1918 Vapaus tai kansalaissota

[Norppa]

En pane miekkaani tuppeen ennen kuin kaikki linnoitukset ovat meidän käsissämme, ennen kuin laillinen järjestys vallitsee maassa, ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin...

 

[EK]

Mistä juontaa Mannerheimin lausunto "tämä sota ei ole mitään muuta kuin vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös"?

Tuolloisen valkoisen tulkinnan mukaan sisällissota (=vapaussotamme) käytiin Venäjää vastaan, jotta tuore itsenäisyys säilyy. Punaiset olivat tuon tulkinnan mukaan Venäjän asialla. Siispä talvisota on jatkoa samalle sodalle.

 

[tulikomento]

Juttu punaisista ja valkoisista urheilijoista.

Historia | Jari Kupila selittää, miksi suomalaisten urheiluihmisten on niin vaikeaa tulla toimeen edes toistensa kanssa

Miksi suomalaisen urheiluväen on paikoin niin vaikeaa elää nykyajassa ja tulla toimeen edes toistensa saati muun yhteiskunnan kanssa? Jari Kupila avaa, miten vuoden 1918 tapahtumat ovat vaikuttaneet asiaan. Juttu julkaistaan yhteistyössä Urheilulehden kanssa.

www.hs.fi

 

[magitsu]

Toinen juttu samasta.

Millainen oli urheilijoiden rooli Suomen sisällissodassa? Tietokirjailija Jari Kupila: "Aivan kuin urheiluhistorian syvin katastrofi olisi ollut dopingkäry tai jatkoaikatappio Ruotsille"

Millainen rooli urheilijoilla oli vuoden 1918 sisällissodassa? Kysymys jäi askarruttamaan Jari Kupilan mieltä.

seura.fi

 

[tulikomento]

Sisällissotaa Karjalankannaksella.

 

[Lihapiirakka]

Sisällissotaa Karjalankannaksella.

Kiitos videosta

 

[hansai]

Kahtia jaettu kansa – Jämsänjokilaakson tarina

Kahtia jaettu kansa – Jämsänjokilaakson tarina

Dokumenttielokuva siitä, miten sisällissodan muistot ja traumat näkyvät yhteiskunnassamme edelleen, jakavat meidät kahtia.

elonet.finna.fi

 

[Vonka]

Mistä juontaa Mannerheimin lausunto "tämä sota ei ole mitään muuta kuin vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös"?

En ole koskaan sotkenut punaisia tähän lauseeseen. Vapaussota oli käsitteenä Suomen vapauttamista venäläisistä, mutta oli väistämätöntä, että saavutettu itsenäisyys pitää vielä lunastaa. Ei tuota päiväkäskyä ole annettu muussa mielessä kuin toteamaan, millä oksalla se todellinen piru istuu: Moskovassa.

 

[Pihkakoski]

Historian kulkua tarkastellessa, taitaa hyvinkin tavallista olla kokonaisen kuvan epätarkkuuden lisääntyminen, pyrittäessä ikäänkuin resoluutiota lisäämään. Kansakunnista aina eroteltaviin ryhmiin ja yksilöihin saakka. Joskus päätyen meta-tyyliseen keskusteluun, jossa keskiöön nousee "määritelmän määrittelemisen" -tyyppinen ohisuuntaus.

Ei aivan poissuljettua (naurua), etteikö tässä olisi myös tarkoitushakuisuutta takana ollut. Historiamme Venäjän vaikutuksen alla muistaen ja tuon vaikutuksen keston ja laajuuden läpi yhteiskunnan, itsenäisyysajatuksen ydintä pyrkien rapauttamaan.

Itselleni ajanjakso näyttäytyy vapaussotana, jossa luonnollisista syistä johtuen. Oli vaikkapa veljessodan piirteitä. Vapaussota on riittävän tarkka termi.

