Japania lukuun ottamatta kaikki maat taisivat luopua yksimoottoristen syöksypommittajien rakentamisesta sodan loppuun mennessä ja Japaninkin syöksypommittajien pääasiallinen käyttötapa oli sodan lopulla tuota, innovatiivinen. Syöksypommitustehtävät siirrettiin hävittäjille kun niille saatiin riittävä pommikuorma ja niille pystyttiin kouluttamaan riittävän tarkka pommitustapa. Navigoinnin ongelmat pystyi minimoimaan taktiikalla, esimerkiksi käyttämällä erivärisiä savuja, tutka-apua, johtokoneita ym. Ongelma olisi ollut erilainen mikäli pommitustehtävät olisivat suuntautuneet kauas merten ylle tai satojen kilometrien päähän rintamalinjan yli.
40-luvun kosteita päiväunia.
- Viestiketjun aloittaja Rajajääkäri
- Aloitus PVM
Japania lukuun ottamatta kaikki maat taisivat luopua yksimoottoristen syöksypommittajien rakentamisesta sodan loppuun mennessä ja Japaninkin syöksypommittajien pääasiallinen käyttötapa oli sodan lopulla tuota, innovatiivinen. Syöksypommitustehtävät siirrettiin hävittäjille kun niille saatiin riittävä pommikuorma ja niille pystyttiin kouluttamaan riittävän tarkka pommitustapa. Navigoinnin ongelmat pystyi minimoimaan taktiikalla, esimerkiksi käyttämällä erivärisiä savuja, tutka-apua, johtokoneita ym. Ongelma olisi ollut erilainen mikäli pommitustehtävät olisivat suuntautuneet kauas merten ylle tai satojen kilometrien päähän rintamalinjan yli.
Korsumajuri
Kapteeni
Olisi edellyttänyt ylipäätään käsitystä siitä, että sota syttyy. Ja eikös tämä ollut jossittelu- ja jälkiviisauslanka? Ai ei vai? No, haen vain takkini.
Alkuperäinen ajatus oli: Enemmän hävittäjiä, vähemmän pommikoneita. Homma olisi voinut kulkea monellakin tapaa. Esim. ehkä olisi valittu kokonaan toinen hävittäjä toisesta maasta. Joka tapauksessa, vielä 1936-37 Blenheimejä hankittaessa oli liikkumatilaa. Se kaventui oleellisesti 1938-39, kun lentokoneita ja moottoreita valmistavat valtiot priorisoivat omat ilmavoimansa ja tehtaat alkoivat käydä täydellä kapasiteetilla. Sodan aikana oltiin aiempien päätösten vankeja, joten Blenheimeja hankittiin lisää. Nykyään oltaisiin vielä enemmän sidoksissa aiemmin tehtyihin päätöksiin, koska teknologia on monimutkaisempaa.
Viimeksi muokattu:
Sota saaliiksi saatiin kaksi kappaletta 76mm DRP tykkiä.
Se olisi tarjonnut sellaisenaan näppärän jalkaväen tarvitsema tuki ase.
Sen suoritus arvot olivat lähellä 7.5 cm Pak 97/38 arvoja.
https://en.wikipedia.org/wiki/7.5_cm_Pak_97/38
http://worldwar2.ro/arr/?article=298
Mutta painossa olisi ollut peni ero Pak 97/38 1270kg 76mmDRP ~200kg.
Kevyellä pyöräalustalla, ilman suojalevyä ja putkea ohentamalla (jäähdytysrivat pois).
Olisi päästy 76mmDRP osalta 150kg tietämiin.
Sirpalekranaatti olisi ollut heti käytettävissä. Panssarikranaatin läpäisy olisi ollut heikko (450m/s) mutta riittänyt 1941/42 koitoksiin.
