66 KES 12
- Viestiketjun aloittaja Hande
- Aloitus PVM
Apilas on keksitty. Ei sillä että se olisi tandem, mutta ei se ERA sitä ontelon vaikutusta kokonaan hävitä.
Onko muuten kellään saatavilla tietoja että paljonko tuo ERA lisää BMP-2:n painoa?
rukkaskikka
Majuri
ERA on tviitin mukaan tyyppiä Kontakt-1. Allaolevan tekstin mukaan Kontakt-1 -tiili painaa 5,7kg. Kuvista laskemalla BMP-2:ssa on noin 100 tiiltä per puoli eli yhteensä noin 200, joista tulisi lisäpainoa 200*5,7 kg = 1140 kg.
"The Soviet Union was the second country to adopt explosive reactive armor in form of their Kontakt ERA, which was first introduced in 1984. In most forms Kontakt ERA uses two reactive elements, although there might have been versions with just one reactive element. The reactive elements are located in rather small boxes (314 x 148 mm base area) with three milimeter thick steel walls. The reactive sandwich with the designation 4S20 consists of a 2 mm thick steel plate, a 7 mm thick explosive and a 2 mm thick steel plate. A Kontakt ERA tile with two reactive sandwich plates has a weight of 5.7 kilograms without attachment bolts. About 151 tiles are used for a tank (although the number varies depending on tank type and surface area)."
 |
| Kontakt-1 ERA tile showing the arrangement of the two elements. |
Explosive Reactive Armor - some history, some types
Explosive Reactive Armor (ERA) is a type of modern special armor . ERA is formed by using one or multiple layers of high explosive between ...
below-the-turret-ring.blogspot.com
BlackFox
Ylipäällikkö
Raskaammasta kalustoa apilas ei mene läpi mikäli era, ellei heikkoon kohtaan osu mm mootoritilan yläosaan
Toki et siitä puhunutkaan.
mienkoiv
Kapteeni
Meillä liikkui -97 huhu jostain luuston mikrohalkeamista
Tornihuhuksi kaiketipaljastuneitaTosin tiedän tyypin, joka meidän saapumiserästä sai kunnian laukaista Apilaksen ja voisin allekirjoittaa tuon kimmo.j:n aivosolujen kuolema -teorian
Meillä liikkui -97 huhu jostain luuston mikrohalkeamista
Tosin tiedän tyypin, joka meidän saapumiserästä sai kunnian laukaista Apilaksen ja voisin allekirjoittaa tuon kimmo.j:n aivosolujen kuolema -teorian
Sen verran voin kertoa, että ruotsalaisilla on rajoitus CG:lle johtuen metelistä.
Tyhmä kysymys noista vanhemmista ERA -palikoista: onko mitään tosielämän demonstraatiota, jossa ne olisivat toimineet halutulla tavalla toistuvasti? Kun katsoo kuvia ja videoita viimeisen 10 vuoden takaa, ovat itävaunut romua palikoista huolimatta ja monesta ne ovat jääneet jo matkan varrellekin surkeiden kiinnitysten takia.
Onko vaunuja tuhottu vain raskaammilla aseilla?
Onko vaunuja tuhottu vain raskaammilla aseilla?
Mikäli yrität implikoida, että ERA:n käyttö nollaa täysin KES:n vaikutuksen esim. rynnäkkövaunua vastaan, niin tässä muutamia näkökulmia:
1) ERA-järjestelmien kattavuus ei ole 100%
2) ERA-palikan laukeaminen ei kumoa täysin ontelon vaikutusta, kokonaisuudessa on lukemattomia muuttujia
3) ERA-järjestelmä on herkkä ulkopuoliselle vaikutukselle (Kevyet jalkaväen aseet, epäsuoran tulen sirpaleet ja painevaikutus, raskaammat suora-ammunta-aseet, maaston aiheuttamat vauriot)
4) Miehistön henkinen tila, kun kylkiä kutitellaan panssarintorjunta-aseilla. Aivan joka vaunuun tuskin riittää tunteettomia Korkeajännitys-luokan terminaattoreita miehistöksi.
Wagner
Luutnantti
Kuvittelet ilmeisesti, että ne sinko-simot ovat terminaattoreita kun kevyen singon tuhoamistodennäköisyys on 0.2-0.25 (rynnäkkö-psv, ilman ERAa).
Miten luulet panssarimiehistöjen kuluttavan aikaansa huomatessaan näitä sinko-simoja ?