Tässä eräs puheenvuoro asiaan

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe Vuoden 1918 sodan nimet -seminaarissa

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi

 

[tulikomento]

Liittynee riittävän hyvin ketjun teemaan. Dokumentti suomalaisvapaaehtoisista Viron vapaussodassa 1919.

Dokumenttiprojektin historiankirja: Sotaretki

Suomesta osallistui Viron vapaussotaan v 1919 lähes 4000 suomalaista vapaaehtoista. Heimoaate ja seikkailunhalu vetivät sotaretkelle mukaan paljon nuoria, jopa lapsia. Ohjaus ja käsikirjoitus Untamo Eerola. (4.6.1997)

areena.yle.fi

 

[tulikomento]

Sopii varmaan ketjuun. Dokkari Aunuksen heimosotaretkestä.

 

[tulikomento]

Kansallisarkisto mainostaa sivuillaan uusia digitoituja 1918 -aineistoja. Tässä ainakin valtiorikosoikeuksien syyttäjien arkistoa. Punakaartilaisia koskevia todistusainekortteja.

Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia

Hae ja tilaa Kansallisarkiston aineistoja, tutki digitaalisia aineistoja ja tee tietopyyntöjä.

astia.narc.fi

 

[tulikomento]

Ryssien tekemä aikalaisfilmi vuodelta 1918. Punainen Suomi.

Punainen Suomi

Ainoa 1918 sodasta säilynyt filmin punaisten puolelta. -Merisotilaita erään laivan kannella, antavat lipulla merkkejä. -venäläisiä merisotilaita tutkimas...

elonet.finna.fi

 

[YliKoo]

Pyövelin tarina

Sisällissodan verisin pyöveli kohtasi oman teloittajansa Neuvosto-Virossa – sitten hän alkoi kummitella Suomessa

Historiantutkija Aleksi Mainio on koonnut Jaalan mystisestä pyövelistä Sulo Nykäsestä perusteellisen tietokirjan.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[tulikomento]

Lyhytelokuva 1918 Tampereen taistelusta.

Taistelu Tampereesta - Epilänharju 1918

Vapriikin tuottama dokumentaarinen lyhytelokuva Taistelu Tampereesta – Epilänharju 1918 kertoo aikalaisten – sekä punaisten että valkoisten – kokemasta pelosta, epätoivosta ja armottomuudesta heidän taistellessaan Tampereen hallinnasta.

tampere1918.fi

 

[tulikomento]

Lisätietoa 1918 punaisten kohtaloista, jotka pakenivat Neuvosto-Venäjälle.

Tuhansia Neuvostoliittoon paenneita ja loikanneita suomalaisia on löydetty vanhasta arkistosta

Uudet tiedot antavat tarkemman ja monipuolisemman kuvan Suomen kansalaisista 1920-luvun Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Moni suomalainen voi löytää uusia tietoja aiemmista sukupolvista.

yle.fi

Tuhansia suomalaisia pakeni Neuvostoliittoon vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Moni lähti sinne myös paremman elämän toivossa 1920- ja 1930-luvuilla.

Monen elämä päättyi Stalinin vainoissa teloitukseen tai vankileirille.

Nyt Neuvostoliittoon pakolaisina paenneista tai loikanneista ihmisistä on enemmän tietoa kuin aiemmin.

Kansallisarkiston avoimeen Kohtalona Neuvostoliitto -nimiseen tietokantaan on lisätty 6 000 uutta henkilöä.

Heidän joukossaan on vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella taistelleita suomalaisia, mutta myös muun muassa työarmeijaan eli vankileirille siirrettyjä kansanvihollisiksi tulkittuja suomalaisia sekä 90 Suomen eduskunnan entistä kansanedustajaa.

– On ollut tiedossa, että Suomesta pakeni Neuvostoliittoon sisällissodan jälkeen 10 000–12 000 punapakolaista. On tiedetty nimekkäimmät poliittiset johtajat, mutta keitä nämä monet punaiset pakolaiset olivat, on ollut aika iso arvoitus. Siihen tuo kortisto vastaa hyvin kattavasti, sanoo Kansallisarkiston hankepäällikkö ja Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio.