Esim Pzgr. 39/1,2 (APCBC) 385m/s läpäisy 100/500m 54/50mm ja 60/55mm
Ja se olisi voitu korvata Gr.38 HI/A,B,C (Vö 450m/s mallilla läpäisy 81,87,115mm)
https://en.wikipedia.org/wiki/7.5_cm_KwK_37
Mutta kuten tavallista vaikka ”kultalautasella tarjottaisiin jotain” niin se ei kelpaa.
Asiaan herättiin vasta 1944, jolloin asiasta kiinnostuttiin tosissaan.
http://www.jaegerplatoon.net/ALMOST3.htm
Se olisi tarjonnut sellaisenaan näppärän jalkaväen tarvitsema tuki ase.
Sen suoritus arvot olivat lähellä 7.5 cm Pak 97/38 arvoja.
https://en.wikipedia.org/wiki/7.5_cm_Pak_97/38
http://worldwar2.ro/arr/?article=298
Mutta painossa olisi ollut peni ero Pak 97/38 1270kg 76mmDRP ~200kg.
Kevyellä pyöräalustalla, ilman suojalevyä ja putkea ohentamalla (jäähdytysrivat pois).
Olisi päästy 76mmDRP osalta 150kg tietämiin.
Sirpalekranaatti olisi ollut heti käytettävissä. Panssarikranaatin läpäisy olisi ollut heikko (450m/s) mutta riittänyt 1941/42 koitoksiin.
Esim Pzgr. 39/1,2 (APCBC) 385m/s läpäisy 100/500m 54/50mm ja 60/55mm
Ja se olisi voitu korvata Gr.38 HI/A,B,C (Vö 450m/s mallilla läpäisy 81,87,115mm)
https://en.wikipedia.org/wiki/7.5_cm_KwK_37
Mutta kuten tavallista vaikka ”kultalautasella tarjottaisiin jotain” niin se ei kelpaa.
Asiaan herättiin vasta 1944, jolloin asiasta kiinnostuttiin tosissaan.
http://www.jaegerplatoon.net/ALMOST3.htm
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpa yksi päiväuni jonka olisi voinut toteuttaa jo ennen talvisotaa, laitoin siitä oman ketjunkin aikoinaan:
http://maanpuolustus.net/threads/rannikkotykistö-hyötykäyttöön-talvisodassa.3805/
Eli 152mm Canet-kalustolle muutamia vaihtoasemia pääaseman taakse jonne kalustoa olisi voinut talvisaikaan siirtää. RT-hyötykäyttöön. Putkia oli yli sata ja ampumatarvikkeitakin reippaasti.
http://maanpuolustus.net/threads/rannikkotykistö-hyötykäyttöön-talvisodassa.3805/
Eli 152mm Canet-kalustolle muutamia vaihtoasemia pääaseman taakse jonne kalustoa olisi voinut talvisaikaan siirtää. RT-hyötykäyttöön. Putkia oli yli sata ja ampumatarvikkeitakin reippaasti.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Nyt ei puhuttu kuitenkaan sodan lopusta vaan alusta. V. 1939 hävittäjäpommittaja oli aika toivoton ajatus. Moranea taidettiin meillä tässä roolissa kokeilla 25 kilon, vai oliko peräti 50 kilon pommikuormalla? Vindicator olisi ollut soiva peli pitkälle jatkosotaan, aina 1944 asti jos koneita vain olisi riittänyt.
Mersun kanssa tehtiin vähän syöksypommituskokeiluja mutta koneita ei ollut niin isoa ylijäämää että niitä olisi ollut varaa irrottaa siihen hommaan. Länsiliittoutuneiden massamainen hävittäjäpommittajien käyttö johtui pitkälti myös siitä että koneita oli ilmaherruustaistelun jäljiltä valtavasti työttöminä. Toiminta oli tehokkaimmillaan juna- ja tieliikenteen häirinnässä, lähitukeen tarkkuus ei useinkaan riittänyt ja puolustettuja maaleja vastaan hävittäjät olivat liian haavoittuvia ilmatorjunnalle. Meillä hävittäjärynnäköinti oli pääosin kielletty. Sitä tehtiin silti, ja ilmeisesti jotkut ilmataistelukertomukset oli sepitetty selittämään luodinreiät koneissa.