Tai panssarijääkäreiden tms. ?
En minä kuvittele mitään, kommentoin vain väitettäsi tarjoamalla näkökulmia ERA-järjestelmien osalta. Älä laita sanoja suuhuni.
Itsekin olen nähnyt jos jonkinlaisia todennäköisyysarvioita jos jonkinlaisista asejärjestelmistä. Osa lienee leimatavaraa. Mielenkiintoisia arvioita. Olisiko sinulla tarjota lähdettä tuolle tarjoamallesi lukemalle? Koskeeko arvio nimenomaan mallia 66 KES 12 vai jotain muuta asejärjestelmää?
Komppanian taisteluohje muistaakseni sisälsi nuo tiedot (sivu 190.). Ja kyseessä oli tiedot vanhalle mallille.
J0h1F
Ylipäällikkö
Koska ERA vaatii riittävän paksun taustapanssarin, jotta se ei vahingoita itse ajoneuvoa.
Sitä voi sitten jokainen itsekseen pohtia, miksi Neuvostoliitossa/Venäjällä ei ole ikinä toteutettu tuota insinöörien suunnittelemana - muistelen lukeneeni siitä, että BMP:n oma panssarointi ei kestäisi riittävän hyvin ainakaan Kontakt-1:n alla, jolloin hyöty ERA:sta menetetään - ja tuossa onkin lisätty lisälevyjä ERA:n alle. Tuohan on vain jonkun donbassilaisen nyrkkipajan viritelmä, jossa tuskin on tehty hirveästi laskelmia suuntaan jos toiseen.ERA on tviitin mukaan tyyppiä Kontakt-1. Allaolevan tekstin mukaan Kontakt-1 -tiili painaa 5,7kg. Kuvista laskemalla BMP-2:ssa on noin 100 tiiltä per puoli eli yhteensä noin 200, joista tulisi lisäpainoa 200*5,7 kg = 1140 kg.
"The Soviet Union was the second country to adopt explosive reactive armor in form of their Kontakt ERA, which was first introduced in 1984. In most forms Kontakt ERA uses two reactive elements, although there might have been versions with just one reactive element. The reactive elements are located in rather small boxes (314 x 148 mm base area) with three milimeter thick steel walls. The reactive sandwich with the designation 4S20 consists of a 2 mm thick steel plate, a 7 mm thick explosive and a 2 mm thick steel plate. A Kontakt ERA tile with two reactive sandwich plates has a weight of 5.7 kilograms without attachment bolts. About 151 tiles are used for a tank (although the number varies depending on tank type and surface area)."
Kontakt-1 ERA tile showing the arrangement of the two elements.
Explosive Reactive Armor - some history, some types
Explosive Reactive Armor (ERA) is a type of modern special armor . ERA is formed by using one or multiple layers of high explosive between ...
Venäjä on kyllä kehittänyt lisäpanssarointielementtejä BMP:n päivityksiä varten, mutta ei ikinä reaktiivipanssaria.
Eli vuoden 2008 opus ilmeisesti. Kyseisessä taulukossahan ei sen suuremmin avata todennäköisyyslaskennassa käytettyjä parametreja (ERA vai ei, vaunun malli, aseen tarkka malli, "tuhotun" tarkka määritelmä, osumakohta ja -kulma). Lisäksi tämä sananparsi on hiukan omituinen:
Taulukoissa on esitetty yhden ammutun laukauksen tuhoamistodennäköisyys. Esimerkiksi rynnäkköpanssarivaunun tuhoaminen kevyellä kertasingolla, etäisyys mitattu, vaatii 1–4 osumaa.
Ensimmäinen virke vähän antaisi ymmärtää, että todennäköisyys lasketaan per ammuttu laukaus, mutta jälkimmäisessä puhutaan nimen omaan osumista. Otetaanko tässä nyt siis huomioon mahdolliset hutilaukaukset?
Joka tapauksessa todetaan yleisesti, että rynnäkkövaunun tuhoamiseen tarvitaan 1-4 osumaa kevyellä kertasingolla. Olisi mielenkiintoista tietää onko tämä arvio nykyään esim. 1-5 tai jopa 1-3.
(Lähde: https://puolustusvoimat.fi/document...ohje.pdf/91dcaf27-56ac-4084-b278-9395752cca93)
Mili
Eversti
T-55, T-72 ja Leot?