 

[YliKoo]

Pieni pala historiaa seinän välissä.

Remonttimies arveli hirsiseinään takertunutta paperia vanhaksi tapetiksi ja nykäisi sitä pitelevästä rautanaulasta. Hänen käteensä tuli kirjoituspaperista taiteltu liuska, jonka kanteen oli piirretty suuri risti ja teksti ”Täällä tuomiota ototan”.

Hän avasi vihkosen ja löysi yhdeksän nimen listan. Sen otsikko oli hyytävä: ”Suurmurhaajat Muolassa”.

Nimien alla annettiin vihje siitä, mihin tapaus liittyy. Teksti ”murhasivat 58 henkeä v. 1918”, kertoo listan käsittelevän Suomen sisällissodan aikaisiin julmuuksiin syylliseksi katsottujen nimiä.

Remonttimies löysi hirsiseinästä hyytävän nimilistan Heinolassa: "Murhasivat 58 henkeä" – kaupunki vaikenee asiasta

Heinolan taidemuseon remontin yhteydessä löytyi sisällissodan aikainen lista 58 hengen murhaamisen syyllistyneistä henkilöistä.

www.mtvuutiset.fi

 

[YliKoo]

Sopiiko tänne?

Historia | Nuoret miehet aloittivat salaisen operaation, kun Venäjä päätti tehdä Suomesta pelkän maakunnan - Suomenmaa.fi

Ensimmäiset suomalaiset saapuivat jääkärikoulutukseen Saksaan tasan 110 vuotta sitten.

www.suomenmaa.fi

 

[magitsu]

Maaliskuussa 1918 Neuvosto-Venäjästä itsenäistyneen Suomen ja Saksan välillä tehtiin sopimus, jossa Saksalle annettiin etuajo-oikeus kaikkiin Suomen luonnonvaroihin. Suomi kieltäytyi tekemästä sopimuksia muiden ulkovaltojen kanssa ilman Saksan suostumusta.

”Suomesta tehtiin käytännössä Saksan protektoraatti tai pohjoinen osavaltio ja raaka-ainevarasto.”

Maaliskuusta marraskuuhun 1918 Suomi ei ollut suvereeni valtio.

”Tältä kohtalolta Suomen pelasti se, että marraskuussa 1918 ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan häviöön ja koko järjestely nollautui.”

Ukrainan kohtalonhetket | Mineraalisopimuksen yksityiskohdat julki – Suomalaisasiantuntijat kommentoivat

Ukrainan ja Yhdysvaltain mineraalisopimus muistuttaa professorin mukaan Suomen ja Saksan sopimusta vuodelta 1918.

www.hs.fi

 

[Kortexx]

Maaliskuussa 1918 Neuvosto-Venäjästä itsenäistyneen Suomen ja Saksan välillä tehtiin sopimus, jossa Saksalle annettiin etuajo-oikeus kaikkiin Suomen luonnonvaroihin. Suomi kieltäytyi tekemästä sopimuksia muiden ulkovaltojen kanssa ilman Saksan suostumusta.

”Suomesta tehtiin käytännössä Saksan protektoraatti tai pohjoinen osavaltio ja raaka-ainevarasto.”

Maaliskuusta marraskuuhun 1918 Suomi ei ollut suvereeni valtio.

”Tältä kohtalolta Suomen pelasti se, että marraskuussa 1918 ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan häviöön ja koko järjestely nollautui.”

Ukrainan kohtalonhetket | Mineraalisopimuksen yksityiskohdat julki – Suomalaisasiantuntijat kommentoivat

Ukrainan ja Yhdysvaltain mineraalisopimus muistuttaa professorin mukaan Suomen ja Saksan sopimusta vuodelta 1918.

www.hs.fi

Mielenkiintoista. Ei ole tullut itselle aikaisemmin vastaan tämä se Suomi osuus.