1980-luvun SA

#1
Jääkäriprikaatiketjun innoittamana PsPr-muistoja. Taktiikkaan voimme siirtyä luontevasti kysymysten kautta. Minua kiinnostaa muiden, minulle vieraampien yksiköiden toiminta ja muistot myös.

Yleinen liikkumistapa oli muuten alokasaikana polkupyörä tai sukset ja sitten harvoin luksusta eli kuorma-auto. Kuka tuntee "hikisillan", tietää, mistä puhun.

IMG_20181224_234032.jpg IMG_20181224_233508.jpg IMG_20181224_234042.jpg IMG_20181224_233308.jpg
 
Viimeksi muokattu:
#2
PsRUK koulutti vain 24 jääkäriä 105:n päivän kurssilla Parolannummella. Yksi osaamisalue oli tiedustelu. Vieraisiin yksiköihin emme juuri tutustuneet kuin harjoitusvastustajina. Utissa olimme ekskursiolla. Haminassa emme käyneetkään. Kuvan olen tehnyt ei-tunnistettavaksi.

IMG_20181224_233916.jpg
 
Viimeksi muokattu:
#3
Muistat ehkä jotain samanlaista @Juna112Porojetsiin ?
 
#4
Panssarikilta käsitteli joskus AK-47:n roolia vaunumisten suoja-aseena.

T-55M:ssa AK-47 oli lataajan tilassa oikealla puolella tornin kehällä. Se ei ollut käytännöllinen paikka. Lataajan tila tuli täyteen tykin laukauksia, joiden alle aseen "virallinen" kiinnityspaikka jäi. Usein ase oli nostettu ulos joko luukkujen tai tornin laatikon ja tornin väliin johtajan ja lataajan ulottuville. Huono puoli on, että ase oli vaunun ulkopuolella eikä sitä saa sisälle tulivaikutuksen alla, jos vaunusta täytyy poistua pohjaluukun kautta.

@ajs178

1545722825954.png

http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200304_sivu_4.html
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Jääkäriprikaatiketjun innoittamana PsPr-muistoja. Taktiikkaan voimme siirtyä luontevasti kysymysten kautta. Minua kiinnostaa muiden, minulle vieraampien yksiköiden toiminta ja muistot myös.

Yleinen liikkumistapa oli muuten alokasaikana polkupyörä tai sukset ja sitten harvoin luksusta eli kuorma-auto. Kuka tuntee "hikisillan", tietää, mistä puhun.

View attachment 26359 View attachment 26360 View attachment 26362 View attachment 26363
Tämäpä hyvä avaus.
Älkää nyt veljet tuskastuko BTR:stä jauhamiseen:LOL:, mutta niistä minulla on vielä yksi kysymys. Kun nyt paljastui Vongan lisäksi kolmaskin tätä kalustoa käyttänyt.
Miten iso teillä oli täysvahvuinen sodan ajan joukkue, ja mahtuiko se koko kalustoineen vaunuihin? Siis sodan ajan täysvermeineen? Kun meillä lisäsivät maastokuorma-auton kolmivaunuiseen BTR-joukkueeseen, kun tajusivat, ettei kulje mitenkään kaikki mukana. Teillä ei vissiin ollut näitä taakkatelineitä perän päällä?
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
@baikal @Rajajääkäri @Sarek1
Tervehtisin ilolla kirjoituksia, joissa avattaisiin soveltuvin osin sissien toimintaa 80-luvulla ryhmä- tai joukkuetasalla. Mikä oli tyypillinen tehtävänanto tiedusteluun tai liikenteen häiritsemiseen tms? Miten pitkään teidän oli tarkoitus toimia kesä/talvi, miten täydensitte jne.
Tämä puoli kun on jääkärille sellaista myyttistä ulottuvuutta :)
 
