torpparilaki 1918 ja sen lisäykset 1919 ja 1922 paransivat tilannetta ja olivat itse asiassa omiaan tasaamaan yhteiskunnallista tilannetta sisällissodan jälkeen. Vuokraorjista tuli itsenäisiä pientilallisia.
Itse asiassa taistelu viljelysmaan omistuksesta on käyty jossain vaiheessa kaikkialla euroopassa. Vuokramaan käytöstä ja sopimuksista on käyty monet veriset kapinat euroopassa mm. Englannissa, Ranskassa ja Italiassa vuosisatojen aikana. Italiassa jopa niinkin myöhään kuin 1950-1960 luvuilla. Itse asiassa mafia on alun perin syntynyt osittain juuri tämän kysymyksen osana.
Entisissä siirtomaissa maanomistuskysymyksestä taistellaan vielä tänä päivänäkin. Viimeisimpinä esimerkkeinä Zimbabwe ja tällä hetkellä Etelä-Afrikka. Ongelma näissä maissa vain on se, että maatalouden tuotantologiikan muutos sekä se tosiasia, että maata jaetaan ihmisille joilla ei ole osaamista maanviljelyksestä (toisin kuin esim. suomessa torpparikysymyksen osalta oli tilanne) johtaa väistämättä tuotannon romahtamiseen vaikka asian yhteiskuntateoreettinen perustelu olisikin validi.