Erkki
Ylipäällikkö
Koska tuo sinko oli tarkoitettu kai enemmän tulitukeen kuin panssarintorjuntaan, pitäisin verrokkina mieluumin jotain jv-tykkiä,kuten Suomenkin runsaasti käyttämää rykmentinkanuuna 76 RK 27
fulcrum
Greatest Leader
Blenheim-hankintaahan supistettiin hävittäjien eduksi, ja perustettiin HLeLv 28. Tosin tämä tehtiin kyllä turhan myöhään, talvisodan alkuun ei ehditty enää tilannetta muuttaa.
1936-37 ei ollut oikein tarjolla Fokkeria parempaa hävittäjää. 38-39 niitä olisi saanut Yhdysvalloista ja olisi ilman muuta pitänyt ostaa, mutta rahaa ei ollut. Tosin ehkä sitä olisi voinut siirtää armeijalta ja laivastolta, jotka eivät saaneet omia määrärahojaan käytettyä.
Koska tuo sinko oli tarkoitettu kai enemmän tulitukeen kuin panssarintorjuntaan, pitäisin verrokkina mieluumin jotain jv-tykkiä,kuten Suomenkin runsaasti käyttämää rykmentinkanuuna 76 RK 27. Saksalaisillahan oli myös käytössään rekyylittömiä tykkejä, 75-
ja 105-milliset, molempia oli myös Suomessa olevilla joukoilla. Pentti H. Tikkasen "Kanoottisissit"-kirjan mukaan kyseisellä saksalais-suomalaisella partiolla oli Muurmannin rata-reissullaan mukana pari tuollaista 75-millistä.
Niin.
Mutta on älytöntä raahata 1300kg pst asetta.
Ja kyllä tuolla olisi hoitanut jalkaväkitykinkin tehtävät.
Tämä kuvastaa vain sitä miten, ”kenraalin pitää lyödä päänsä muutaman kerran karjalanmäntyyn, ennen kuin asiat alkavat näyttää selviltä”
Yksimoottoriset syöksypommittajat olivat ihan yhtä haavoittuvua kuin hävittäjäpommittajat, pommien pudotuksen jälkeen vielä haavoittuvampia. Vuoteen 1941 mennessä asian olisi luullut käyneen selväksi ilmasotaa seuraamalla jolloin Blenheim-tilauksen olisi voinut korvata Myrskyillä. Hävittäjäpommittajat kykenivät hyökkäämään loivalla syöksyllä joka oli yhtä tarkka kuin jyrkkä syöksy mutta vähemmän helppo torjua ilmatorjunnalla. Lisäksi verrokkinahan tässä on vaakapommittava Blenheim.
Erkki
Ylipäällikkö
Kenraalit ovat harvemmin mitenkään innovatiivisia, eikä tuo venäläisase muutenkaan kai ollut kovin vakuuttava kaikkine lastentauteineen. Venäläisetkin luopuivat sen käytöstä ja aseen suunnittelija sai palkkioksi niskanapin. Ilmeisesti suomalaiset inspiroituivat vasta saksalaisten menestyksestä noiden aseiden käytössä.
Toinen vallatuista aseista lähetettiin Saksaan. Sen vaiheet siellä ovat tuntemattomia.
Erkki
Ylipäällikkö
Joo, luin joskus jostain, että sakut kehittivät tuon perusteella nuo omat aseensa, mutta wikipedian mukaan he aloittivat kehitystyönsä jo 1937. https://en.wikipedia.org/wiki/7.5_cm_Leichtgeschütz_40
Niin.
Mutta on älytöntä raahata 1300kg pst asetta.
Jos samoihin suoritus (ammuksen lähtönopeus) arvoihin päätään alle 200kg aseella.