#7
Tämäpä hyvä avaus.
Älkää nyt veljet tuskastuko BTR:stä jauhamiseen:LOL:, mutta niistä minulla on vielä yksi kysymys. Kun nyt paljastui Vongan lisäksi kolmaskin tätä kalustoa käyttänyt.
Miten iso teillä oli täysvahvuinen sodan ajan joukkue, ja mahtuiko se koko kalustoineen vaunuihin? Siis sodan ajan täysvermeineen? Kun meillä lisäsivät maastokuorma-auton kolmivaunuiseen BTR-joukkueeseen, kun tajusivat, ettei kulje mitenkään kaikki mukana. Teillä ei vissiin ollut näitä taakkatelineitä perän päällä?
Kyllä taakkatelineet olivat usein metsämaastossa liikuttaessa eli harjoituksissa. Teltta ja sen sellaista kääräistiin taakkatelineelle. Tarvittaessa suksiakin. Kaikissa kuvissani on ryhmissä kahdeksan jääkäriä. Eli joukkueessa muistini mukaan 3x8 jääkäriä + vaunumiehistöt = 33 + kaksi koksua = 35
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
#9
Jonkun verran on tullut tuon ajan kuvioita tehtyä, opiskeltua, opetettua ja muutenkin tutkittua.
Oma mielipiteeni on että turpaan olisi tullut niin että tukka lähtee jos olisi sattunut sota NL:a vastaan syttymään.
Sotilaita oli kyllä paljon, kalustoakin kohtalaisesti, varustusta ei niinkään. Ja mikä pahinta: taktisen tason jutut sitä tasoa että huhhei.. Sodan ajan opetukset olivat pääasiassa unohdettu ja vaikka joillakin vanhoilla sedillä olisi ollutkin joku muistikuva olemassa, niin joukot ja käytännössä koko päällystö koulutettu taktiikkaan jolla tuskin olisi menestytty silloista Puna-Armeijaa vastaan.
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
Jonkun verran on tullut tuon ajan kuvioita tehtyä, opiskeltua, opetettua ja muutenkin tutkittua.
Oma mielipiteeni on että turpaan olisi tullut niin että tukka lähtee jos olisi sattunut sota NL:a vastaan syttymään.
Sotilaita oli kyllä paljon, kalustoakin kohtalaisesti, varustusta ei niinkään. Ja mikä pahinta: taktisen tason jutut sitä tasoa että huhhei.. Sodan ajan opetukset olivat pääasiassa unohdettu ja vaikka joillakin vanhoilla sedillä olisi ollutkin joku muistikuva olemassa, niin joukot ja käytännössä koko päällystö koulutettu taktiikkaan jolla tuskin olisi menestytty silloista Puna-Armeijaa vastaan.
Vasta uutisissa oli, että Lapin lennosto olisi ollut (80 luvulla) suvereeni voima ilmassa jos Puna-armeija olisi hyökännyt.
 
#11
Kyllä se vaikeata olisi ollut. Tosin Neuvostoliiton doktriini oli kaavamainen, mikä toi tiettyjä mahdollisuuksia. Yksin sitä vastaan ei olisi hyvä heilunut. Ainoa toivo oli siinä, että joutuisimme peliin suuremman konfliktin osana ja että se ei sivusuuntaan voisi käyttää kaikkia suuria voimavarojaan.
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Kyllä se vaikeata olisi ollut. Tosin Neuvostoliiton doktriini oli kaavamainen, mikä toi tiettyjä mahdollisuuksia. Yksin sitä vastaan ei olisi hyvä heilunut. Ainoa toivo oli siinä, että joutuisimme peliin suuremman konfliktin osana ja että se ei sivusuuntaan voisi käyttää kaikkia suuria voimavarojaan.
Voitaisiinko tässä pohtia myös tilannetta jossa Ruotsi tukee kaikilla voimillaan Suomea. Viggen oli esimerkiksi 80 luvulla yksi maailman parhaimmista hävittäjistä.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
#13
Kyllä se vaikeata olisi ollut. Tosin Neuvostoliiton doktriini oli kaavamainen, mikä toi tiettyjä mahdollisuuksia. Yksin sitä vastaan ei olisi hyvä heilunut. Ainoa toivo oli siinä, että joutuisimme peliin suuremman konfliktin osana ja että se ei sivusuuntaan voisi käyttää kaikkia suuria voimavarojaan.
Olihan se heidänkin taktiikkansa kaavamainen, mutta niin oli meidänkin.
Äärimmäisen jäykän torjuva taktiikka vs. suurella ylivoimalla ja voimakkaaseen epäsuorantulen käyttöön pohjautuva taktiikka. Ei siinä ole kuin yksi mahdollinen lopputulos.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
Jonkun verran on tullut tuon ajan kuvioita tehtyä, opiskeltua, opetettua ja muutenkin tutkittua.
Oma mielipiteeni on että turpaan olisi tullut niin että tukka lähtee jos olisi sattunut sota NL:a vastaan syttymään.
Kannattaa varmasti huomata, ettei SA ole enää kasarin intti ja eipä onneksi entisenmoista puna-armeijaakaan ole.