Ja kyllä tuolla olisi hoitanut jalkaväkitykinkin tehtävät.
Tämä kuvastaa vain sitä miten, ”kenraalin pitää lyödä päänsä muutaman kerran karjalanmäntyyn, ennen kuin asiat alkavat näyttää selviltä”
Toisaalta ja toisaalta.
Wikin mukaan venäläiset kehittelivät omaansa vuodesta 1923 lähtien. Silti perinteiset kanuunat pysyivät käytössä. Eli siinä mielessä on vähän vaikea nähdä, että suomalaisten olisi pitänyt heti kaksi uudentyyppistä asettaa nähdessään tajuta, että "Tämä muuttaa kaiken!"
Ja mitä painoon tulee, niin brittien 17-naulainen, joka oli pst-tykkien aatelia (ammuksen ominaisuudet loistavat, silti inhimillisen kokoinen), painoi reilun 3000kg.
Eli olet siis sinänsä oikeassa, mutta ehkä siihen on syynsä, miksi jenkit, britit, saksalaiset ja venäläiset tekivät myös painavia perinteisiä pst-tykkejä.
fulcrum
Greatest Leader
Popular Sciencen artikkeli v. 1944. Amerikkalaisetkin olivat kuulleet talvisodassa saaduista venäläisaseista, minään suurena sotasalaisuutena niitä ei taidettu pitää.
fulcrum
Greatest Leader
Blenheim-tilauksen perumisella ei olisi saanut niin monta hävittäjää kuin mitä ehkä luulet. Suuri osa suomalaiskoneistahan koottiin jugoslavialaisista osista joita ei olisi voinut käyttää muihin koneisiin. Alkuperäinen tilaus oli vain 10 konetta. Myrsky olisi luultavasti "hyvässä lykyssäkin" ollut rintamapalveluksessa vasta 1943. Minun syöksypommitushaaveeni olisi ollut käytössä jo talvisodassa tai viimeistään jatkosodassa, hyökkäysvaiheessa niistä olisi ollut paljon hyötyä.
Ensimmäinen käyttökelpoinen hävittäjäpommittaja on kai ollut Bf-109E. Konetta käytettiin pääasiassa häirintähyökkäyksiin, pommitustarkkuus ei todellakaan ollut syöksypommitustasoa. Hävittäjissähän ei ollut kunnollista pommitustähtäintä.
Olisi hävittäjäpommittajillekin tietty ollut käyttöä, ei sen puoleen. Pyörremyrskyllehän tällaista roolia kaavailtiin.
fulcrum
Greatest Leader
Canettien siirto olisi ollut varmaan aika iso urakka. Lisäksi malli oli hyvin tärkeä osa rannikkopuolustusta joten niiden siirto olisi varmaan aiheuttanut organisaatiotasollakin vastustusta.
Mutta kuten tuossa ketjussa sanoin, vanhempaa tykistöä olisi hyvin joutanut siirtää Kannakselle, ehkä pysyvästikin. Siellä oli tykkejä joiden käyttöarvo rannikkopuolustuksessa oli lähellä nollaa, mutta linnoitustykkinä olisi ollut vielä ihan kelvollista.
Mutta jatketaanpa jossittelua, minua on aina suunnattomasti harmittanut talvosodan tykittömät Vickers-tankit. Mikähän siinä oikein mätti ettei niitä saatu aseistettua. Rahaa olisi ollut koska sitä jäi käyttämättäkin, ei varmaan montaa reissua tarvitsisi aikakoneella tehdä että tuon erheen saisi korjattua.
Slammer
Kenraali
Jos vaunut olisi tilattu täysin varustettuina, tämä olisi ehkä saatu korjattua. Muuten homma jäi kiinni erinäisistä toimitusvaikeuksista yms. Mutta tässäkin oli taas se, että haluttiin tehdä mahdollisimman paljon itse, oletettavasti taloudellisista syistä.