En väitä lainkaan tuntevani asioita tarpeeksi hyvin kommentoidakseni noista eroista silloin ja nyt, mutta loppujen lopuksi tarpeeksi monen -pienen- asian korjaaminen ja muuttaminen on varmasti tehnyt hyvää. Isosta kokonaisuudesta on oikeasti mahdoton meikäperspektiivistä kommentoida muuta kuin että miltä tuntuu.
 
#16
Olihan se heidänkin taktiikkansa kaavamainen, mutta niin oli meidänkin.
Äärimmäisen jäykän torjuva taktiikka vs. suurella ylivoimalla ja voimakkaaseen epäsuorantulen käyttöön pohjautuva taktiikka. Ei siinä ole kuin yksi mahdollinen lopputulos.
Tässä pitää ottaa vielä huomioon, että 1980-luvulla jäykän torjunnan tueksi Suomi oli tykistön pienvalta. Tykistöä oli vähän ja se oli kevyttä. Olikos niin, että prikaatissa oli (määrävahvuisena) kaksi kevyttä pstoa a 12x 105 H ja 12x 122 H? Jälkimmäinen joko H 38 tai H 63...
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
#17
Kannattaa varmasti huomata, ettei SA ole enää kasarin intti ja eipä onneksi entisenmoista puna-armeijaakaan ole.

En väitä lainkaan tuntevani asioita tarpeeksi hyvin kommentoidakseni noista eroista silloin ja nyt, mutta loppujen lopuksi tarpeeksi monen -pienen- asian korjaaminen ja muuttaminen on varmasti tehnyt hyvää. Isosta kokonaisuudesta on oikeasti mahdoton meikäperspektiivistä kommentoida muuta kuin että miltä tuntuu.
No, sanotaanko niin että jo sotakouluissa mietittiin taktiikan opetuksessa porukalla että eihän tässä ole mitään järkeä. Silti niin tehtiin kuin opetettiin. Sittemmin itse yhtenä opettamassa mietittiin porukalla että eihän tässä ole mitään järkeä - ja silti opetettiin ja harjoiteltiin siten. Vapaita 2-puoleisia harjoituksia ei siihen aikaan juurikaan ollut, vaan käsikirjoituksen mukaan mentiin. Voittaahan sitä kun kyseessä on käsikirjoitettu näytelmä. Simuloimiseen ei ollut mahdollisuuksia kun tarvittavaa tekniikkaa ei vielä ollut. Sotapelejä kyllä pelattiin - sopivalla itsepetoksella maustettuna, jotta näyttäisi siltä että hommat toimii.
Sanon taas: onneksi tosisotaa ei tullut. Ainakin Maavoimat olisivat makselleet varsin veriset oppirahat.
 
#18
Toki tässä realistisessa tilanteenarviossa pitää ottaa huomioon resurssit: sotien jälkeen poliitikot päättivät että Suomi ei osallistu kylmän sodan kilpavarusteluun. Suhteessa bkt:n määrärahat olivat hyvin pienet ja niidenkin optimikäyttöä hämärsi politiikka. Tärkein kynnyksen nosto oli varmasti se, että Suomea ei olisi voinut yllättää missään tilanteessa ilman, että NL olisi joutunut käyttämään asevoimaa, eikä vastarinta olisi välttämättä olisi loppunut maan miehitykseenkään. 1970-luvun jälkeen maanpuolustustahto oli yllättänkin korkea.

Kyynisesti voi toki ajatella, että poliitikot olivat siinä mielessä oikeassa, että suursota olisi joka tapauksessa päätynyt sienipilvi-ilotteluun ja varustelurahojen säästö näkyi muualla valtiontaloudessa. Apua muualta konfliktitilanteessa olisi tuskin juuri muualta tullut. Toisaalta voi pohtia, altistiko Suomen vähäinen panostus puolustukseen Suomea entistä enemmän neuvostopainostukselle? Entä oliko valittu linja optimaalinen?
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
#20
Sekin on toki muistettava että meillä oli tuolloin kaksi panssariprikaatia, joilla myös oli tarvittava kalusto. Niiden iskukyky olisi todennäköisesti ollut kovaa luokkaa. Muiden jv-joukkojen taktiikka oli edellä mainittua, kalusto oli mitä oli ja varustus enintään heikko. Kaikkea puuttui, kriittistä materiaalia myöten ja liikkuvuus oli käytännössä nolla. Panssariprikaatit sen sijaan kyllä olivat ajan kriteerien mukaisesti mitaten kunnossa.
 
Top